Valvonnan perusteena on terveydenhuoltolaki ja valtioneuvoston antama asetus (338/2011). Asetus säätelee hyvin tarkasti muun muassa sen, kenelle, missä vaiheessa ja kuinka usein neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä suun ehkäisevässä terveydenhuollossa on tehtävä tarkastuksia, ketkä niitä tekevät ja mitä tarkastusten on sisällettävä.

Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira on laatinut yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2012 – 2014 neuvolatoimintaan, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä lasten ja nuorten ehkäisevään suun terveydenhuoltoon. Ohjelmassa on määritelty lakiin, asetuksiin, ohjeisiin ja suosituksiin perustuvat hyvän toiminnan kriteerit, sekä puuttumiskriteerit, silloin kun toiminta ei ole asianmukaista. Epäasianmukaiseen toimintaan voidaan tarvittaessa puuttua myös uhkasakkojen avulla.

Valvira selvitti viime maaliskuussa neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ennalta ehkäisevien suun terveystarkastusten toteutumista kunnissa. Selvityksestä ilmeni, että osalla kunnista on vaikeuksia asetuksen mukaisen toiminnan toteuttamisessa. Selvityksestä on annettu viime vuoden lokakuussa tiedote.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on antanut 30.1.2012 päätöksen perusopetuslain mukaisen oppilashuollon toteutumisesta peruskouluissa ja päätöstä koskevan tiedotteen. Oikeuskansleri toteaa, että yhdenvertainen oppilashuolto ei vieläkään toteudu maassamme.

Lisätietoja:
Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia, p. 0295 209 606

• potilaiden ja heidän omaistensa tekemiä kanteluja 434 (353)
• ilmoituksella tulleita tai oma-aloitteisesti vireille otettuja asioita 494 (539)
• valvontaan liittyviä lausuntoja (esimerkiksi poliisille) 195 (194)

Vuodenvaihteessa oli kesken yhteensä 984 terveydenhuollon valvonta-asiaa, joiden joukossa oli runsaasti myös ennen vuotta 2011 vireille tulleita asioita.

Loppuvuoden valelääkärikohu lisäsi kanteluiden määrää. Valvirassa on käsiteltävänä 27 Esa Laihon hoitamaa potilasta koskevaa kantelua. Kohu lisäsi ihmisten yhteydenottoja Valviraan sellaisissakin asioissa, jotka eivät koskeneet Laihon antamaa hoitoa.

Ilmoituksia tekevät esimerkiksi työnantajat työntekijöistään. Apteekkarit tekevät ilmoituksia lääkäreistä ja hammaslääkäreistä, joiden epäilevät määräävän lääkkeitä epäasianmukaisesti.

Viime vuonna tuli edelleen paljon ilmoituksia hoitajista, sekä sairaanhoitajista että lähihoitajista. Suuri osa niistä koski epäilyjä lääkkeiden ja/tai omaisuuden anastuksista ja niihin liittyen usein myös päihde- ja lääkeriippuvuutta.

Viime vuonna ilmoituksella vireille tulleiden asioiden määrä väheni edellisvuodesta. Siihen vaikutti mm. se, että ilmoitusasioiden määrä kasvoi poikkeuksellisen paljon vuodesta 2009 vuoteen 2010. Tuolloin muun muassa ns. myrkkyhoitajajuttu lisäsi työnantajien ilmoituksia työntekijöistään.

Ilmoituksella vireille tulleet asiat voivat johtaa siihen, että terveydenhuollon ammattihenkilön ammattioikeuksia rajoitetaan tai poistetaan. Kanteluna vireille tulleet asiat johtavat erittäin harvoin näin vakaviin seuraamuksiin. Niissä vakavin seuraamus on yleensä huomautus.

Viime vuonna hieman vajaa kolmannes valvonta-asioista johti seuraamuksiin. Kanteluihin ja ilmoituksella tai oma-aloitteisesti vireille tulleisiin valvonta-asioihin annettiin 770 päätöstä, joista varsinaisiin seuraamuksiin johtaneita oli 242.

