Ajantasainen ja kattava tieto viranomaisten yhteiskäyttöön sekä valvonnan perustaksi

Tietoperustaa ja tiedonkulkua tulee kehittää arvioimalla sosiaali- ja terveydenhuollon erillisrekistereitä koskevat lait, nykyinen tietosuojalainsäädäntö, tilastolaki ja henkilörekisterilaki uudelleen, poistamalla tiedonkulun esteet ja turvaamalla viranomaisille mahdollisuudet hyödyntää myös toisten viranomaisten tuottamaa tietoa. Samalla purettaisiin potilaan ja asiakkaan edun ja oikeudet sekä valvonnan turvaavan tiedonsiirron mahdolliset esteet huomioiden kuitenkin kansalaisten oikeus päättää itseään koskevien tietojen käytöstä.

Tällä hetkellä lainsäädäntö vaikeuttaa avointa tiedonvaihtoa. Toisaalta viranomaisten toimintaperiaatteet tulee käydä läpi, sillä kehittämistarpeita on myös toimintakulttuurissa ja asenteissa. Tiedon kulku eri osapuolten välillä tulee varmistaa ja viranomaisilla tulisi myös tietyin edellytyksin olla entistä laajemmat oikeudet saada tietoja toisten viranomaisten käsiteltävänä olevista asioista.

Valvontatoiminnassa tarvittavien tietojen saanti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta

Valviralla on oma perustehtävänsä. Sen tehokkaan ja vaikuttavan suorittamisen kannalta on tärkeää saada käyttöön kaikki ajantasainen ja oleellinen tieto. Tiedonkeruu ei kuulu Valviran perustehtäviin, eikä virastolla ole siihen muutenkaan resursseja tai mahdollisuuksia.

THL:lla on päävastuu tiedonkeruusta ja raportoinnista. Sen tehtävänä on myös ylläpitää sosiaali- ja terveysalan tietovarantoja ja rekistereitä sekä huolehtia tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL kerääkin laajasti tietoa, mutta tämä ei nykytilanteessa ole nopeasti käytettävissä kuntien ja toimintayksiköiden valvontaan. Myös THL:n rekistereitä koskevat lait estävät omalta osaltaan joustavan tiedonsaannin.  

THL tulisikin selkeämmin velvoittaa toimittamaan suunnitelmallisessa valtakunnallisessa valvontatyössä tarvittavat tiedot tarkoituksenmukaisessa muodossa valvontaviranomaiselle. Tämä tulisi ottaa huomioon uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmisteltaessa. Suunnitelmaperusteisessa ja ennakoivassa valvonnassa, toimintayksikköjen omavalvonnassa sekä tulevaisuudessa STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueiden ohjauksessa tarvittavien tietojen kerääminen alueilta sopii luontevimmin THL:lle.

Päällekkäisen tiedonkeruun poistaminen uudella sote-tiedonkeruujärjestelmällä

Eri toimijat tekevät tällä hetkellä omiin tehtäviinsä liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruita kunnille ja muille palveluntuottajille. Osittain päällekkäin menevät tiedonkeruut aiheuttavat turhaa työtä, lisäkustannuksia ja turhautumista sekä kentällä että niiden tekijöille.

Koko tiedonkeruujärjestelmä tulee arvioida uudelleen. Hallinnonalan eri organisaatioiden käyttöön tulee luoda yhteinen tietoperusta ja aloittaa selvitys sen luomiseksi. Tietopohjaa tulisi kehittää ottamalla mallia muista eurooppalaisista sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista (esimerkiksi Iso-Britannia), jotka yhteisen tietopohjan kehittämisessä ja arviointityössä ovat Suomea pidemmällä.

Ensimmäisenä tulee luoda valtakunnallinen julkisten ja yksityisten palveluntuottajien rekisteri, johon valtakunnallisesti seurattavat tiedot voidaan siirtää suoraan palveluntuottajien asiakas-/potilastieto- sekä toiminnanohjausjärjestelmistä. Tarkoituksenmukaista on kehittää myös valtakunnalliset laatuindikaattorit /-mittarit, joita voitaisiin rekisteriin kerättyjen tietojen pohjalta seurata.

Rekisteriin kerätyt tiedot olisivat laajasti eri tahojen käytettävissä ja mahdollistaisivat palvelujärjestelmän kansallisen ohjauksen, kansallisen tutkimus- ja kehittämistyön sekä valvovan viranomaisen riskinarvioinnin, riskinarvioinnin pohjalta tapahtuvan valvonnan kohdentamisen ja valvonnan vaikuttavuuden seurannan. Rekisteri tukisi palveluntuottajien omaa laatutyötä ja omavalvontaa sekä mahdollistaisi myös toiminnan harjoittajien vertaisarvioinnin. Rekisterin tietojen tulisi olla mahdollisimman laajasti julkisesti saatavilla, esimerkiksi THL:n Palveluvaaka -sivuston kautta. Tällainen menettelytapa tukisi myös kansalaisten valinnanvapausmahdollisuuksia palveluissa. Rekisterin rakentaminen ja ylläpito soveltuisivat THL:n tehtäviin.

Julkisten ja yksityisten sote-palveluntuottajien rekisteriin kytkettäisiin valvonnan kannalta keskeiset tiedot ajantasaisesti. Avoimessa tiedonvaihdossa ja raportointitavoissa valvontaviranomaiset voivat hyödyntää kaikkia oleellisia tietovarantoja. Erillisten tiedonkeruiden tarve minimoituu, tietojen käyttömahdollisuus maksimoituu, ja potilas- ja asiakasturvallisuus tehostuu. Tietopohjan perusteella voitaisiin rakentaa valvonnan vaikuttavuuden seuranta- ja arviointimalli sekä riskien ennakointi- ja arviointimalli. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen onnistumisen keskeinen edellytys on yhteinen tietopohja, joka mahdollistaa ajantasaisen tietotuotannon ja tietojen tarpeenmukaisen yhteiskäytön.