Uudistuksen myötä asiakkaat voivat soittaa meille paikallispuhelun hinnalla mistä päin Suomea tahansa (vain soittajan oman operaattorin sopimuksen mukainen paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu).

Uusi vaihteen numero on 0295 209 111. Uusi faksinumeromme on 0295 209 700.

Pidetään yhteyttä.

Uusi vaihteen numero on 0295 209 111. Uusi faksinumeromme on 0295 209 700.

Vanhat puhelinnumerot toimivat vielä uusien rinnalla siirtymäkauden ajan eli 31.1.2012 asti.

Pidetään yhteyttä.

Palvelujen tuottajan ja itsenäisen ammatinharjoittajan on annettava vuosittain toimintakertomus lupaviranomaiselle (laki yksityisestä terveydenhuollosta (377/2009) 10 §).

Toimintakertomus on annettava 29.2.2012 mennessä osoitteessa
www.valveri.fi

Sähköisen toimintakertomuksen täyttöohjeet ovat osoitteessa:

www.valveri.fi/fi-FI/Ohjeet (suomeksi)
www.valveri.fi/sv-FI/Instruktioner (på svenska)

Mikäli palvelujen tuottajalla ei ole sähköistä toimintakertomuksen antamisen mahdollisuutta, paperinen toimintakertomus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysministeriössä toimiva kansainvälisten lapseksiottamisasiain lautakunnan nimi muuttuu adoptiolautakunnaksi ja se siirtyy Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon, Valviraan. Adoptiolautakunta toimii asiantuntija-, lupa- ja valvontaviranomaisena adoptioasioissa. Adoptiolautakunta käsittelee myös kotimaiset adoptiot.

Valviran tehtäväksi tulee myös lupien myöntäminen adoptiotoimiston ylläpitämiseen sekä kansainvälisen adoptiopalvelun antamiseen.

Adoptiolailla saatetaan kansallisesti voimaan lasten adoptiota koskeva Euroopan neuvoston uudistettu yleissopimus.

Lue lisää uuden adoptiolain sisällöstä oikeusministeriön tiedotteesta.

Lisätietoja:
Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, p. (09) 7729 2492, 050 7799 513

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä lääkärinä vasta sen jälkeen kun Valvira on hakemuksen perusteella laillistanut hänet. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö ei enää ole opiskelija, joten hän ei voi toimia lääkärin tehtävissä opiskelijana.

Viime vuosina ammattioikeuksiin liittyvien tehtävien määrä on kasvanut niin suureksi, että Valvira ei pysty laillistamaan kaikkia valmistuvia lääketieteen lisensiaatteja valmistumispäivänä tai sitä seuraavana päivänä, vaikka he toimittaisivatkin laillistushakemukset Valviraan välittömästi valmistumisen jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen mukaan laillistamishakemusten käsittelyaikatavoite on viisi työpäivää. Tuona aikana lääketieteen lisensiaatti ei laillistamattomana saa nykylainsäädännön mukaan työskennellä lääkärin tehtävissä.

Laillistamista koskevassa lainsäädännössä ei ole tapahtunut muutoksia edellisiin vuosiin nähden. Viive laillistamisessa johtuu Valviran työtilanteesta.

Valvira laillistaa lääkärit ja merkitsee heidät terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin. Työnantajat voivat tarkistaa verkossa olevasta JulkiTerhikistä, että henkilö on laillistettu lääkäri ja voi toimia lääkärin tehtävissä. Lääkärit saavat laillistamispäätöksen myöhemmin postiennakolla.

Valvira on tunnistanut ongelmat, jotka aiheutuvat valmistumisen ja laillistamisen välisestä viiveestä ja tuonut ne esiin mm. terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain muutosehdotuksissa.

Lääkärit eivät ole ainoa terveydenhuollon ammattihenkilöryhmä, jotka Valvira laillistaa. Suomessa on 17 terveydenhuollon ammattihenkilöryhmää, joille Valvira myöntää laillistuksen, ja lisäksi 13 ammattihenkilöryhmää, joille se myöntää nimikesuojauksen. Terhikki-rekisterissä on yhteensä lähes 400 000 terveydenhuollon ammattihenkilön tiedot. Varsinkin keväisin ja syksyisin yliopistoista ja muista terveydenhuollon oppilaitoksista valmistuu tuhansittain opiskelijoita yhtä aikaa, mikä aiheuttaa ruuhkaa hakemusten käsittelyyn.

Suomessa valmistuvien lisäksi Valviraa työllistää ulkomailla opiskelleiden laillistus ja nimikesuojaus, joihin liittyy paljon erilaisia tarkistuksia ja yhteydenottoja ulkomaisiin oppilaitoksiin.

Lisätietoja:

Lääkintöneuvos Pirjo Pennanen, p. (09) 7729 2121, 050 9179 326
Johtaja Jussi Holmalahti, p. (09) 7729 2157, 0400 838 713

Tämän tekstin liitteenä on määräysluonnos, jota ei ole vielä allekirjoitettu.  Määräykseen ei tule oleellisia muutoksia, joten palveluntuottajat voivat käyttää luonnoksessa annettuja määräyksiä ohjeena omavalvontasuunnitelman laatimisesta kunnes lopullinen määräys virallisesti annetaan.

Uuden palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Ennen määräysten voimaantuloa toimintansa aloittaneen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma 1.9.2012 mennessä.

Omavalvontaa koskevat määräykset julkaistaan Valviran ja aluehallintovirastojen kotisivulla, kun määräys on hyväksytty ja allekirjoitettu.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Riitta Husso
Puhelin: 040 1619335
S-posti: riitta.husso@valvira.fi
 

Lokakuussa 2010 voimaantulleessa tupakkalaissa on säännös, jonka perusteella tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito vähittäismyynnissä on kiellettyä 1.1.2012 alkaen. Valvira on antanut tupakkatuotteiden vähittäismyyjille ohjeen esilläpitokiellosta ja myynnin järjestelyistä sekä internet-kaupasta mainonta- ja esilläpitokiellon näkökulmasta. Kunnat valvovat toimialueellaan esilläpitokiellon noudattamista.

Valviran tiedote esilläpitokiellosta

Valviran ohje tupakkatuotteiden esilläpidosta

Valviran ohje tupakkalaissa tarkoitettujen tuotteiden internetkaupasta mainonta- ja esilläpitokiellon näkökulmasta

Sähkötupakan mainonta on tupakkalain vastaista

Sähkötupakkalaitteita ja niissä käytettäviä nikotiinittomia nesteitä myyvä yhtiö on mainostanut tuotteitaan radiossa ja lehdissä.

Sähkötupakkalaite muistuttaa muodoltaan läheisesti oikeaa savuketta, joten sen mainonta on tupakkalain mukaan kielletty. Myös tupakan vastikkeena pidettävän nikotiinittoman nesteen mainonta on tupakkalain vastaista.

Valvira on useaan otteeseen huomauttanut yhtiölle, että sen myymien sähkötupakkalaitteiden ja
niissä käytettävien nikotiinittomien nesteiden mainonta on tupakkalaissa säädetyn
mainonta- ja muun myynninedistämisen kiellon vastaista. Tästä huolimatta yhtiö on järjestänyt sähkötupakkaa ja siinä käytettävää nikotiinitonta nestettä koskevan mainoskampanjan muun muassa radiossa ja lehdissä.