Ammattioikeuksia rajoitettiin tai poistettiin entistä useammalta

Terveydenhuollon valvontalautakunta teki viime vuonna 77 ammattioikeuksien tai nimikesuojauksen poistamista koskevaa päätöstä. Nimikesuojattu ammattihenkilö, esimerkiksi lähihoitaja, voi menettää oikeuden käyttää terveydenhuollon ammattinimikettä, mutta hän voi siitä huolimatta tehdä terveydenhuollon töitä toisella nimikkeellä. Nykyään useimmat työnantajat kuitenkin edellyttävät henkilön palkatessaan, että nimikesuojaus on voimassa.

Ammattioikeuksien rajoittamista koskevia päätöksiä tehtiin 26. Varoituksia annettiin 16 henkilölle. Lisäksi 14 tapauksessa henkilö sai varoituksen sen lisäksi, että hänen oikeuksiaan rajoitettiin.

Valvontalautakunnan päätösten ammattiryhmittäinen jakauma on liitetiedostossa.

Asioiden määrän lisääntyminen johti käsittelyaikojen pitenemiseen

Valvonta-asioiden määrän jatkuva kasvu on johtanut siihen, että niiden käsittelyä on priorisoitava entistä enemmän, koska valvontaan käytettävät voimavarat eivät ole lisääntyneet. Vakavat, ilmeisen potilasturvallisuusriskin sisältävät tapaukset käsitellään ensin, ja muiden käsittelyajat venyvät.

Valvonta-asioiden käsittelyn mediaani oli viime vuonna 6 kuukautta, eli puolet asioista pystyttiin hoitamaan viimeistään tuossa ajassa. Näissä ovat mukana myös ne asiat, joissa annetaan vastaus kirjeellä, eikä asiaa ole katsottu perustelluksi ottaa enemmälti selvitettäväksi. 80 % valvonta-asioista ratkaistiin 17 kk:ssa, ja ei-kiireellisiksi arvioitujen asioiden käsittelyajat voivat venyä varsin pitkiksikin.

Tilanne ei ole hyvä asiakkaiden eikä ilmoituksen tai kantelun kohteena olevien ammattihenkilöiden oikeusturvan kannalta. Tehostetusta riskinarvioinnista ja priorisoinnista huolimatta on vaarana, että käsittelyä odottavien joukossa on tapauksia, joissa on potilasturvallisuusriski.

Taustaksi terveydenhuollon valvontaan

Sekä aluehallintovirastot että Valvira käsittelevät terveydenhuollon valvonta-asioita. Kanteluista Valvirassa käsitellään pääsääntöisesti ne kantelut, joissa hoitovirheen epäillään johtaneen potilaan kuolemaan sekä kantelut, jotka kohdistuvat sellaisiin terveydenhuollon ammattihenkilöihin, joiden toiminta on muutoin otettu Valvirassa valvonnan kohteeksi. Aluehallintovirastoissa ratkaistaan noin kaksi kolmannesta kaikista terveydenhuollon kanteluista ja Valvirassa kolmannes. Ilmoitukset, joissa seurauksena voi olla varoitus tai ammattihenkilön oikeuksien rajoittaminen tai poistaminen ja jotka viedään terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakuntaan, käsitellään Valvirassa.

Sosiaalihuollon valvonta-asiat

Sosiaalihuoltoa koskevat kantelut ja ilmoitukset käsitellään pääsääntöisesti aluehallintovirastoissa.

Valvira ratkaisee sosiaalihuollon valvontatapauksia silloin, kun kysymys on valtakunnallisesti merkittävästä, periaatteellisesti tärkeästä ja laajakantoisesta asiasta. Valvira ratkaisee asian myös silloin, kun Valvirassa vireillä olevaan terveydenhuollon valvonta-asiaan, esimerkiksi kanteluun, liittyy tarvetta selvittää myös sosiaalihuollon toimintaa.

Valvirassa tuli viime vuonna vireille 125 uutta sosiaalihuollon valvonta-asiaa, joista osa oli valtakunnallisiin valvontaohjelmiin perustuvia ja sittemmin aluehallintovirastoille siirrettyjä asioita. Vuodenvaihteessa oli kesken yhteensä 42 sosiaalihuollon valvonta-asiaa.

