Adoptiolasten ja adoptioperheiden sekä adoptiotoiminnan näkökulman huomioon ottaminen strategisen hallitusohjelma kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanossa
Adoptiolautakunnan täysistunto on tehnyt esityksen adoptiolasten ja adoptioperheiden näkökulman huomioon ottamisesta hallituksen kärkihankkeissa ja reformeissa.
Valtioneuvoston kanslian 28.9.2015 päivätyssä toimintasuunnitelmassa 13/2015 on täsmennetty kärkihankkeiden ja reformien aikataulut, toimenpiteet ja rahoitus. Hallituksen suunnitelmissa on useita kohtia joissa adoptioperheiden ja adoptiolasten palvelut pitäisi erityisesti ottaa huomioon.
Hyväksyessään Haagin adoptiokonvention vuonna 1997 (Yleissopimus lasten suojelusta sekä yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa, jäljempänä Haagin sopimus) ja Eurooppalaisen adoptioita koskevan yleissopimuksen (uudistettu) vuonna 2012, Suomi sitoutui valtiona edistämään adoptioasioissa annettavien neuvonta- ja seurantapalvelujen kehittämistä.
Suomessa elää tuhansia kansainvälisesti tai kotimaassa adoptoituja ihmisiä. Adoptioperheille suunnatuissa erityispalveluissa tulisi huomioida ulkomailta adoptoitujen lasten ja heidän perheidensä erityisen tuen tarve. Lisäksi on otettava huomioon kotimaassa adoptoitujen lasten ja heidän perheidensä sekä Suomessa adoptioon lapsensa luovuttaneiden biologisten vanhempien tuen tarpeet. Adoptiolapsia ja -perheitä työssään kohtaavat sosiaali-, opetus-, kasvatus- ja terveyssektoreiden ammattilaiset tarvitsevat työssään myös tietoa adoption erityiskysymyksistä.
Adoptiolautakunta on adoptiolain 86 §:n mukainen asiantuntija- lupa- ja valvontaviranomainen adoptioasioissa, sekä Haagin sopimuksen ja Eurooppalaisen adoptiota koskevan yleissopimuksen mukainen keskusviranomainen/kansallinen viranomainen. Adoptiolain 86 §:n 5 momentin nojalla adoptiolautakunnan täysistunto seuraa kehitystä adoptioasioissa ja tekee tarvittaessa aloitteita adoptiota koskevissa kysymyksissä.
Adoptiolautakunnan täysistunto esittää, että adoptionäkökulma otettaisiin huomioon kaikissa relevanteissa kärkihankkeissa ja reformeissa. Parhaiten adoptionäkökulman voivat tuoda esiin ne tahot, jotka toimivat adoptiokentässä.
Adoptioasiantuntemusta on kansainvälisen adoptiopalvelun antajilla, adoptioneuvonnan antajilla sekä muilla järjestöillä, kouluttajilla ja toimijoilla, jotka tekevät työtä adoptiokentässä. Myös adoptiolautakunnan täysistunnon kokoonpanossa on laaja adoptioasiantuntijoiden edustus. Täysistunnon jäsenet edustavat seuraavia organisaatioita tai asiantuntemusta: ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, Maahanmuuttovirasto, sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Interpedia ry, Yhteiset Lapsemme ry, Pelastakaa Lapset ry, Adoptioperheet ry, Sateenkaariperheet ry, Adopterade Finland rf, Aikuiset adoptoidut ry, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut/perheoikeudelliset palvelut/adoptioyksikkö, adoptioneuvonnan asiantuntemus (Helsingin kaupunki ja Pelastakaa Lapset ry), lastensuojelun asiantuntemus (Suomen Kuntaliitto), lääketieteen asiantuntemus (Valvira), lasten kasvun ja kehityksen asiantuntemus (THL). Lisäksi epävirallisessa adoptioverkostossamme aktiivisesti toimivat kouluttajat ja asiantuntijat Sanna Mäkipää (Capacitas familia) ja Seija Poikonen (Adoptioplus) ovat esittäneet kiinnostuksensa hankkeissa mukana olemiseen.