Valvira on 21.12.2011 tekemällään väliaikaisella määräyksellä kieltänyt yhtiötä jatkamasta radio- ja lehtimainontaa. Valvira on kieltänyt yhtiötä muutenkaan tilaamasta tai toimeenpanemasta sähkötupakkalaitteita ja niissä käytettäviä nesteitä koskevia mainoksia lehdistössä, radiossa tai televisiossa.

Kieltoa on noudatettava 85 000 euron sakon uhalla.

Lisätiedot: lakimies Laura Terho, puh. 09 7729 2502.

Valvira antoi toukokuussa 2010 HUS:lle kahden miljoonan euron sakon uhalla tehostetun määräyksen saattaa hoitoon pääsy lain edellyttämälle tasolle. Hoitoon pääsyllä tarkoitettiin hoidon tarpeen arviointia ja sen perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi katsotun hoidon järjestämistä.

HUS:in antaman selvityksen perusteella Valvira totesi toukokuussa 2011, että HUS oli noudattanut Valviran päätöstä siinä, että hoitojonot olivat lyhentyneet ja potilaat pääsivät tarpeelliseksi katsottuun hoitoon lain edellyttämässä ajassa.

Sen sijaan hoidon tarpeen arviointi ei edelleenkään toteutunut määräajassa, eli lähetteitä ei käsitelty kolmen viikon kuluessa niiden saapumisesta sairaalaan. Valvira katsoi kuitenkin, että sairaanhoitopiiri oli ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin lähetteiden käsittelyn tehostamiseksi, että uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi ei toukokuussa 2011 ollut tarkoituksenmukaista. Sakon uhka jäi edelleen voimaan lähetteiden käsittelyn osalta.

Valvira kehotti HUS:ia toimittamaan sille syyskuun 2011 loppuun mennessä selvityksen siitä, miten lähetteiden käsittelyssä oli edistytty ja miten lähetteiden käsittelyaikoja seurataan. Selvitykseen piti liittää tuloste, josta käy erkoisaloittain ilmi ainakin niiden lähetteiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus kaikista lähetteistä, jotka on käsitelty yli kolmen viikon jälkeen niiden saapumisesta.

Valvira katsoo sairaanhoitopiiriltä nyt saadun selvityksen perusteella, että lähetteiden käsittelyajat sairaanhoitopiirissä ovat parantuneet merkittävästi, mistä syystä on perusteltua todeta, että sairaanhoitopiirin toimenpiteet lähetteiden käsittelyn tehostamiseksi ovat olleet vaikuttavia ja tehokkaita. Näin ollen perusteita uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi ei ole.

Valvira toteaa kuitenkin, sairaanhoitopiirin alueella on edelleen eri erikoisaloilla lähetteitä, joiden käsittely kestää yli laissa säädetyn enimmäisajan. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tuleekin jatkaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikki lähetteet käsitellään lain edellyttämässä ajassa.

Valvira myös muistuttaa, että HUS on tulevaisuudessakin velvollinen huolehtimaan siitä, että hoidon saatavuus toteutuu lain mukaisesti.

Lisätietoja:
Lakimies Kirsi Liukkonen, p. (09) 7729 2111

Kansalaiset ottavat valelääkäri-asian seurauksena yhteyttä suoraan toimittajiin ja ilmoittavat heille epäilyjä terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Emme tällä hetkellä pysty palvelemaan toimittajiakaan näissä kysymyksissä nopeasti, koska valelääkäriasian selvittäminen ja potilasturvallisuusasiat on priorisoitava.

Valvira ei lähtökohtaisesti anna tietoja keskeneräisistä valvonta-asioista. Tietoja, jotka koskevat sitä, onko jostain tietystä hoitopaikasta tehty kanteluja, voidaan antaa, jos tutkinnalliset syyt eivät sitä estä. Kantelujen sisällöstä tai siitä, kehen henkilöön ne kohdistuvat, ei tietoja anneta.

Valvira perustaa päätöksensä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 6 kohdan säännökseen, jonka mukaan kanteluasiakirjat ovat salassa pidettäviä ennen asian ratkaisua, jos tiedon antaminen niistä vaikeuttaisi asian selvittämistä tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä asiaan osalliselle. Mahdollisesta vahingon tai kärsimyksen aiheuttamisesta huolimatta tietoja voidaan antaa, jos siihen on painava syy. Esimerkiksi potilasturvallisuuden vaarantuminen voi olla tällainen syy.

Valelääkäritapauksen selvittäminen on aiheuttanut sen, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistamis- ja nimikesuojausasioiden käsittely on ruuhkautunut, ja päätösten saaminen viivästyy. Olemme saamassa työvoimaa ruuhkanpurkuun, mutta tässä vaiheessa emme pysty arvioimaan, milloin hakemusruuhka saadaan puretuksi.

Jos haluatte tietää, onko valelääkäriepäilty Esa Laiho hoitanut Teitä tai omaistanne, olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä suoraan hoitopaikkaan. Lääkehoitoa koskevissa kysymyksissä ottakaa yhteyttä apteekkiin tai hoitopaikkaan.
 

Asiaa koskeva tiedote

Omavalvonnasta annettavat määräykset ovat nyt lausuntokierroksella ja ne tulevat  voimaan vuoden 2012 alussa. Lausuntopyyntö ja määräysluonnos  löytyvät  täältä.

Palveluntuottajat voivat käyttää luonnoksena olevia määräyksiä ohjeena, kunnes viralliset määräykset tulevat voimaan.

Uuden palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Aiemmin toimintansa aloittaneen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma 1.6.2012 mennessä.

Omavalvontaa koskevat määräykset julkaistaan Valviran ja aluehallintovirastojen kotisivuilla myöhemmin.

Föreskrifter och begäran om utlåtande på svenska

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Riitta Husso, puhelin 040 1619 335

Tule keskustelemaan Valviran asiantuntijoiden kanssa siitä, miten Valvira ohjaa ja valvoo vanhustenhuoltoa Suomessa.

Lisätietoja kongressista ja näyttelystä

Uuden lain mukaan aluehallintoviraston myöntämien alueellisten lupien lisäksi tulee käyttöön valtakunnallinen lupa tuottaa sosiaalihuollon yksityisiä palveluja. Valtakunnallisen luvan myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Valtakunnallinen lupa tarvitaan silloin, kun palvelujen tuottaja tuottaa palveluja useamman kuin yhden aluehallintoviraston alueella. Sekä valtakunnallinen että aluekohtainen lupa myönnetään palveluntuottajalle, ja se kattaa kaikki toimintayksiköt, joissa palveluntuottaja antaa ympärivuorokautisia sosiaalihuollon palveluja.

Luvan myöntämisen edellytyksiin on laissa lisätty kohta, jonka mukaan palvelujen tuottajan on kyettävä asianmukaisesti vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan.

Laissa on uutta myös se, ettei kotipalvelun tukipalveluja ja niihin rinnastettavia palveluja eikä yksityistä perhepäivähoitoa enää merkitä yksityisten sosiaalihuollon palvelujenantajien rekisteriin.

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamiseen aikaisemmin myönnetyt luvat ovat lain voimaan tultua edelleen voimassa, ellei toiminnassa tapahdu oleellisia muutoksia.

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut. Valvira antaa syksyn 2011 aikana määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta.

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista
Hakemus ympärivuorokautisten yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamiseen
Hakemuksen liite - Toimintayksikköä koskevat tiedot
Hakuohje - Lupa ympärivuorokautisten yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamiseen

Valvira on ollut yhteydessä Perusturvalaitos Saarikan johtavaan lääkäriin puhelimitse 28.9.2011 ja ilmoittanut, että mikäli kyseessä oleva henkilö työskentelee lääkärin tehtävissä Perusturvalaitos Saarikan palveluksessa, hänen toimintansa on keskeytettävä välittömästi. Sama määräys on lähetetty johtavalle lääkärille myös kirjallisena.