Lisätietoja:

Valvira
Johtaja Tarja Holi, p. 0295 209 400
Ylilääkäri Markus Henriksson, p. 0295 209 401

Alueellisia tietoja antavat tarvittaessa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Kirsti Riihelä p. 040 535 8951
Johtaja Esa Ellala p. 040 545 9290

Itä-Suomen aluehallintovirasto
Aluehallintoylilääkäri Paula Ollonen (terveydenhuolto), p. 040 572 8694
Sosiaalineuvos Juha Koponen (sosiaalihuolto ja terveydenhuolto), p. 040 727 5709
Sosiaalihuollon ylitarkastaja Satu Syrjälä (sosiaalihuolto), p. 050 435 6867

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Hyvinvointiyksikön päällikkö Petri Oivanen p. 040 8230 616
Oikeusturvayksikön päällikkö, lakimies Leena Keituri, p. 040 7585 038

Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Johtaja Kirsi Paasikoski, p. 0400 804 114

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Johtaja Marja-Leena Kärkkäinen, p. 040 5455 036
Sosiaalihuollon ylitarkastaja Elisa Roimaa, p. 050 4418 166
Aluehallintolääkäri Hannele Havanka, p. 040 8616 078

Lapin aluehallintovirasto
Toimintayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, p. 040 544 5771
Toimintayksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, p. 040 565 7228
 

Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin, on merkitty noin 24 500 lääkärin tiedot. Heistä noin 3 500 on saanut koulutuksensa ulkomailla. EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen on saanut noin 800 lääkäriä. Tutkintoja on suoritettu 48 EU/ETA-valtioihin kuulumattomassa maassa. Joissakin maissa tutkintoja on lisäksi suoritettu useissa yliopistoissa. Valtaosa tutkinnoista (538) on suoritettu nykyisen Venäjän alueella. Seuraavaksi eniten tutkintoja on Ukrainasta (30), Turkista (24) ja Irakista (22).

Tähän mennessä selvitykset on saatu runsaasta 200 lääkäristä, eli lääkäreistä neljäsosan tutkinnot on selvitetty. Kaikkien selvitettyjen henkilöiden tutkinnot on asianmukaisesti suoritettu.

Selvitystyö vie aikaa, koska selvityspyyntökirje on lähetettävä kaikkiin yliopistoihin. Vastausten saaminen kestää usein kauan ja niitä joudutaan todennäköisesti monista paikoista pyytämään uudestaan sekä kirjeitse että puhelimitse. Tutkintoja voidaan joutua selvittämään myös paikanpäällä.

Lisätietoja:
Hallintojohtaja Ritva Kujala, puh. 0295 209 315
 

Koska titaanipäällysteiset silikoni-implantit ovat PIP-rintaimplantteja, ei niiden laadusta ole varmuutta. Saksan lääkintälaitteista vastaava viranomainen Bundesinstituts für Arzneimittel und Medizinprodukte (BfArM) on päättänyt suositella lääkärin seurantaa niille henkilöille, joilla on TiBreeze-rintaimplantit ja tarvittaessa poistamaan ne.

Valvira on ollut yhteydessä TiBreeze-rintaimplanttien suomalaiseen edustajaan.

Suomessa TiBreeze rintaimplantteja on asennettu 17 potilaalle. Leikkauksen tehneet lääkärit ovat olleet heihin yhteydessä, ja potilaat ovat lääkäreidensä seurannassa.

Lisätietoja

dosentti, ylilääkäri Juhani Rämö, puh. 0295 209 502

TNS Gallupin viikoittain tekemien haastattelujen perusteella suomalaiset matkustajat toivat Suomeen alkoholia vuonna 2011 suurin piirtein saman verran kuin vuonna 2010. Vuonna 2011 matkustajien Suomeen tuoma alkoholijuomamäärä oli 7,8 miljoonaa litraa 100-prosenttisena alkoholina, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna ollut 7,9 miljoonaa litraa. Vuonna 2011 alkoholijuomien matkustajatuonti oli vajaa 1,5 litraa alkoholia asukasta kohti. Matkustajatuonnin osuus oli lähes 15 prosenttia alkoholin kokonaiskulutuksesta. Rakenteellisesti alkoholin matkustajatuonti kuitenkin muuttui jonkin verran.

