Iäkkäiden potilaiden hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla puutteita

31.5.2011

Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot tekivät marraskuussa 2010 - helmikuussa 2011 terveyskeskusten vuodeosastoille kyselyn, joka koski iäkkäiden (yli 75-vuotiaiden) potilaiden hoidon laatua. Kysely lähetettiin 182 terveyskeskuksen vastaavalle lääkärille. Kyselyyn vastasi 90 % vastaavista lääkäreistä (164) ja vastaukset koskivat 536 vuodeosastoa, joilla oli hoidossa 11 959 iäkästä potilasta. Iäkkäät potilaat käyttivät 75 % kaikista potilaspaikoista.

Vastausten tulkinnassa on otettava huomioon, että monilla vuodeosastoilla hoidetaan yhdessä pitkäaikaisten vanhuspotilaiden kanssa eri-ikäisiä akuuttipotilaita. Jotkut vastauksista koskevat sekä pitkäaikaispotilaina olevia vanhuksia että eri-ikäisiä lyhytaikaispotilaita. 

Hoitohenkilökuntaa liian vähän

Vastauksissa nousi huolestuttavimpana esiin hoitohenkilöiden määrä potilasta kohden. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa henkilökunnan mitoituksen tavoitteet ovat seuraavat:

• hyvä taso: vähintään 0,8 hoitotyöntekijää/potilas/vrk
• vähimmäistaso: vähintään 0,6 – 0,7 hoitotyöntekijää/potilas/vrk
• alle vähimmäistason: alle 0,6 hoitotyöntekijää/potilas/vrk

Terveyskeskusten vuodeosastojen henkilöstömäärästä ei ole omia laatusuosituksia, mutta Ikäihmisten hoidon laatusuositusta sovelletaan vuodeosastoillakin. Niillä hoidetaan kuitenkin pääsääntöisesti vaikeammin hoidettavia potilaita kuin sosiaalihuollossa tapahtuvassa vanhustenhuollossa. Potilaiden suurempi hoidon tarve edellyttäisi enemmän henkilökuntaa. Ikäihmisten hoidon laatusuosituksessa todetaan muun muassa, että dementoituneita potilaita hoidettaessa hoitohenkilökuntaa pitäisi olla 0,7 – 0,8 potilasta kohden. Kyselyyn vastanneiden vuodeosastojen 75 vuotta täyttäneistä potilaista yli puolet (59 %) oli vähintään keskivaikeasti muistihäiriöisiä.

Vuodeosastojen iäkkäissä potilaissa oli paljon kokonaan vuoteeseen hoidettavia potilaita (40 %). Apuvälineen kanssa tai ilman pystyi itsenäisesti liikkumaan 35 % iäkkäistä potilaista. Loput potilaista tarvitsivat apua liikkumiseen. Itsenäisesti ruokailemaan pystyi 60 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä, loput tarvitsivat apua joko ruokailun aloittamisessa tai jatkuvaa valvontaa.

Peräti 22 prosentissa vuodeosastoja (112 vuodeosastolla 65 terveyskeskuksessa) hoitohenkilökuntaa oli alle vähimmäissuosituksen. Vähimmäistasoon ylsi 65 % (335) ja hyvään tasoon 13 % (68) vuodeosastoista. Kysymykseen jätti vastaamatta neljä prosenttia (21) vuodeosastoista. Tulos on huolestuttava potilaiden toimintakykytietojen valossa ja varsinkin, kun ottaa huomioon, että osastoilla hoidetaan myös akuuttipotilaita, jotka tarvitsevat usein paljon hoitoa.

Hoitohenkilökunnassa myös epäpäteviä

Sen lisäksi, että hoitohenkilökuntaa oli liian vähän, osa siitä oli epäpätevää. Neljässäkymmenessäviidessä terveyskeskuksessa kaikkiaan 62 vuodeosastolla (12 prosenttia vuodeosastoista) kaikki hoitohenkilöstöön kuuluvat eivät olleet terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Lääkehoitosuunnitelmat on tehty, lääkehoitotietojen päivittämisessä puutteita

Terveyskeskuksen vuodeosastoilla huolehdittiin potilaiden lääkityksestä paremmin kuin vanhustenhuollon toimipisteissä sosiaalihuollossa. Osastokohtainen lääkehoitosuunnitelma oli tehty lähes kaikilla vuodeosastoilla. Lääkehoitotietojen päivittämisessä oli kuitenkin puutteita; 13 % vuodeosastoista tarkisti pitkäaikaishoidossa olevien potilaiden lääkityksen potilaskohtaisesti vain kerran vuodessa tai sitä harvemmin.