Valvira on lähettänyt tiedon asiasta myös Perusturvaliikelaitos Saarikan hoitamien terveyskeskusten ympäristössä toimiville terveyskeskuksille siltä varalta, että ko. henkilö yrittäisi hakeutua töihin niihin.

Kyseessä oleva henkilö on suorittanut lääkärin tutkinnon ulkomailla, EU:n ulkopuolisessa valtiossa, mutta hänellä ei ole oikeutta toimia lääkärinä Suomessa.

Valvira on kehottanut liikelaitos Saarikkaa huolehtimaan siitä, että mikäli ko. henkilö on toiminut lääkärin tehtävissä ja tehnyt potilaita koskevia hoitopäätöksiä, organisaatio ryhtyy toimenpiteisiin, jotta hänen hoitamiensa potilaiden hoidon asianmukaisuus selvitetään ja varmistetaan.

Valvira muistuttaa kaikkia työnantajia, että heidän velvollisuutensa on tarkistaa, että heidän palkkaamillaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä on oikeus toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä tai opiskelijana tilapäisesti hoitaa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtäviä Suomessa. Asian voi kätevimmin tarkistaa JulkiTerhikistä.

Lisätietoja:
Lakimies Kirsi Liukkonen, puhelin (09) 7729 2111
 

Tavallisesti Valvira myöntää vuosittain oikeuden käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä noin 300 uudelle psykoterapeutille. Nyt hakemusten määrä on kasvanut selvästi.

Hakemusten käsittelyn lisäksi Valviraa työllistää huomattavan paljon 31.12.2011 voimaan tuleva asetuksen muutos, jonka perusteella vastuu koulutuksen sisällön hyväksymisestä siirtyy Valviralta yliopistoille. Koulutusohjelmien ennakkoarviointi Valvirassa päättyy tämän vuoden lopussa.

Niiden henkilöiden, jotka ovat aloittaneet psykoterapiakoulutuksen ennen asetuksen voimaantuloa, on haettava oikeutta käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä viimeistään 30.6.2017.

Siirtymävaiheessa Valviraan on tullut paljon uusia psykoterapeutin koulutusohjelmia hyväksyttäväksi. Myös psykoterapiakoulutusta koskevien kyselyjen määrä on moninkertaistunut, ja Valviralta pyydetyn ohjauksen tarve kasvanut. Tämä viivästyttää hakemusten käsittelyä.

Valvira kehottaa vasta koulutukseen hakeutumassa olevia ottamaan Valviran sijasta yhteyttä suoraan psykoterapeuttikoulutuksen järjestäjiin. He vastaavat koulutuksen järjestämisestä, ja ovat siten parhaita arvioimaan, täyttääkö hakijan peruskoulutus ja työkokemus hyväksymisperusteissa asetetut edellytykset. Valvira ei ole opintotoimisto, eikä anna opintoneuvontaa, vaan se tehtävä kuuluu koulutuksen järjestäjille.

Nimikesuojaus perustuu Valviran joulukuussa 2005 julkaisemiin hyväksymisperusteisiin.

Psykoterapeutin nimikesuojauksen hyväksymisperusteet ja peruskoulutusvaatimukset

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Pirjo Pennanen, puhelin 09-7729 2121, 050 917 9326
Johtaja Jussi Holmalahti, puhelin 09-7729 2157, 040 184 9149

Valvontaviranomaiset, aluehallintovirastot ja Valvira, seuraavat tilannetta, ja ryhtyvät toimenpiteisiin, jos valvonnallisia toimenpiteitä tarvitaan.

Philip Morris Finland Oy:n myyntiedustajat olivat käyneet tupakkatuotteiden myyntipaikoissa merkitsemässä savukepakkausten hintoja vain osan tuotteista kohdalle. Hintojen merkintätapa oli omiaan luomaan kuluttajille mielikuvan yhtiön edustamien savukemerkkien edullisuudesta. Lisäksi savukepakkausten muovikalvoon oli painettu tekstiä, joka korosti mainonnallisella tavalla pakkauskoon uutuutta. Valvira katsoo, että tupakkayhtiö on toiminut vastoin tupakkatuotteiden myynninedistämisen kieltoa.

Päätöksessään Valvira kieltää Philip Morris Finland Oy:tä jatkamasta tai uudistamasta sellaista tupakkatuotteiden hintojen merkintätapaa, jossa hinnat merkitään tupakkatuotteiden myyntikalusteisiin ainoastaan osan tuotteista kohdalle. Lisäksi Valvira kieltää tupakkayhtiötä luovuttamasta markkinoille sellaisia tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksia, jotka on varustettu pakkauskoon uutuutta korostavilla merkinnöillä.

Kieltoa on noudatettava 135 000 euron sakon uhalla.

Lisätietoja asiasta antaa lakimies Laura Terho, puh. (09) 7729 2502.
 

Simpsonit-animaatiosarjassa esiintyvän Duff-oluen ja Vino Vinces Oy:n maahantuoman Duff-oluen pakkaukset ovat nimen, tekstin ja koko ulkoasun perusteella hyvin samanlaisia. Varsinkin Duff-olutpullossa käytetty kirjasintyyppi luo vahvan mielleyhtymän alaikäistenkin seuraamaan Simpsonit-animaatiosarjaan. Valvira katsoo, että Duff-olutpullon ulkoasu vetoaa alkoholilain vastaisesti alaikäisiin.

Kieltoa on noudatettava 50.000 euron sakon uhalla.

Lisätietoja: lakimies Sari Tujunen, puh. 09 7729 2485.

Valvira katsoo, että riittävä kielitaito pitäisi terveydenhuollon ammateissa mieltää osaksi ammatinharjoittamisen asettamia vaatimuksia, eikä sitä pitäisi tarkastella pelkästään rajoitteena henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle.

Terveydenhuollon ammattihenkilön on haettava Valviralta oikeutta harjoittaa ammattiaan Suomessa. Valvira vaatii muilta kuin EU-maiden kansalaisilta kielitaitotodistuksen ennen ammatinharjoittamisoikeuden myöntämistä. EU-maiden kansalaisilta Valvira ei voi vaatia todistusta, mutta työnantajalla on oikeus vaatia sitä.

Potilasturvallisuuden ja hoidon laadun kannalta on tärkeää, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ymmärtävät sen maan kieltä, jossa toimivat ja kykenevät kommunikoimaan potilaiden ja työtovereidensa kanssa ilman huomattavaa väärinkäsityksen vaaraa. Myös potilasasiakirjamerkintöjen ja esimerkiksi lähetteiden tekeminen edellyttää riittävää kielitaitoa.

Työnantajat eivät aina kontrolloi terveydenhuollon ammattihenkilöiden kielitaitoa direktiivin edellyttämällä tavalla, vaikka Valvira on siitä useassa yhteydessä muistuttanut. Valviran mielestä toimivaltaisella viranomaisella pitäisi olla mahdollisuus varmistua hakijan ammatillisen toiminnan edellyttämästä riittävästä kielitaidosta jo siinä yhteydessä, kun hänelle myönnetään ammatinharjoittamisoikeus.