Litramääräisesti mitattuna väkevien alkoholijuomien matkustajatuonti väheni 8,9 miljoonasta litrasta 8,0 miljoonaan litraan eli kymmenyksen. Viinien tuonti sen sijaan lisääntyi 9,5 miljoonasta litrasta 11,1 miljoonaan litraan eli noin 17 prosenttia. Myös long drink -juomien, siidereiden ja väkevöityjen viinien tuonti lisääntyi. Long drink -juomien matkustajatuonti lisääntyi 12,9 miljoonasta litrasta 13,8 miljoonaan litraan eli 7 prosenttia. Vastaava lisäys oli siidereillä 6,7 miljoonasta litrasta 7,4 miljoonaan litraan. Oluen matkustajatuonti pysyi vuonna 2011 samalla tasolla kuin se oli ollut vuonna 2010. Vuonna 2011 suomalaiset matkailijat toivat Suomeen TNS Gallupin tutkimuksen mukaan 24,5 miljoonaa litraa olutta.

Matkustajat toivat Suomeen vuonna 2011 noin 80 prosenttia enemmän alkoholia kuin vuonna 2003, jolloin Viro ei vielä ollut EU:n jäsen ja jolloin alkoholijuomien verovapaata matkustajatuontia yhä rajoittivat määrälliset kiintiöt. Vuoden 2003 matkustajatuontitiedot perustuivat kerran vuodessa kerättyihin tietoihin.

TNS gallupin viikoittain keräämien tietojen mukaan suomalaisten matkustajien tuoma alkoholimäärä oli huipussaan vuonna 2005. Vuodesta 2005 vuoteen 2011 alkoholijuomien matkustajatuonti on pienentynyt noin 15 prosenttia. Vastaavana ajanjaksona väkevien alkoholijuomien matkustajatuonti on vähentynyt noin kolmanneksella ja oluen lähes kolmanneksella. Viinien tuonti on sen sijaan lisääntynyt vuodesta 2005 vuoteen 2011 neljänneksellä, siiderin kolmanneksella ja long drink -juomien matkustajatuonti on enemmän kuin kaksinkertaistunut. Väkevien alkoholijuomien matkustajatuonnin alenemisesta huolimatta 45 prosenttia suoma-laisten matkustajien Suomeen vuonna 2011 tuomasta alkoholista tuotiin väkevinä alkoholijuomina.

Vuonna 2011 suomalaiset matkustajat toivat Suomeen 665 miljoonaa savuketta. Määrä oli noin 11 prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Savukkeiden tuontia on TNS Gallupin viikkokartoituksessa seurattu vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2011 savukkeiden tuonti oli noin 8 prosenttia pienempi kuin vuosien 2006–2010 keskimääräinen tuonti. Nuuskarasioita matkustajat toivat Suomeen 7,4 miljoonaa kappaletta vuonna 2011, mikä on lähes kymmenyksen enemmän kuin vuonna 2010. Vuodesta 2009, jolloin nuuskan matkustajatuontia tiedusteltiin ensimmäisen kerran TNS Gallupin viikkokartoituksessa, nuuskan matkustajatuonti on lisääntynyt lähes 30 prosentilla.

Matkustajatuontiseurantatutkimus on toteutettu Alkon, Alkoholijuomateollisuusyhdistyksen, Kaupan Liiton, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa:n, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton, Päivittäistavarakaupan, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira), Suomen Alkoholijuomakauppayhdistyksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtiova-rainministeriön sekä Tupakkateollisuusliiton toimeksiannosta. Tiedot kerätään haastattelemalla puhelimitse viikoittain 500 henkilöä.

Lisätietoja:

Lennart Wahlfors, tietohallintopäällikkö, Valvira, puh. 0295 209 221, 050 324 9704
Esa Österberg, erikoistutkija, THL, puh, 0400 417 514
Elina Ussa toimitusjohtaja, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry, puh. (09) 1488 7407, 045 269 7711
Karri Kunnas, toimialapäällikkö, Elintarviketeollisuusliiton Alkoholijuomateollisuusyhdistys, puh. (09) 1488 7224, 040 161 5443
Susanna Heikkinen, tiedottaja, Suomen alkoholijuomakauppayhdistys, puh. 040 588 1067
Paavo Heiskanen, asiamies, Tupakkateollisuusliitto r.y., puh. (09) 622 0410, 045 3186650
 

Valviran kartoituksen mukaan vuoden 2011 aikana aluehallintovirastot peruuttivat pysyvästi yhteensä 45 alkoholijuomien anniskelulupaa ja 69 lupaa peruutettiin määräajaksi. Lisäksi aluehallintovirastot peruuttivat anniskelun jatkoaikaluvan seitsemässä tapauksessa.

