Asiakas- ja potilasturvallisuuden ohjauksessa on tehty paljon ja paljon on meneillään
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi kesäkuun alussa asiakas- ja potilasturvallisuuden ohjausta ja seurantaa koskevan tarkastuskertomuksensa (vtv.fi), jossa se nosti esiin useita tärkeitä havaintoja ja kehittämisehdotuksia. Tarkastuksen monet havainnot ovat Valviran itsensä esille tuomia tarkastuksen aikana. On myönteinen asia ja hyvä huomata, että sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot ovat yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmiensä kanssa alkaneet toteuttaa tarkastuksessa ehdotettuja toimenpiteitä jo ennen VTV-tarkastuksen käynnistymistä. VTV:n esille nostamissa tärkeissä asioissa on jo paljon työtä tehty ja paljon on meneillään.
Valvira yhtyy VTV:n havaintoon viranomaisvastuiden päällekkäisyyksistä. Valviran näkemys on, että potilas- ja asiakasturvallisuuden valtakunnallinen johto- ja kehittämisvastuu tulee osoittaa selkeästi toimivaltaiselle viranomaiselle. Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on meneillään selvitys sote-valvonnan virastorakenteen kehittämiseksi tavalla, joka osaltaan tukisi ja yhtenäistäisi omavalvonnan laillisuusohjausta ja -valvontaa sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden tietopohjaa. Tässä selvitystyössä esitetään, että Valviran tehtävät ja aluehallintovirastojen peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen STM:n ohjauksessa olevat tehtävät pitäisi yhdistää yhteen STM:n alaiseen uuteen sote-valvonnan toimialavirastoon. Valvira on esittänyt tätä jo aiempina vuosina useaan kertaan.
Vaasan sairaanhoitopiirille osoitettiin vuonna 2020 asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja suunnittelun kansallisen yhteensovittamisen tehtävät palvelujärjestelmässä. Uusi Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus (vaasankeskussairaala.fi) on lähtenyt hyvin tehokkaasti toimeenpanemaan tehtäväänsä, ja Valvira tekee kiinteää yhteistyötä keskuksen kanssa. On hienoa, että keskus ei ole vain terveydenhuollon potilasturvallisuuskeskus vaan kehittää myös sosiaalihuollon asiakasturvallisuutta.
VTV nosti tarkastuskertomuksessaan esiin myös potilas- ja asiakasturvallisuuden ja sen omavalvonnan epäyhtenäiset käsitteet sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa. Tähänkin havaintoon on helppo yhtyä. Käsitteet tulevat lainsäädännöstä ja niiden yhtenäistäminen edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön. Valvira ja aluehallintovirastot nojaavat tekemänsä valvonnan ja siihen liittyvän ohjauksen ajantasaiseen lainsäädäntöön eivätkä voi keksiä omia käsitteitään säädösten tarkoittamiin asioihin säädösten ohi. Sote-uudistuksen ja uuden sote- valvontalain valmistelun yhteydessä potilas- ja asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan käsitteitä onneksi yhdenmukaistetaan.
Omavalvonta on järjestelmällistä asiakas- ja potilasturvallisuustyötä
Omavalvonnalla ei pidä kapeasti tarkoittaa vain omavalvontasuunnitelman laatimista, vaan sen tosiasiallista toteuttamista. Omavalvonta (valvira.fi) on jatkuvaa järjestelmällistä asiakas- ja potilasturvallisuustyötä, jota on tehtävä palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä koko ajan.
Valviran toimintaa on suunnattu usean vuoden ajan ennakoivaan valvontaan ja omavalvonnan tukemiseen. VTV:n tarkastusraportissa Valviran antamaa omavalvonnan ohjausta käsitellään mielestäni hiukan liian kapeasti tai valikoivasti, tai lukija ainakin voi saada siitä liian ohuen käsityksen. Valvira edistää, tukee ja varmistaa omavalvontaa kaikessa toiminnassaan yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Omavalvonnan varmistaminen on osa jokaista valvontapäätöstä ja olennainen osa kaikkia Valviran antamia ohjeita. Kaikissa jälkikäteisvalvonnankin päätöksissä eri valvonta-asioiden ryhmissä annetaan päätöksen saajalle ”omavalvontaviesti” aina kun se on perusteltua: jos valvottava on toiminut epäasianmukaisesti, hänelle todetaan miten hänen tulisi toimia jatkossa toisin, siis tehdä myös omavalvontaansa toisin.