Viime vuonna Valvira myönsi ammatinharjoittamisoikeuksia EU-maista tulleille ammattihenkilöille seuraavasti: 

Lausunto ammattipätevyysdirektiivin uudistamista koskevasta vihreästä kirjasta

Lisätietoja:
Lääkintöneuvos, ryhmäpäällikkö Pirjo Pennanen, puhelin (09) 7729 2121, 050 917 9326
Lakimies Maria Polichronidis, puhelin (09) 7729 2183

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tämän vuoden huhtikuun seurantatietojen mukaan sairaanhoitopiirissä kolmella erikoisalalla (foniatria, lastenpsykiatria, silmätaudit) yli viisi prosenttia lähetteistä käsiteltiin vasta kolmen viikon kuluttua niiden saapumisesta. Laissa edellytetään, että lähetteet käsitellään kolmen viikon kuluessa. Lisäksi sairaanhoitopiirissä oli 273 hoidon tarpeessa olevaa potilasta, jotka olivat odottaneet leikkausta, hoitoa tai toimenpidettä yli kuusi kuukautta. Määrä vastaa 5,7 potilasta 10 000 asukasta kohden.

Valvontaviranomainen on jo kaksi kertaa aikaisemmin velvoittanut sairaanhoitopiirin saattamaan hoidon saatavuuden lain edellyttämälle tasolle. Määräysten jälkeen sairaanhoitopiiri on lyhentänyt jonojaan, mutta ne ovat kasvaneet aina uudestaan.

Lisätietoja:
Lakimies Leena-Maija Vitie, puhelin (09) 7729 2113
 

Uuden lain mukaan aluehallintoviraston myöntämien alueellisten lupien lisäksi tulee käyttöön valtakunnallinen lupa tuottaa sosiaalihuollon yksityisiä palveluja. Valtakunnallisen luvan myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Valtakunnallisen luvan edellytyksenä on, että palvelujen tuottaja tuottaa palveluja useamman kuin yhden aluehallintoviraston alueella. Sekä valtakunnallinen että aluekohtainen lupa myönnetään palveluntuottajalle, ja se kattaa kaikki toimintayksiköt, joissa palveluntuottaja antaa ympärivuorokautisia sosiaalihuollon palveluja.

Luvan myöntämisen edellytyksiin on lisätty kohta, jonka mukaan palvelujen tuottajan on kyettävä asianmukaisesti vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan.

Laissa on uutta myös se, ettei kotipalvelun tukipalveluja ja niihin rinnastettavia palveluja eikä yksityistä perhepäivähoitoa enää merkitä yksityisten sosiaalihuollon palvelujenantajien rekisteriin.

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamiseen aikaisemmin myönnetyt luvat ovat lain voimaan tultua edelleen voimassa, ellei toiminnassa tapahdu oleellisia muutoksia. Uusia lupia voidaan myöntää 1.10.2011 alkaen.

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut. Valvira antaa syksyn 2011 aikana määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta.

Uudet hakemuslomakkeet ja ohjeet julkaistaan syyskuun lopulla Valviran ja aluehallintovirastojen www-sivuilla. Niiden valmistumisesta tiedotetaan erikseen. Sähköiseen hakemusjärjestelmään siirrytään vuoden 2012 lopulla.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Eine Heikkinen, puhelin 040 169 3483
Ylitarkastaja Elina Uusitalo, puhelin 040 161 9325
Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, puhelin 050 53 5539

Kaikki Suomessa toimivat lapsettomuusklinikat tekevät inseminaatio- eli keinosiemennyshoitoja. Kuusi julkisen sektorin toimintayksikköä ja 12 yksityistä lapsettomuusklinikkaa ilmoittivat vuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessaan tekevänsä inseminaatiohoitojen ohella myös koeputkihe-delmöityshoitoja.

Seitsemän julkisen terveydenhuollon toimintayksikköä ilmoitti antavansa hedelmöityshoitoja vain avio- ja avopareille heidän omilla sukusoluillaan. Kolme yliopistosairaalaa ilmoitti käyttävänsä hoi-toihin myös luovutettuja siittiöitä. Luovutettuja munasoluja käytti hoitoihin vuoden 2010 aikana yksi yliopistosairaala. Kaikki julkisella sektorilla toimivat lapsettomuusklinikat antavat hoitoja ai-noastaan avio- ja avopareille.

Yksi yksityinen lapsettomuusklinikka ilmoitti antavansa hoitoja vain avio- ja avopareille heidän omilla sukusoluillaan. Kaikki muut yksityisklinikat ilmoittivat käyttävänsä hoitoihin myös luovutet-tuja sukusoluja tai alkioita. Kolmea klinikkaa lukuun ottamatta yksityisellä sektorilla annettiin hoi-toja avio- ja avopareille, naispareille sekä itsellisille naisille.

Luovutetuilla siittiöillä hoitoja tekevät klinikat hankkivat spermaa useilta tahoilta: omilta luovutta-jiltaan, muilta kotimaisilta klinikoilta, kotimaisista spermapankeista ja ulkomaisista spermapankeis-ta. Valtaosa maahan tuodusta spermasta on peräisin tanskalaisista spermapankeista, mutta vuoden 2010 aikana alettiin spermaa tuoda myös Yhdysvalloista.

Mies, joka luovuttaa siittiöitään naisparille tai itselliselle naiselle annettavaan hedelmöityshoitoon, voi antaa suostumuksensa isyytensä vahvistamiseen. Jos siittiöitään luovuttaneen miehen isyys vahvistetaan, hänestä tulee lapsen oikeudellinen isä, jolle kuuluvat kaikki isyydestä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet. Vuoden 2010 aikana kolme siittiöitään luovuttanutta mies antoi suostumuksensa isyytensä vahvistamiseen. Yksi miehistä peruutti luovutussuostumuksensa ennen kuin hänen siittiöitään ehdittiin käyttää hedelmöityshoitoon.

Hedelmöityshoidosta ylijääneitä sukusoluja ja alkioita voidaan hävittämisen sijasta käyttää muuhun luvalliseen tarkoitukseen, esimerkiksi lääketieteelliseen tutkimukseen, jos siihen on saatu asianmukainen suostumus. Ainoastaan kaksi klinikkaa ilmoitti luovuttaneensa sukusoluja tai alkioita tutkimuskäyttöön vuoden 2010 aikana.

Luovutetusta sukusolusta tai alkiosta syntyneellä henkilöllä on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys Valviran ylläpitämästä luovutusrekisteri Luoterista. Sen jälkeen, kun hedelmöityshoitolain 38 §:n mukainen siirtymäsäännös umpeutui 31.8.2010, hedelmöitys-hoidossa saa käyttää ainoastaan Luoteriin merkittyjen luovuttajien sukusoluja ja alkioita. Niin sa-nottuja anonyymejä sukusoluja ja alkioita ei voi enää käyttää hedelmöityshoitoon, ja ne tulee hävit-tää viipymättä, jos niitä ei voida käyttää muuhun luvalliseen tarkoitukseen. Anonyymejä sukusoluja tai alkioita käyttäneistä 17 lapsettomuusklinikasta 11 klinikkaa ilmoitti hävittäneensä ne vuoden 2010 aikana. Viisi klinikkaa ilmoitti, että niillä on vielä jäljellä anonyymejä sukusoluja tai alkioita.

Edellä mainitut tiedot perustuvat hedelmöityshoitoja antavien terveydenhuollon toimintayksiköiden Valviralle lähettämiin, vuotta 2010 koskeviin vuosikertomuksiin. Hedelmöityshoidoista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (825/2007) mukaan hedelmöityshoitoja antavien tervey-denhuollon toimintayksiköiden on toimitettava Valviralle ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetussa laissa (101/2001) tarkoitettu vuosikertomus samalla, kun ker-tomus toimitetaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle. Fimea on antanut ohjeet siitä, mitä tietoja vuosikertomukseen sisällytetään. Vuosikertomukset annettiin ensimmäistä kertaa vuodelta 2008.

