Osalla kunnista vaikeuksia lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveystarkastusten järjestämisessä – valvontaviranomaisia askarruttaa tarkastusten sisältö

3.10.2011

Valviran ja aluehallintovirastojen maaliskuussa 2011 tekemän selvityksen mukaan terveyskeskukset ilmoittavat järjestävänsä neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastukset sekä suun terveydenhuollon terveystarkastukset määrällisesti melko hyvin. Määrällisesti parhaiten toteutuivat perustarkastukset. Kaikki terveyskeskukset eivät kuitenkaan järjestäneet tarkastuksia asetuksen mukaisesti; eniten puutteita oli lukiolaisten ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten lääkärintarkastuksissa.

Henkilökuntamäärään nähden terveyskeskukset ilmoittivat terveystarkastusten toteutuvan yllättävän hyvin. Valvontaviranomaisia askarruttaa, miten hyvin asetuksen tavoitteet toteutuvat tarkastusten sisällössä ja käytännön toteuttamisessa, kun henkilökunnasta, erityisesti lääkäreistä, on pulaa sekä neuvoloissa että koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.

Kyselyssä selvitettiin ainoastaan tarkastusten toteuttamista, ei niiden sisältöä. Kyselyssä saatujen vastausten perusteella ei myöskään aloiteta valvontatoimia. Valvonta käynnistetään ensi vuonna nyt valmisteltavana olevassa valvontaohjelmassa esitettävien periaatteiden ja kriteereiden mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon tarkastusten ja muun toiminnan sisältöä myöhemmin tänä vuonna tehtävässä kyselyssä.

Tuloksia tulkittaessa on hyvä muistaa, että tarkastuksen laiminlyönti vaikkapa kymmenessä prosentissa terveyskeskuksia tarkoittaa satoja tai tuhansia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Varsinkin heikoimmassa asemassa oleville palvelujen ulkopuolelle jääminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa ja vahvistaa syrjäytymisriskiä. Terveystarkastukset ovat yksi keino seurata terveyttä ja tunnistaa tuen tarpeet varhain.

Selvitys tehtiin, jotta saataisiin tilannekuva valmisteilla olevan valvontaohjelman pohjaksi

Valvira ja aluehallintovirastot valvovat neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaa. Valvonnan yhtenäistämiseksi ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi ne laativat yhteistyössä valvontaohjelman, jonka mukaan valvontaa tehdään. Saadakseen tilannekuvan siitä, miten terveyskeskukset ovat alkaneet toteuttaa tämän vuoden toukokuussa annetun terveydenhuoltolain ja vuonna 2009 annetun asetuksen velvoitteita, Valvira ja aluehallintovirastot tekivät kyselyn terveyskeskuksille keväällä 2011.

Valtioneuvosto antoi toukokuussa 2009 asetuksen neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollosta. Asetuksen pykälät, jotka koskevat määräaikaisten terveystarkastusten järjestämistä, tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Sittemmin neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta on säädetty myös 1.5. voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa. Kunnille on myönnetty vuosina 2010 ja 2011 yhteensä 18 miljoonaa euroa lisää valtionosuutta neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon parantamiseen. Lisäykset jäävät pysyvästi valtionosuuksiin.

Valmisteilla oleva valvontaohjelma otetaan käyttöön ensi vuoden alusta

Kyselyn tuloksia käytetään hyödyksi valvontaohjelman laadinnassa ja toteuttamisessa. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon toteutumisen valvontaohjelma valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Valvira ja aluehallintovirastot tiedottavat ohjelmasta ja sen perusteella toteutettavasta valvonnasta heti, kun ohjelma on hyväksytty.

Terveystarkastuksista

Asetus säätelee hyvin tarkasti, kenelle, missä vaiheessa ja kuinka usein tarkastuksia on tehtävä, ketkä niitä tekevät ja mitä tarkastusten on sisällettävä. Laajassa terveystarkastuksessa selvitetään paitsi tarkastettavan omaa terveyttä ja hyvinvointia myös vanhempien ja koko perheen tilannetta.

Kyselyn keskeisiä tuloksia

Kyselyn tuloksia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kysely tehtiin maaliskuussa, joten tilanne on voinut muuttua monessa terveyskeskuksessa.