Illan viimeisen ja aamun ensimmäisen aterian väli liian pitkä

Myös terveyskeskusten vuodeosastoilla, kuten sosiaalihuollon toimintayksiköissäkin, liian pitkät yötauot ruokailujen välillä olivat yleisiä. Peräti 86 prosentissa (441) vuodeosastoista yötauko oli 11 tuntia tai yli sen.

Pitkäaikaispotilaiden terveydentilaa koskevia tietoja ei kirjata potilasasiakirjoihin riittävän usein

Potilasasiakirjoista annetussa asetuksessa määrätään, että lääkärin on tehtävä sairaalahoidossa olevan pitkäaikaispotilaan potilasasiakirjoihin vähintään kolmen kuukauden välein hoitojakson alkamisesta seurantayhteenveto riippumatta siitä, onko potilaan tilassa tapahtunut olennaisia muutoksia. Tällä halutaan varmistaa, että osastohoidossa olevien potilaiden tilaa seurataan ja arvioidaan riittävästi. Selvityksen mukaan 39 prosentissa vuodeosastoista lääkärit kirjasivat tiedot harvemmin kuin asetus edellyttää.

Ikäihmisten hoidon laatusuosituksessa olevat huonetilamitoitukset eivät sovellu terveyskeskusten vuodeosastoille

Terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetaan myös akuuttipotilaita. Heidän tilansa seuraamiseksi useamman hengen huoneista voi olla hyötyä. Vuodeosastoja ei ole suunniteltu siten, että siellä olisi hoidossa pitkäaikaispotilaita, jopa vuosien ajan. Vastausten mukaan 60 prosentilla (309) vuodeosastoista oli käytössä myös neljän tai useamman hengen potilashuoneita, mutta vastauksista ei voida nähdä, kuinka monen hengen huoneisiin iäkkäät pitkäaikaispotilaat oli sijoitettu.

Valviran ja aluehallintovirastojen toimenpiteet kyselyn tulosten johdosta

Vuodeosastoilta pyydettävät selvitykset

Valvira ja aluehallintovirastot ovat sopineet, että aluehallintovirastot pyytävät valvontatoimenpiteenä selvitykset vuodeosastoilta, joilla:

• hoitohenkilöstön määrä potilasta kohden on alle laatusuosituksen tason (65 terveyskeskusta)
• kaikki hoitohenkilöstöön kuuluvat eivät olleet terveydenhuollon ammattihenkilöitä (45 terveyskeskusta)
• pitkäaikaishoidossa olevien lääkitys tarkistettiin vain kerran vuodessa tai harvemmin. (42 terveyskeskusta)

Selvityspyynnön saavien terveyskeskusten lukumääriä ei pidä laskea yhteen, koska yhdellä terveyskeskuksella voi olla puutteita useammassa kuin yhdessä kohdassa.

Aluehallintovirastot lähettävät selvityspyynnöt myöhemmin sovittavassa aikataulussa. Kun vastaukset on analysoitu, aluehallintovirastot ja Valvira päättävät yhdessä jatkotoimenpiteistä.

Informaatio-ohjaus

Tulosten perusteella päätettiin, että Valvira lähettää kaikkiin terveyskeskuksiin informaatio-ohjausta seuraavista aiheista:

• ohje ruokailun rytmittämisestä liian pitkien taukojen välttämiseksi ja riittävän ravitsemuksen turvaamiseksi
• ohje iäkkäiden pitkäaikaispotilaiden tilan arvioinnista ja seurannasta ja sitä koskevien tietojen merkitsemisestä potilasasiakirjoihin vähintään kolmen kuukauden välein.

Lisätietoja:

Valvirassa:

Ylilääkäri Sari Anttila, puhelin 09-7729 2137
Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, puhelin 09-7729 2492, 050 553 5539

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa:
Terveydenhuollon ylitarkastaja Raili Heikkinen, puhelin 050 456 2365
Aluehallintoylilääkäri Jaana Mäkelä, puhelin 040 4880510

Lounais-Suomen aluehallintovirastossa:

Sosiaalihuollon ylitarkastaja Raila Flemming, puhelin 040 580 2134

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa:

Pohjanmaat: ylitarkastaja Mari Luukkonen, puhelin 040 748 6318
Keski-Suomi: ylitarkastaja Aino Mäkitalo, puhelin 040 553 5065
Pirkanmaa: ylitarkastaja Sinikka Piekkola, puhelin 040 541 6512

Itä-Suomen aluehallintovirastossa:

Terveydenhuollon ylitarkastaja Ansa Sonninen, puhelin 040 775 8213

Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa:

Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka, puhelin 040 861 6078

Lapin aluehallintovirastossa:

Aluehallintoylilääkäri Marjatta Kihniä, puhelin 050 456 3524

Lataa tiedosto