Lisätietoja:

lakimies Riitta Burrell, puh. (09) 7729 2173
ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Pirjo Pennanen, puh. (09) 7729 2121

Lue aiheesta myös THL:n  tilastoraportista

Valviran selvitys

Sähköisellä jatkoaikalupahakemuksella voi hakea anniskelun jatkoaikalupaa silloin, kun hakijalla on voimassa oleva anniskelulupa siihen anniskelupaikkaan, johon hän hakee anniskelun jatkoaikaa.

Alkoholiasetuksen mukainen pääsääntöinen anniskeluaika on klo 09.00-01.30. Anniskelun aloittamisaikaa voidaan aikaistaa tai lopettamisaikaa pidentää luvanhaltijan hakemuksesta. Lupa anniskelun aloittamiseen voidaan myöntää niin, että anniskelu alkaa aikaisintaan klo 05.00. Lupa anniskelun jatkamiseen voidaan myöntää kello puoli kolmeen (klo 02.30) tai kello puoli neljään (klo 03.30). Aluehallintovirasto myöntää luvan anniskeluajan jatkamiseen.
 

Jatkoaikaluvan sähköinen hakemus

https://alpo.sttv.fi/asiointi/fi-FI

Mainostoimisto katsoi Valviralle toimittamassaan vastineessa, että sillä on kuitenkin jatkossa oikeus käyttää myös väkeviin alkoholijuomiin liittyviä asiakkaille suunniteltuja mainoskampanjoita referensseinä internet-sivuillaan. Tästä syystä Valvira antoi mainostoimistolle alkoholilain 48 §:n 1 momentin nojalla ohjeen olla julkaisematta väkeviin alkoholijuomiin liittyviä mainoksia sekä mainoskampanjoita mainostoimiston internet-sivuilla.

Lisätietoja: lakimies Sari Tujunen, puh. 09 7729 2506.

Imperial Tobacco Finland Oy:n Smart-merkkisiin savukepakkauksiin oli esimerkiksi keväällä 2011 kiinnitetty lappuja, joissa kerrottiin, että pakkaukset tulisivat uudistumaan lähiaikoina. Valvira katsoo tupakkayhtiön pyrkineen vaikuttamaan siihen, että Smart-merkkisten tupakkatuotteiden käyttäjät tunnistaisivat kyseisen merkin tuotteet myös jatkossa ja että tuotteiden myynti ei laskisi pakkausuudistusten vuoksi. Kyse on tupakkatuotteiden myynninedistämisestä, joka on tupakkalaissa kielletty.

Valvira kieltää 150 000 euron sakon uhalla Imperial Tobacco Finland Oy:tä jatkamasta tiedottamista vähittäismyyntituotteissaan. Valvira kieltää tupakkayhtiötä myös muutoinkaan tiedottamasta kuluttajille edustamiensa tupakkatuotteiden pakkausten uudistumisesta esimerkiksi korostamalla pakkausuudistusta vähittäismyyntipakkauksessa olevin sanallisin tai kuvallisin viestein taikka muilla tavoin.

Lisätiedot: lakimies Laura Terho, puh. 09 7729 2502.

Valviran tehtävät terveydenhuollon varmentajana siirtyivät Väestörekisterikeskukseen (VRK) 1.12.2010 alkaen. Valviran järjestelmästä on 1.12.2010 lukien tuotettu uusia varmenteita ja kortteja rajoitetusti, ainoastaan niitä jo aikaisemmin käyttäneille organisaatioille. Lisätietietoja terveydenhuollon varmentajan vaihtumisesta ja varmennepalveluiden tuottamisesta vuoden 2011 aikana on saatavissa Valviran tiedotteesta 30.11.2010.

Varmennekorteista aiheutuvat kustannukset

Jos varmennekortteja tilataan muulle henkilöstölle kuin terveydenhuollon ammattihenkilöille ja potilastietoja käsitteleville muille toimihenkilöille, peritään myönnettävien varmennekorttien kustannukset toistaiseksi kortit tilaavalta organisaatiolta.

Valviran varmennejärjestelmä suljetaan 31.12.2011

Valviran varmennejärjestelmä suljetaan 31.12.2011, minkä jälkeen Valviran järjestelmästä myönnettyjä Valviran tai sairaanhoitopiirien omia varmenteita ja varmennekortteja ei voi käyttää. Järjestelmän sulkeminen edellyttää, että kaikki järjestelmästä myönnetyt Valviran ja sairaanhoitopiirien käytössä olevat varmenteet ja kortit korvataan VRK:n terveydenhuollon varmenteilla ja korteilla 1.12.2011 mennessä. Alkuvuoden 2011 aikana Valvira ja VRK ovat valmistelleet varmenteiden ja korttien vaihtamismenettelyitä, ja ensimmäiset varmenteiden ja korttien vaihdot on toteutettu kevään kuluessa. Valvira on 6.7.2011 informoinut kyseisiä sairaanhoitopiirejä tarkemmin järjestelmän sulkemiseen sekä varmenteiden ja korttien vaihtamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Varmenteiden ja korttien vaihdon käynnistämiseksi ja aikatauluttamiseksi Valvira pyytää Valviran varmennejärjestelmästä tuotettuja varmenteita ja kortteja käyttäviä sairaanhoitopiirejä olemaan yhteydessä jäljempänä mainittuihin VRK:n yhteyshenkilöihin elokuun 2011 aikana. VRK:n laatima korttien vaihtamisen ennakkosuunnitelma edellyttää, että VRK:n ja kunkin sairaanhoitopiirin väliset asiakas- ja rekisteröintisopimukset sekä rekisteröintikoulutus toteutetaan syyskuun 2011 loppuun mennessä.

Korttienvaihtomenettelystä saa tarkempia tietoja VRK:sta, jossa yhteyshenkilönä varmenteiden ja korttien vaihdon organisoinnin osalta toimii Ari Häkli (puh. 09 2291 6686 ja 050 5729 535) sekä rekisteröinnin ja massarekisteröintimenettelyn osalta Mika Pohjolainen (puh. 09 2291 6753 ja 050 3404 683), Atte Pirttilä (puh. 09 2291 6655 ja 050 4658 722) ja Jukka Kuha (puh. 09 2291 6626 ja 050 3404 586). VRK:n teknisen tuen yhteysosoite on vptuotanto@vrk.fi. Valviran yhteyshenkilönä järjestelmän sulkemisen ja korttien vaihtamisen osalta toimii Maijaliisa Aho (puh. 09 7729 2118 ja 050 9179 325).
 

Joitain muutoksia on tehty myös tupakkalain, kuluttajaturvallisuusvalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan sekä kemikaalilain valvonnan toimialakohtaisiin valvontaohjelmiin. Terveydensuojelun valvontaohjelmaan ei ole tehty muutoksia.

Valvontaohjelman päivitys julkaistaan ruotsiksi elokuussa.