Vähittäismyyntilupia aluehallintovirastot peruuttivat pysyvästi 21 kappaletta ja yhdeksän lupaa peruutettiin määräajaksi.

Pysyvissä peruutuksissa on tavallisimmin kyse siitä, että luvanhaltijalla ei enää ole taloudellisia edellytyksiä jatkaa toimintaansa. Määräaikaisten peruutusten syiden kirjo on monipuolisempi ja niissä painottuvat alkoholipoliittiset syyt, kuten alkoholijuomien myynti tai anniskelu alaikäisille tai selvästi päihtyneille.

Aluehallintovirastot tekivät vuonna 2011 koko maassa valvontatarkastuksia alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkoihin huomattavasti vähemmän kuin aikaisempien vuosien aikana. Vuonna 2011 aluehallintovirastot tekivät yhteensä noin 4 700 valvontatarkastusta, kun esimerkiksi toissa vuonna ne tekivät yli 7 200 tarkastusta.

Aluehallintovirastot ja Valvira toteuttivat syksyllä 2011 kampanjan, jossa selvitettiin näytteidenoton avulla, anniskellaanko ravintoloissa laittomia alkoholijuomia. Kampanja oli osa harmaan talouden torjuntaa ravintola-alalla.

Aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua sekä mainontaa ja myynninedistämistä alueillaan. Valviran tehtävänä on ohjata ja kehittää aluehallintovirastojen hoitamaa alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun lupahallintoa ja valvontaa sekä alkoholijuomien mainonnan ja myynninedistämisen valvonta koko maassa.

Lisätietoja:

Valvira, ryhmäpäällikkö Kari Kunnas, puhelin 0295 209 610

Aluehallintovirastokohtaiset yhteyshenkilöt:

Itä-Suomen aluehallintovirasto (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala):
ylitarkastaja Ulla Kuosmanen, puhelin: 040 511 8190

Lapin aluehallintovirasto:
ylitarkastaja Esko Lind, puhelin 0400 990 253

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa):
alkoholitarkastaja Lauri Seppänen, puhelin 040 744 6419 ja
alkoholitarkastaja Antti Kujala, puhelin 0400 259 571

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Uusimaa):
tarkastaja Ilkka Ripatti, puhelin 040 708 2267

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala):
ylitarkastaja Markus Leivonen, puhelin 040 524 2045

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Kanta-Häme ja Päijät-Häme):
tarkastaja Kimmo Temonen, puhelin 040 540 1871

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (Pirkanmaa):
alkoholitarkastaja Henna Ekman, puhelin 040 724 2008

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (Keski-Suomi):
ylitarkastaja Anneli Virtanen, puhelin 040 505 7962

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keskipohjanmaa):
ylitarkastaja Esa Pihlajamäki, puhelin 0400 868 402

Lounais-Suomen aluehallintovirasto (Varsinais-Suomi ja Satakunta):
alkoholiylitarkastaja Heikki Mäki, puhelin 040 762 5872 ja
alkoholiylitarkastaja Mikael Luukanen, puhelin: 040 162 0125

Osa aluehallintovirastoista tiedottaa erikseen omasta toiminnastaan.
 

Mediassa on esitetty, että myyjä ei tupakkalain mukaan voisi esimerkiksi vastata asiakkaan kysymykseen siitä, onko tiettyä tupakkatuotetta myynnissä, tai että asiakkaan pitäisi osata pyytää tuotetta sen virallisella nimellä. Nämä käsitykset eivät perustu Valviran ohjeistukseen. Tupakkalaissa säädetyt esilläpito- ja mainontakiellot eivät estä myyntitilanteessa tapahtuvaa, normaaliin asiakaspalveluun kuuluvaa keskustelua. Myyjä voi tarvittaessa esittää asiakkaalle tarkentavia kysymyksiä, jos on epäselvää, mitä tuotetta asiakas haluaa ostaa. Mainontakiellon vastaista on kuitenkin esimerkiksi se, jos myyjä oma-aloitteisesti suosittelee asiakkaalle jotakin tupakkatuotetta.