Ennakoivaa valvontaa ja omavalvonnan varmistamista tehdään jo siinä vaiheessa, kun toimilupia myönnetään ennen toiminnan aloittamista yksityisellä sektorilla. Parhaillaan valmistellaan uuden Soteri-rekisterin hankintaa ja käyttöönottoa. Soteriin kootaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat, jolloin saadaan yhteen paikkaan kaikkia tuottajia koskeva organisaatiotieto. Myös omavalvontasuunnitelmat on tarkoitus viedä osaksi Soteri-järjestelmän tietosisältöä.
Omavalvonnan edistämien ja varmistaminen on myös keskeinen osa vuosittain päivitettävää Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistä suunnitelmallista sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmaa ja jatkossa sen merkitys korostuu entisestään. Suunnitelmallisessa valvonnassa olemme järjestäneet suuren määrän ohjaus- ja neuvontatilaisuuksia omavalvonnan edistämiseksi sote-palveluiden eri sektoreilla.
Valvontahavaintojen näkökulmasta omavalvonta osana potilas- ja asiakasturvallisuustyötä on edennyt parhaiten erikoissairaanhoidossa mutta hitaammin sosiaalihuollossa, kuten VTV raportissa todetaan. Se, että vuonna 2019 jouduttiin keskeyttämään useiden vanhuspalveluiden toimintayksiköiden toiminta, on osaltaan tuonut esille omavalvonnan puutteita. Viimeaikaiset havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että sosiaalihuollon asiakasturvallisuustyö ja omavalvonnan toteuttaminen on monin paikoin parantunut, vaikka ongelmallisiakin yksiköitä edelleen on. Valvontapäätöksissä on määrätty tehostamaan omavalvontaa, ja tämä näyttää tuottaneen myös tulosta ainakin osassa palveluita. Koronapandemia on aiheuttanut erilaisia kielteisiä ilmiöitä, mutta edistänyt myös monia hyviä asioita, kuten sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyötä asiakkaiden ja potilaiden turvallisuuden parantamisessa. On pidettävä huolta, että tämä kehitys jatkuu myös pandemian jälkeen.
Tiedonhallintaa kehitetään Toivo-ohjelmassa
VTV:n havaintojen mukaan potilas- ja asiakasturvallisuudesta kerätty kansallinen tieto on hajanaista ja puutteellista. Tämä on asia, josta Valvirakin on puhunut jo vuosia: tarvitsemme kokonaistilannekuvan, jossa useiden eri viranomaisten hallussa olevat valvontatiedot ovat yksi (ja vain yksi) osa. Tiedonhallinnan kehittämiseksi Valvira on tiiviisti mukana sosiaali- ja terveysministeriön Toivo-ohjelmassa (valvira.fi) eli sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelmassa, jossa suunnitellaan ja toteutetaan tiedolla johtamisen käytäntöjä, menetelmiä ja järjestelmiä. Asiakas- ja potilasturvallisuus on jo nyt tärkeä osa tätä työtä, ja sen painoarvo vielä vahvistuu.
Valviran vastuulla Toivo-ohjelmassa on kehittää datapohjaista valvontaa, mikä tarkoittaa sitä, että sote-tietoa hyödyntämällä pystyisimme edistämään ennakoivaa ja riskeihin perustuvaa valvontaa. Valvira vastaa myös projektista, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa valvonnassa syntyvän tiedon rakenne muun sote-tiedontuotannon kanssa yhteensopivaksi ja sellaiseksi, että valvonnassa tuotettavaa tietoa voivat hyödyntää myös muut organisaatiot. Myös aluehallintovirastot osallistuvat näihin projekteihin.
STM:n johdolla valmistellaan uutta asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiaa 2022 - 2026. Valvira on työssä tiiviisti mukana, kuten myös potilas- ja asiakasturvallisuutta koskevien mittareiden kehittämisessä.