Päivitetty valvontaohjelma

Lisätietoja yhteisestä valvontaohjelman osiosta sekä toimialakohtaisista valvontaohjelmista antavat:

Valvirassa:

ylitarkastaja Reetta Honkanen, reetta.honkanen@valvira.fi, puh: 09 7729 2109 (erityisesti Tupakkalain valvontaohjelma)
ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen, kaisa.mantynen@valvira.fi, puh: 09 7729 2508 (erityisesti Terveydensuojelun valvontaohjelma)

Evirassa:

ylitarkastaja Niina Pajalin heinäkuussa, niina.pajalin@evira.fi, p. 040 732 1128 ja
ylitarkastaja Eeva Fieandt elokuussa, eeva.fieandt@evira.fi, p. 050-3868404 (erityisesti elintarvikevalvontaohjelma) sekä
neuvotteleva virkamies Antti Nurminen elokuussa, antti.nurminen@evira.fi, p. 040-534 4426 (erityisesti ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista).

Tukesissa:

ylitarkastaja Niina Kupiainen, niina.kupiainen@tukes.fi, p. 010 6052184 (erityisesti Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaohjelma)
ylitarkastaja Anna Forsbacka, anna.forsbacka@tukes.fi, p. 010 6052015 (erityisesti Kemikaalivalvontaohjelma)

Valvira on esittänyt toistuvasti huolensa siitä, että nykyiset Valvirassa ja aluehallintovirastoissa käytettävissä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan voimavarat eivät riitä turvaamaan kansalaisten perusoikeutta riittäviin, turvallisiin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Valvontatapausten määrät aluehallintovirastoissa ja Valvirassa ovat koko ajan lisääntyneet, mutta valvonnan henkilöstöresurssit eivät ole lisääntyneet. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on muuttunut hyvin pirstaloituneeksi, mikä lisää valvonnan tarvetta entisestään. Nyt huoli on kuultu, kun hallitusohjelmassa on todettu, että sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan keinoja ja resursseja vahvistetaan.

Valvira on vastikään esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että alkoholilaki olisi uudistettava. Nyt hallitusohjelmaan sisältyy alkoholilain kokonaisuudistus osana valtakunnallista alkoholiohjelmaa. Erikseen on lisäksi kirjattu alkoholimainonnan rajoittaminen kieltämällä lapsiin ja nuoriin kohdistuvat mainonnan keinot sekä sellainen mainonta, jossa annetaan kuva alkoholin sosiaalista ja seksuaalista menestystä lisäävästä vaikutuksesta.

Alkoholiveron korottaminen, jota Valvira on kannattanut, vaikuttaa alkoholin kokonaiskulutukseen ja vähentää alkoholista aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ja niistä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Hallitusohjelman mukaan myös tupakkalainsäädännön toimeenpano varmistetaan.

Kansalaisten yhdenvertaisuuden parantamiseksi hallitusohjelman mukaan Valviran koordinoivaa ja ohjaavaa roolia suhteessa aluehallintovirastoihin vahvistetaan. Lisäksi ohjelmaan sisältyy maininta biopankkilain säätämisestä ja siitä, että biopankkitoimintaa koskeva valvonta ja tarkastus tulevat Valviran tehtäviksi. Lisäksi Valvirasta tulee toimivaltainen viranomainen kudos- ja elinsiirtoasioissa.
 

Servaali Oy:n Kevät–Kesä 2011 -esitteessä, joka on kaikkien kuluttajien vapaasti luettavissa internetissä, mainostetaan suorasti sekä epäsuorasti väkeviä alkoholijuomia. Yritystä oli huomautettu vuonna 2010 vastaavanlaisesta väkevien alkoholijuomien alkoholilain vastaisesta mainonnasta. Yhtiö on uudistanut alkoholilain vastaisen toimintansa.

Kieltoa on noudatettava 20.000 euron sakon uhalla.

Lisätietoja: lakimies Sari Tujunen, puh. 09 7729 2506.

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat aina salassa pidettäviä, ellei toisin säädetä

Potilastietojen salassapito lähtee ajatuksesta, että tuloksellinen ja toimiva hoitosuhde edellyttää luottamuksellisuutta potilaan ja häntä hoitavan henkilön välillä.

Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapidosta säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Lain mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja sivulliselle. Sivullisella tarkoitetaan muita kuin asianomaisessa toimintayksikössä tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Salassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeenkin.

Salassapito- ja vaitiolovelvollisuussäännökset koskevat sekä yksityissektorilla että julkisessa hallinnossa toimivia terveydenhuollon ammattihenkilöitä

Yksityisessä terveydenhuollossa toimivien vaitiolovelvollisuudesta säädetään laissa yksityisestä terveydenhuollosta, jonka mukaan palvelujen tuottajan palveluksessa olevat sekä muut sen tehtäviä suorittavat tai sen tiloissa työskentelevät eivät saa luvatta ilmaista mitä he asemansa, tehtävänsä tai työnsä vuoksi ovat saaneet tietää toisen terveydentilasta, sairaudesta tai vammaisuudesta taikka häneen kohdistuvista toimenpiteistä tai muista vastaavista seikoista. Vaitiolovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvollisuutta säätelee myös terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki, jonka perusteella terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus koskee myös sellaisia yksityisen tai perheen salaisuuksia, joita ei ole merkitty potilasasiakirjoihin. Salassapitovelvollisuus säilyy lain perusteella ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeenkin.

Viranomaisessa toimivien vaitiolovelvollisuuteen ja asiakirjojen salassapitoon sovelletaan lisäksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Viranomaisella tarkoitetaan esimerkiksi valtion virastoja ja laitoksia, kunnallisia viranomaisia sekä lain tai asetuksen nojalla julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia ja säätiöitä.

Viranomaisen (esimerkiksi kunnan, sairaanhoitopiirin tai muun kuntayhtymän) palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta on säädetty vaitiolovelvollisuus.

Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa julkisuuslain mukaan paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt. Julkisuuslain mukaan muun muassa viranomaisen asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon tai kuntoutuksen palvelusta, ovat salassa pidettäviä, jollei erikseen toisin säädetä. Salassapitovelvollisuus koskee siten jo pelkästään tietoa siitä, että henkilö on terveydenhuollon asiakas.

Salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden laiminlyönti on säädetty rangaistavaksi

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on edellä todettujen säännösten perusteella ehdoton. Muun muassa laissa tai asetuksessa säädetyn salassapitovelvollisuuden laiminlyönti on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi. Julkisissa tehtävissä toimivien virkarikoksista säädetään rikoslaissa erikseen.

Myös ammattieettiset velvollisuudet velvoittavat kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä

Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattieettisistä velvollisuuksista säädetään ammattihenkilölaissa. Ammattihenkilön ammattieettisiin velvollisuuksiin kuuluu muun muassa potilaan oikeuksien huomioon ottaminen. Potilaan asioista kertominen työn ulkopuolella, vaikka se tapahtuisi sellaisessa muodossa, että potilaan henkilöllisyyttä ei ilmaista, rikkoo hoitosuhteen luottamuksellisuuden periaatetta sekä edellä todettuja ammattieettisiä velvollisuuksia, eikä se näin ollen ole asianmukaista. On myös huomioitava, että vaikka potilasta koskevia asioita käsiteltäisiin yleisemmälläkin tasolla, eri tietolähteistä tietoja yhdistelemällä voi olla mahdollista päätellä, kenestä henkilöstä on kysymys.

Lisätietoja: lakimies Hanna Linna, puhelin 09-7729 2210 ja muut valvontaosaston lakimiehet

Asiaa koskevan valtioneuvoston antaman asetuksen ensimmäinen osa tuli voimaan heinäkuussa 2009 ja toinen osa tämän vuoden alussa. Asetus säätelee varsin tarkasti sen, kenelle, milloin ja kuinka usein tarkastuksia on tehtävä. Asetuksessa määritellyt tehtävät ovat haasteellisia paitsi kunnille myös terveydenhuoltoa valvoville viranomaisille, joiden tehtävänä on valvoa, että kunnat huolehtivat niille asetetuista velvoitteista.

