Tehotarkastukset majoitus- ja ravitsemusalan yrityksiin kitkevät rehottavaa harmaata taloutta

5.7.2011

Osana laajaa viranomaisten yhteistyötä, Valvira veti Taloudellisen luotettavuuden edellytysten projektia vuosina 2010-2011. Projektin päätavoite oli luoda malleja suunnitelmallisen harmaan talouden valvontaa varten ja kokeilla niitä viranomaisyhteistyössä käytännössä. Valviran lisäksi yhteistyöryhmään kuuluivat Suomen kaikki aluehallintovirastot, poliisi, verohallinnon tarkastusyksiköt ja ulosottovirasto. Toiminnan apuna käytettiin Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) ja tilastokeskuksen tarjoamia tietoja ja selvityksiä.

Suomen majoitus- ja ravitsemusalan harmaasta taloudesta

Harmaa talous majoitus- ja ravitsemusalalla oli vuonna 2008 noin 400 miljoonaa euroa, eli 8,5 % koko toimialan tuotoksesta. Harmaan työvoiman osuus alalla oli arvioitu olevan 13 000 – 14 000 henkilötyövuotta ja salattuja työtuloja 270 miljoonan euron edestä. (Lähde: Markku Hirvonen, Pekka Lith, Risto Walden: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010)

Yksinkertaisimmillaan majoitus- ja ravitsemisalalla harmaa talous on kassan ohi myymistä, eli maksua ei rekisteröidä, eikä asiakkaalle anneta tapahtumasta kuittia. Ylimääräisellä rahalla maksetaan pimeitä palkkoja tai palkanlisä työntekijöille ja loput kirjanpidon ulkopuoliset varat jäävät yrittäjälle.

Vakavampi suunnitelmallinen harmaa talous on kuitenkin ammattimaista kuittikauppaa, jolla saattaa olla viitteitä myös laajempaan rikollisuuteen, kuten järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rahanpesuun, ihmiskauppaan tai terrorismiin.

Elinkeinolle tehdyn kyselyn mukaan erittäin merkittäviksi harmaan talouden haitat kokee 17,9 % yrittäjistä, merkittäviksi 34,7 % ja kohtalaisiksi 36,8 %. Elinkeinossa toimivista yrittäjistä 52,6 % kokee, että harmaa talous on merkittävä tai erittäin merkittävä kilpailua vääristävä tekijä. (Lähde: Pekka Lith. Majoitus- ja ravitsemisalan harmaan talouden kyselyt 2009).

Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) keräämien tietojen mukaan majoitus- ja ravitsemusalalla harmaa talous on kääntynyt nousuun vuodesta 2005 lukien ja tuotannon ja työllisyyden kehitys pysähtyi vuoden 2008 aikana. Toimialan verovelat ovat pysyneet kuuden vuoden aikana suunnilleen samalla tasolla vaihdellen 120 milj. euron ja 150 milj. euron välillä. Alalla oli huhtikuussa 2011 verovelkaisia yrityksiä 3 097 kpl eli noin 18,6 % toimialan yrityksistä.

Projektin uudella mallilla hyviä tuloksia valvontaan

Projektissa seulottiin yrityksiä Suomen kaikkien luvanvaraisessa alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntielinkeinossa toimivien luvanhaltijoiden keskuudesta tarkempaa tarkastusta varten. Taloustietojen avulla poimittiin 160 luvanhaltijan ryhmä. Poimintakriteereinä käytettiin tyypillisesti käytettyjä talouden tunnusmerkkejä. Näillä peruskriteereillä voitiin ennustaa jopa 90 % tarkkuudella tarkastuksissa ilmi käyneet puutteet ja laiminlyönnit. Kaikkiin poimiutuneisiin yrityksiin suoritettiin eriasteisia tarkastustoimenpiteitä.

Toukokuuhun 2011 mennessä tulonsalauksia on paljastunut vuosien 2007-2010 väliseltä ajalta yhteensä noin 17 miljoonan euron edestä ja valituista 160 luvanhaltijasta:
- vajaa puolet luvanhaltijoista on saanut selvityspyynnön häiriöistä palkanmaksussa, puuttuvista myyntituloista, veroveloista, ilmoittamispuutteista, tilitystietojen epätäsmällisyyksistä, omistajajärjestelyistä ja anniskelurikkomuksista.
- liki kolmannes luvanhaltijoista on poistunut luparekisteristä joko oma-aloitteisesti tai viranomaisten puuttumisen myötä.
- osaan luvanhaltijoista on aloitettu verontarkastus laiminlyöntien vuoksi.
- sekä luvanhaltijoita on asetettu poliisin esitutkintaan epäiltynä mm. veropetoksista, kirjanpitorikoksista, velallisen rikoksista, liiketoimintakiellon rikkomisesta ja luvattomasta alkoholipitoisen aineen välittämisestä.

