Ylijohtaja Jukka Männistö: Tietojen saanti verkkoselaimen avulla terveydenhuollon ammattihenkilörekisteristä parantaisi potilasturvallisuutta

10.9.2008

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylijohtaja Jukka Männistön mielestä kohu, joka on noussut terveydenhuollon ammattihenkilörekisteristä saatavista tiedoista, perustuu osin väärinkäsityksiin. Hallituksen esitys siitä, että TEOssa sijaitsevasta terveydenhuollon ammattihenkilörekisteristä Terhikistä saisi eräitä tietoja myös verkkopohjaisen selaimen välityksellä, perustuu vuonna 2006 työskennelleen työryhmän esitykseen. Ryhmä jätti esityksensä sosiaali- ja terveysministeriölle vuonna 2007. Työryhmässä oli mukana myös tietosuojavaltuutetun toimiston edustaja, jonka näkemykset otettiin huomioon työryhmän työssä. Työryhmän ehdotus oli lausuntokierroksella, ja mm. Tehy ja Lääkäriliitto puolsivat esitystä.

Männistö pahoittelee sitä, että julkisuudessa alettiin puhua nettirekisteristä ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietojen julkaisemisesta internetissä. Hän korostaa, että tästä ei ole kysymys. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä olisi edelleen vain yksi, TEOssa sijaitseva ja TEOn ylläpitämä Terhikki-rekisteri, eikä internetiin eikä mihinkään muuallekaan rakennettaisi uutta rekisteriä. Uutta olisi, että nykyisestä rekisteristä voisi saada eräitä, tarkoin määriteltyjä tietoja myös verkkoselaimen välityksellä. Tiedot saisi yksilöidysti, eli palvelun hakukenttään olisi kirjoitettava sen henkilön nimi, josta haluaa tietoja. Tietopalvelun kautta saisi tiedon henkilön ammattipätevyydestä (esimerkiksi sairaanhoitaja, kiropraktikko, erikoislääkäri), siitä numerosta, jolla hänet on merkitty rekisteriin, sekä siitä, onko hänen toimintaoikeuksiaan rajoitettu ja jos on, niin miten. Lisäksi saisi tiedon syntymävuodesta. Tämän tiedon saaminen auttaisi samannimisten henkilöiden yksilöinnissä.

Kaikki edellä mainitut tiedot saa jo nyt kysymällä niitä TEOsta puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla. Verkkoselain olisi siis pelkästään uusi väline, jonka avulla tietoja voisi kysyä.

Verkkoselaimenkaan avulla ei saisi mitään osoitetietoja, ei kotiosoitetta tai kotipaikkakuntaa, ei työpaikan osoitetta, eikä myöskään tietoa työnantajasta. Ennen kuin rekisteristä saa mitään tietoja, kysyjän on jo tiedettävä henkilön nimi, josta haluaa kysyä.

Männistö muistuttaa, että tietojen saantia verkkoselaimen avulla on ehdotettu siksi, että se parantaisi potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuus parantuisi kahta kautta. Ensinnäkin se paranisi työntekijöiden rekrytoinnissa. Terveydenhuollon eri tehtävissä käytetään yhä enemmän sijais- ja vuokratyövoimaa. Kyse on usein varsin lyhyistä, muutaman vuorokauden tai jopa yhden työvuoron sijaisuuksista. Ehdotetun järjestelmän kautta työnantajan olisi nykyistä vaivattomampaa tarkistaa, että työhön tulevalla henkilöllä on todella oikeus työskennellä niissä tehtävissä, joihin hän on hakeutumassa. TEOssa on selvitetty tapauksia, joissa henkilö on onnistunut toimimaan jopa useita vuosia eri sijaistehtävissä, vaikka hänen oikeutensa työskennellä ammatissa on kokonaan poistettu. Terveydenhuollon tehtäviin hakeutuu myös koko ajan enemmän henkilöitä, jotka ovat saaneet koulutuksensa muualla kuin Suomessa. Heiltä edellytetään jatkokoulutusta Suomessa ja tietyissä tapauksissa todistusta kielitaidosta ennen kuin he saavat työskennellä terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, ja vasta heidän rekisteröintinsä Terhikkiin osoittaa, että heillä on oikeus työskennellä Suomessa.

Toiseksi potilasturvallisuus paranisi tehtävissä, joita hoitavat nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Esimerkiksi koulutettu hieroja, naprapaatti ja kiropraktikko ovat nimikesuojattuja ammattinimikkeitä, joita saavat käyttää tehtävään koulutetut henkilöt. Näitä tehtäviä saavat kuitenkin tehdä muutkin kuin koulutetut ammattihenkilöt ja niitä myös tehdään, usein nimikkeillä, jotka ovat lähellä koulutetun ammattihenkilön nimikettä. On potilaan ja asiakkaan etu, jos hän voi helposti verkkoselaimen välityksellä tarkistaa, onko henkilö, jolta hän aikoo hankkia palveluja, TEOn rekisterissä ja siis koulutettu ammattihenkilö. Eikö ole myös nimikesuojatun ammattihenkilön etu, että asiakas voi tarkastaa tiedot ja hakeutua ammatti-ihmisen vastaanotolle, Männistö kysyy.

Kolmantena verkkopalvelua puoltavana seikkana Männistö näkee kansalaisten oikeuden saada julkisia tietoja. Hänen mukaansa yhteiskunnassa on aivan oikein nähty tarpelliseksi tehdä tietyissä terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävissä toimiminen luvanvaraiseksi ja luvanvaraistaa tiettyjen terveydenhuollon ammattinimikkeiden käyttö. Terveydenhuollossa on joskus kysymys ihmisen hengestä, ja aina potilasturvallisuudesta ja potilaan oikeuksista, ja siksi terveydenhuoltoa tarjoavia organisaatioita ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa myös valvotaan eri tavalla kuin monia muita ammatteja, Männistö muistuttaa.