Työryhmän on saatava valvontaohjelma valmiiksi tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Työryhmän puheenjohtajana on ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia ja sihteerinä ylilääkäri Maarit Sandelin, molemmat Valvirasta. Työryhmässä on jäseniä aluehallintovirastoista ja Valvirasta.

Lue myös asetusta koskeva Valviran tiedote.

Olvi Siiderin televisiomainoksissa esiintyy tietokoneanimaationa toteutettu kettuhahmo, joka puhuttelee ihmisiä, katselee televisiota ja pitelee siideripulloa. Hahmo rinnastuu animaatioelokuvien puhuviin eläinhahmoihin ja vetoaa siten alaikäisiin. Lisäksi kettuhahmon katselemassa televisio-ohjelmassa kerrotaan, että kettu on moniavioinen ja että yhdellä uroksella voi olla useita naaraita. Tämä luo mielikuvan siitä, että Olvi Siideristä pitävä kettu on seksuaalisesti menestynyt ja että Olvi Siiderin käyttö edistää seksuaalista menestystä.

Olvi Siideriä on mainostettu myös IRC-Galleriassa, Olvin omilla internetsivuilla sekä Facebookissa. Myös näissä mainoksissa kettuhahmon ihmismäinen käyttäytyminen on ollut omiaan vetoamaan alaikäisiin.

Ohjeessa Valvira kehottaa Olvia olemaan

• jatkamatta tai toistamatta Olvi Siiderin mainontaa nykyisessä muodossaan
• käyttämättä alkoholimainonnassaan muita ihmismäisesti käyttäytyviä, alaikäisiin vetoavia eläinhahmoja
• esittämättä alkoholimainonnassaan moniavioisuuteen liittyviä tietoja tai vihjauksia.

Ohjetta on noudatettava 1.7.2011 alkaen.

Lisätietoja: lakimies Laura Terho, puh. 09 7729 2502.

Tiistaina 10. toukokuuta alkoholielinkeinojärjestöt rikkoivat sopimuksen ja julkistivat yksipuolisesti omia tarkoitusperiään palvelevan tiedotteen. Tiedotteen mukaan alkoholijuomien matkustajatuonti kasvoi tammi-huhtikuussa lähes 10 prosenttia, kun TNS Gallupin luvut kertoivat kasvun olleen vajaat 7 prosenttia. Kasvavan matkustajatuonnin kerrottiin laittaneen kotimaisen panimoteollisuuden ahtaalle ja siirtävän alkoholinkulutusta ravintoloista matkustajatuontiin. Kuitenkin alkoholin anniskelumyynti on tammi-helmikuussa kasvanut 3,7 prosenttia ja alkoholin vähittäismyynti päivittäistavarakaupoissa 7,4 prosenttia.

Alkoholijuomien matkustajatuonnin 7 prosentin kasvu on vuositasolla 0,1 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti. Kotimaan alkoholimyynti on kasvanut tammi-helmikuussa sadan prosentin alkoholina 2,6 prosenttia. Mikäli tämä kehitys jatkuu, tulee kotimaan myynti lisääntymään vuositasolla sadan prosentin alkoholina 0,2 litraa asukasta kohti. Kotimaan myynti on siten määrällisesti kasvamassa yli kaksi kertaa enemmän kuin matkustajatuonti. Alkoholihaittojen kehitys seuraa kokonaiskulutuksen kehitystä.

Tehokkain nopeasti vaikuttava keino pysäyttää alkoholin kokonaiskulutuksen ja -haittojen viime vuoden lopulla alkanut kasvu, on korottaa alkoholiveroja. Alkoholielinkeinojärjestöt pelkäävät alkoholiveron korotuksen lisäävän matkustajatuontia ja vähentävän kotimaisen alkoholikaupan myyntiä. Vuosina 2008 ja 2009 toteutetut maltilliset alkoholinveron korotukset vähensivät alkoholin kokonaiskulutusta ja alkoholihaittoja sekä lisäsivät alkoholijuomien matkustajatuontia jonkin verran. Vuodesta 2007 vuoteen 2010 valtion alkoholitulot lisääntyivät 282 miljoonalla eurolla ja julkiselle vallalle alkoholihaitoista aiheutuvat menot vähenivät. Uuden maltillisen alkoholiveron korotuksen vaikutukset olisivat samansuuntaiset.

Lisätietoja

Lennart Wahlfors

Tietohallintopäällikkö

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) 

Puh. 050 324 9704

etunimi.sukunimi@valvira.fi

Esa Österberg

 Erikoistutkija

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

 Puh. 0400 417 514

 etunimi.sukunimi@thl.fi

Valvira myöntää Attendo MedOne Oy:lle luvan toimia palvelujen tuottajana yrityksen esittämissä toimipaikoissa sillä ehdolla, että tilat ja laitteet ovat yrityksen käytössä lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Yrityksellä tulee olla käytössään myös hakemuksessaan esittämä asianmukainen potilasasiakirjajärjestelmä.

Lisätietoja antavat

yksikön päällikkö, sosiaalineuvos Esa Koukkari, puh. 050 917 9324, etunimi.sukunimi(at)valvira.fi

ylitarkastaja Toini O. Lantto, puh. 040 169 3438, etunimi.sukunimi(at)valvira.fi

Valvira katsoi, että tuotteen valmistaja Niva Medical Oy on suunnitellut ja valmistanut mm. pehmytkudos- ja lihasvammojen hoitoon tarkoitetun Polar Frost Instant Cold Pack –kylmäpakkauksen terveydenhuollon laitteeksi. Yritys ei ole laatinut tuotteesta dokumentteja, joiden avulla laitteen vaatimustenmukaisuus voitaisiin arvioida. Yritys ei ole myöskään ilmoittanut tuotetta Valviran laiterekisteriin.

Yritys on lisäksi kiinnittänyt tuotteeseen väärin perustein CE-merkin, jossa on virheellisesti italialaisen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero. Ilmoitetut laitokset ovat EU:n jäsenvaltioiden nimeämiä laitoksia, jotka arvioivat yhdessä valmistajan kanssa tuotteen vaatimustenmukaisuuden.

Asia tuli vireille, kun Italian terveysministeriö otti yhteyttä Valviraan tuoteväärennösepäilyn johdosta. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden markkinavalvonnasta vastaavat yhteistyössä Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, Suomessa Valvira.

Lisätietoja antaa ylitarkastaja Jari Knuuttila, puhelin 09 7729 2162 tai 050 553 5537.

Toisen kerran Valvira laillistaa lääkärin, kun hän on suorittanut kolme vuotta (Suomessa koulutetulle kaksi vuotta) kestävän perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen. Tämän jälkeen lääkäri saa harjoittaa lääkärin ammattia itsenäisesti. Tieto molemmista laillistuksista merkitään terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Terhikkiin.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä muuttuu 1.5.2011. Tämän jälkeen kaikki lääkärit laillistetaan vain kerran ja he saavat heti kuuden vuoden peruskoulutuksen jälkeen oikeuden harjoittaa itsenäisesti ammattiaan laillistettuna lääkärinä. Lakia yksityisestä terveydenhuollosta muutetaan niin, että lääkärin on tehtävä aluehallintovirastolle selvitys käytännön kokemuksestaan lääkärin tehtävissä ennen kuin hän saa tarjota yksityislääkärin palveluja itsenäisenä ammatinharjoittajana.