• Neuvolatarkastukset toteutettiin yli 90 prosentissa terveyskeskuksia.
- Eniten puutteita oli laajan terveystarkastuksen järjestämisessä 18 kuukauden ikäisille lapsille. Kymmenen prosenttia terveyskeskuksista ei järjestänyt sitä.
- Kuusi prosenttia terveyskeskuksista ei järjestänyt odottavan perheen laajaa terveystarkastusta eikä laajaa terveystarkastusta 4 vuoden iässä.
• Kouluterveydenhuollossa 15 prosenttia terveyskeskuksista ei järjestänyt ensimmäisellä luokalla laajoja terveystarkastuksia ja 14 prosentissa terveyskeskuksista tarkastuksia ei tehty jokaisella vuosiluokalla.
• Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa oli suurimmat puutteet tarkastusten järjestämisessä
- Lähes kolmannes terveyskeskuksista laiminlöi erityisesti lääkärintarkastusten järjestämisen.
• Suun terveystarkastukset toteutettiin muuten hyvin, mutta 16 prosenttia terveyskes-kuksista ei järjestänyt opiskeluaikana asetuksen mukaisia terveystarkastuksia.
• Terveystarkastuksista pois jääneiden tilanteen selvittämisessä on puutteita
- Määräaikaisista tarkastuksista pois jääneiden tilannetta selvitettiin neuvolatoiminnassa 87 prosentissa, kouluterveydenhuollossa 91 prosentissa ja opiskeluterveydenhuollossa 71 prosentissa terveyskeskuksia.
• Henkilöstömäärä, jolla neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa hoidetaan, alitti suositukset monissa terveyskeskuksissa.
- Suurimmat puutteet terveydenhoitajien määrässä oli neuvolatoiminnassa. Puutteita oli 44 terveyskeskuksessa (28 % vastanneista)
- Lääkäreitä puuttui eniten kouluterveydenhuollosta. Peräti sadassa terveyskeskuksessa (64 % vastanneista) kouluterveydenhuollossa oli liian vähän lääkäreitä.
• Korotettua valtionosuutta käytettiin huonosti asetuksen mukaisen henkilöstön palkkaamiseen.
- Hieman yli puolet terveyskeskuksista ilmoitti käyttäneensä korotetun valtionosuuden henkilökunnan palkkaamiseen kokonaan tai osittain, 42 terveyskeskusta (27 %) ei ollut käyttänyt sitä henkilökunnan palkkaamiseen ja asiasta ei ollut tietoa 26 terveyskeskuksessa (17 %).
• Kouluyhteisön terveellisyyttä ja turvallisuutta ei tarkistettu riittävän usein.
- Kouluyhteisön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtimisella ei tarkoita pelkästään fyysisiä tekijöitä, kuten rakennuksia ja koulualueita, vaan myös viihtyisyyttä, virikkeellisyyttä, ilmapiiriä ja vastaavia asioita.
-Yli neljäsosa terveyskeskuksista ilmoitti, että kouluyhteisöjen terveellisyyttä ja turvallisuutta ei tarkisteta terveydenhuoltolain ja asetuksen mukaisesti eli vähintään joka kolmas vuosi.
- Kolmannes terveyskeskuksista (52) ei seuraa tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamista asetuksen mukaisesti.

Linkki asetukseen
Linkki terveydenhuoltolakiin (erityisesti 15 – 17 pykälät)

Lisätietoja

Valvirassa:
Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia, puhelin 040 525 3087
Ylilääkäri Maarit Sandelin, puhelin (09) 7729 2197
Ylihammaslääkäri Hanna-Leena Tefke, puhelin (09) 7729 2171

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa:
Aluehallintoylilääkäri Anu Mustakari, puhelin 040 146 4838

Lounais-Suomen aluehallintovirastossa:
Lääninlääkäri Ruut Virtanen, puhelin 020 636 1050

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa:
Pohjanmaat: ylitarkastaja Mari Luukkonen, puhelin 040 7474 955
Keski-Suomi: ylitarkastaja Aino Mäkitalo, puhelin 040 553 5065
Pirkanmaa: ylitarkastaja Sinikka Piekkola, puhelin 040 541 6512

Itä-Suomen aluehallintovirastossa:
Terveydenhuollon ylitarkastaja Ansa Sonninen, puhelin 040 775 8213

Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa:
Aluehallintoylilääkäri Aira Uusimäki, puhelin 0400 264 219
Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, puhelin 040 766 8465

Lapin aluehallintovirastossa:
Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti, puhelin 040 593 7149