Taloudelliset epäselvyydet yhteydessä myös anniskelurikkomuksiin

Kohderyhmään valikoituneista luvanhaltijoista noin joka kolmas sai hallinnollisen seuraamuksen anniskelurikkomuksista ja laiminlyönneistä. Havaittuja anniskelurikkomuksia olivat päihtyneille anniskelu, päihtyneen oleskelu anniskelupaikassa, tuplien anniskelu, järjestyshäiriöt, alaikäisille anniskelu, ympäristölle aiheutuvat häiriöt, asiakirjapuutteet ja anniskelusta vastaavan hoitajan epäpätevyys. Hallinnollinen seuraamus tarkoittaa käytännössä viranomaisen antamaa huomautusta, varoitusta, määräaikaista luvan poistoa tai pysyvää peruutusta.
Yleensä hallinnollinen seuraamus langetetaan vain joka seitsemännelle anniskelun laiminlyönneistä tarkastetulle luvanhaltijalle. Taloudellisten epäselvyyksien havaittiin siis korreloivan myös anniskelurikkomusten kanssa.

Keinoja harmaan talouden torjumiseksi

Projektin havainnot tukevat eri työryhmissä esitettyjä toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön harmaan talouden työryhmä mietinnössään esittää seuraavia toimenpiteitä:

Tilaajavastuulain soveltamisalaa halutaan laajentaa koskemaan itsenäisiä työnsuorittajia majoitus- ja ravitsemisalalla. Työryhmä ehdottaa, ettei majoitus- ja ravitsemisalalla saisi jatkossa maksaa palkkaa käteisenä ja valvontaresursseja lisättäväksi. Lisäksi työryhmä esittää majoitus- ja ravitsemisalalla jatkoselvitettäväksi tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa.

Työryhmä on nostanut esille harmaan talouden torjunnan kannalta tärkeitä seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon mahdollisesti toteutettavassa alkoholilain uudistuksessa. Alkoholilain uudistuksen yhteydessä luvanvaraisen anniskelutoiminnan ja sen kanssa kilpailevan laittoman toiminnan tunnusmerkit tulisi määritellä mahdollisimman yksiselitteisesti.

Alkoholivalvonnan toimivaltuudet tulisi säätää riittävän laajoiksi ja lakiin tulisi lisätä mahdollisuus käyttää hallinnollista laiminlyöntimaksua. Anniskeluluvanhaltijan omistussuhteiden muutoksista tulisi jatkossa ilmoittaa kahden viikon kuluessa tapahtumasta.

Valmistelussa tulisi myös selvittää mahdollisuudet alkoholijuomien ostojen ja varastoinnin kirjanpidon tehokkaan valvonnan toteuttamiseksi. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että ilman anniskelulupaa ravitsemistoimintaa harjoittavien pitopalveluyritysten ja tilausravintoloiden valvontaa tehostetaan jo ennen alkoholilain uudistamista. Samalla tiedotetaan yleisölle luvattoman ja luvallisen toiminnan rajoista ja seuraamuksista, joita alkoholijuomien luvattomasta nauttimisesta seuraa. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja17/2011 31.3.2011)

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä TrVM 9/2010 vp - M 8/2010 vp todetaan seuraavaa:
Tarkastusvaliokunta edellyttää, että Suomessa on säädettävä ravintola-alalle tyyppihyväksyttyjä kassakoneita koskeva lainsäädäntö ohimyynnin kontrolloimiseksi. Ravintola-alalta saatujen kokemusten perusteella vastaavanlaisen lainsäädännön ulottamista muillekin käteistoimialoille tulee harkita. Tarkastusvaliokunta pitää myös perusteltuna, että alkoholilain 21 §:n 2 momentin säännöstä tarkistettaisiin siten, että määräaikainen lupa voitaisiin myöntää enintään kahdeksi vuodeksi. Yleisemminkin toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla on tehostettava.

Lisätietoja:
Olavi Kärkkäinen puh. (09) 7729 2486

Liite
Raportti: Taloudellisen luotettavuuden projekti 2010-2011

Linkit
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö 9/2010
Suomen kansainvälistyvä harmaa talous: Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010

Lataa tiedosto