Esilläpitokieltoa koskeva Valviran ohje löytyy internetistä osoitteesta http://www.valvira.fi/files/Valvira_ohje_1_2011.pdf

Lisätietoja asiasta antaa ylitarkastaja Reetta Honkanen, puh. 09 7729 2109, GSM 040 7799 515.
 

Ranskan viranomaiset ovat antaneet tiedotteita ja toimenpidesuosituksia koskien PIP -rintaimplantteja. Nämä ranskalaisvalmisteiset PIP -implantit on poistettu markkinoilta viime vuonna Euroopan talousalueella.

PIP -rintaimplantit sisältävät osassa tuotantoeriä rekisteröimätöntä silikonia ja niiden on todettu rikkoutuvan poikkeuksellisen usein. PIP -rintaimplanteilla on epäilty olevan yhteys myös lisääntyneeseen syöpäriskiin. Tehtyjen tutkimusten perusteella PIP -implanttien yhteyttä syöpätapauksiin ei ole voitu todentaa.

Parhaillaan eurooppalaiset viranomaiset selvittävät M-implant -tuotenimellä myytäviä rintaimplantteja, joista osa on valmistettu samalla tuotantolinjalla kuin PIP -implantit.

Valviran selvityksen mukaan PIP -implantteja ei ole ollut myynnissä Suomessa. Valviran saaman tiedon mukaan kyseisiä implantteja on Suomessa asennettu 14 kappaletta. Leikannut plastiikkakirurgi on ostanut implantit Ruotsista ennen myyntikieltoa.

Rintaimplantteja on asennettu suomalaisille myös maamme rajojen ulkopuolella. Valvira tekee yhteistyötä muun muassa Viron terveysviranomaisten kanssa.

Lisätietoja:
ylilääkäri Juhani Rämö 09 7729 2190, 050 5241 710
ryhmäpäällikkö Heikki Mattlar 09 7729 2186, 050 3249 643
 

Henkilön epäillään toimineen luvattomasti sairaanhoitajana helmikuusta 2010 lukien. Med Group on keskeyttänyt työntekijän työskentelyn yrityksessä välittömästi epäilyjen tullessa ilmi ja tehnyt asiasta tutkintapyynnön Oulun poliisille.

Kyseinen henkilö ei ole koskaan hakenut Valvirasta sairaanhoitajan laillistusta, joten hän ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö, eikä hänen nimeään näin ollen ole terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä, Terhikissä. Valviran tietojen mukaan Med Group ei tarkistanut henkilön tietoja rekisteristä palkatessaan hänet.

Yritys ilmoitti asianmukaisesti henkilöstä Valviralle sekä niille kunnille, joiden alueella henkilö on suorittanut ensihoidon tehtäviä. Valvira on aloittanut Med Groupiin kohdistuvat valvontatoimet. Potilasasiakirjat niistä potilaista, joiden hoitoon henkilö on osallistunut, tarkistetaan ja varmistetaan, onko potilasturvallisuudelle aiheutunut vaaraa.

Valvira muistuttaa työnantajia, että potilasturvallisuuden varmistamiseksi on erittäin tärkeää, että työnantaja tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilöä palkatessaan, onko hänet merkitty Terhikki-rekisteriin.

Tarkistuksen voi tehdä verkossa JulkiTerhikistä

Lisätietoja:

Lääkintöneuvos, ryhmäpäällikkö Markus Henriksson, p. (09) 7729 2180, 0400 626 922
Viestintäpäällikkö Tarja Tamminen, p. (09) 7729 2185, 050 3070 256
 

Tähän ei ole olemassa juridisia perusteita, joten Partanen palaa ylijohtajan tehtäviin sairauslomaltaan 30.11.2011.

Siihen saakka ylijohtajan tehtäviä hoitaa hänen sijaisensa hallintojohtaja Ritva Kujala.

Lisätietoja:
Hallintojohtaja Ritva Kujala, p. (09) 7729 2103, 050 3746 391