Valvira muuttaa 2.5.2011 jo rekisterissä olevat, peruskoulutuksen suorittaneet lääkärit ja perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittaneet yleislääkärit ilman erillistä hakemusta laillistetuiksi lääkäreiksi Terhikki-rekisteriin. Merkintä tehdään siis sekä niistä lääkäreistä, joilla on oikeus toimia lääkärin tehtävässä toisen lääkärin ohjauksessa ja valvonnassa että niistä yleislääkäreistä, jotka ovat suorittaneet perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sitä vastaavan koulutuksen. Tarvittaessa Valvira antaa viimeksi mainituille lääkäreille todistuksen siitä, että he ovat suorittaneet yleislääketieteen erityiskoulutusta vastaavan koulutuksen.

Kaikki rekisterimuutokset suoritetaan tietoteknisesti, eivätkä ne vaadi lääkäreiltä mitään toimenpiteitä. Muutoksista ei myöskään lähetetä laillistetuille lääkäreille erillistä päätöstä tai muuta asiakirjaa eikä maksua. Valmistuvien lääkäreiden on kuitenkin haettava laillistusta Valviralta entiseen tapaan, ja heidät laillistetaan 1.5.2011 lähtien laillistetuiksi lääkäreiksi.

Perusterveydenhuollon lisäkoulutus säilyy sisällöllisesti, mutta sen nimi muuttuu yleislääketieteen erityiskoulutukseksi. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen perusteella ei enää saa erillistä laillistusta, mutta tieto yleislääketieteen erityiskoulutuksesta merkitään Terhikki-rekisteriin. Yliopistolla on velvollisuus ilmoittaa yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaneet lääkärit Valviralle. Ammattihenkilölaista poistuu ammattinimike yleislääkäri. Lääkäri voi edelleen erikoistua yleislääketieteen erikoislääkäriksi suorittamalla siihen vaadittavan koulutuksen, jolloin hänet laillistetaan erikoislääkärinä.

Lääketieteen opiskelijat voivat toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisina samoin edellytyksin kuin aikaisemmin. Opiskelijalle on kirjallisesti nimitettävä ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja jolla on riittävä käytännön kokemus (terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muutos 28.4.2011).

Muussa EU/ETA-valtiossa kuin Suomessa ammattipätevyytensä hankkinut lääkäri saa myös täyden laillistuksen EY:n ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) vaatimukset täyttävän koulutuksen perusteella. Joissakin EU/ETA-maissa direktiivin mukaiseen ammattipätevyyteen sisältyy varsinaisen tutkinnon lisäksi muita vaatimuksia, jotka henkilön on täytettävä saadakseen laillistuksen Suomessa.

Henkilöt, joilta puuttuu jokin lähtömaan asettama vaatimus, voivat tietyin edellytyksin tilapäisesti toimia lääkärin tehtävissä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena, kuten lääketieteen opiskelijat. Opintojen aloittamisesta ei kuitenkaan ole saanut kulua yli kymmentä vuotta.

Muussa kuin EU/ETA-valtiossa koulutuksensa saaneet lääkärit suorittavat harjoittelun ja kuulustelut samaan tapaan kuin ennenkin, ja hyväksytysti suoritettujen kuulustelujen jälkeen he saavat lääkärin laillistuksen.

Hammaslääkäreiden laillistus suoraan perustutkinnon pohjalta edellyttää hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoajan pidentämistä 5,5 vuoteen (330 opintopistettä). Tutkinnosta erillään oleva, nykyinen yhdeksän kuukauden käytännön palvelu poistuu, ja tutkintoon sisällytetään kuuden kuukauden syventävä käytännön harjoittelu. Aiempia säännöksiä sovelletaan uuden lain voimaan tultua vielä niihin hammaslääkäreihin, joiden suorittama koulutus ei ole sisältänyt kuuden kuukauden pituista syventävää käytännön harjoittelua. Heiltä vaaditaan käytännön palvelun suorittaminen ennen itsenäistä ammatinharjoittamismahdollisuutta laillistettuna hammaslääkärinä.

Ohje lääkehoidosta ja lääkkeiden käsittelystä kotiin annettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Japanista lähetettyjen alkoholijuomaerien mukana on oltava Japanin viranomaisen antama tuontieräkohtainen vakuutus. Vakuutuksen lisäksi Fukushiman alueelta tai sen 11 lähialueelta peräisin olevien tuotteiden mukana pitää olla analyysitodistus radioaktiivisuusmittauksista.

Euroopan komission täytäntöönpanoasetuksessa (297/2011) mainituilla tuontiehdoilla varmistetaan, että japanilaiset ja Japanista tuotavat elintarvikkeet mukaan lukien alkoholijuomat eivät sisällä haitallisia määriä radioaktiivista säteilyä.

Valvira on ohjeistanut alkoholijuomien maahantuontia ja tukkumyyntiä harjoittavia yrityksiä. Ohjeistus koskee vain niitä japanilaisia tai Japanin kautta tuotavia alkoholijuomia, jotka saapuvat Euroopan unionin alueelle Suomen kautta.

Lisätietoja:

ryhmäpäällikkö Eeva Saari, Valvira, puh. (09) 77292452, 050 524 1711, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)valvira.fi

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 297/2011

Japanilaisille ja Japanin kautta tuoduille elintarvikkeille erityiset tuontiehdot (Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRAn tiedote, 25.3.2011)

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tilastoinnista ja valvonnasta

Työnantaja vastaa siitä, että hänen työntekijänsä hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti

Työnantaja vastaa potilas- ja asiakasturvallisuudesta sekä julkisen että yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Työnantajalla on aina ensisijainen vastuu seurata, johtaa ja valvoa vastuullaan olevaa toimintaa ja sitä, miten hänen työntekijänsä työskentelevät ja suoriutuvat tehtävistään. Viime kädessä julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta vastaa palveluiden järjestämisvastuussa oleva, esimerkiksi kunta, vaikka se ostaisikin palvelut muualta.

Työnantajan on ryhdyttävä viivytyksettä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jos jonkun henkilön työskentelyssä havaitaan puutteita tai epäasianmukaisuutta. Työantajalla on käytettävissään erilaisia keinoja. Hän voi velvoittaa työntekijän osallistumaan koulutukseen, antaa ohjeita tai määräyksiä tai antaa työntekijälle huomautuksen tai varoituksen. Tarvittaessa hänen on ohjattava työntekijä hoitoon. Työntekijän työkykyä voidaan selvittää, ja tarvittaessa järjestellä hänen työtehtäviään määrittelemällä hänelle sopivat tehtävät ja rajoittamalla hänen osallistumistaan tiettyihin työtehtäviin joko määräajaksi tai toistaiseksi. Ääritapauksessa työntekijä voidaan irtisanoa tai purkaa työ- tai virkasuhde.

Tavallisesti ongelmat voidaan hoitaa työpaikalla, eikä valvontaviranomaisia tarvita

Useimmissa tapauksissa työpaikoilla havaitut epäasianmukaisuudet voidaan hoitaa työnantajan toimenpitein, eikä niistä tarvitse ilmoittaa valvontaviranomaisille. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä toteutetaan suunnitelmallista omavalvontaa, jonka avulla ehkäistään epäasianmukainen menettely, havaitaan epäkohdat ja puututaan niihin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ja näin varmistetaan toiminnan laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus.

Työnantajalla on lakisääteinen oikeus ilmoittaa työntekijästään

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (669/2008) 6 §:n 1 ja 2 momenttien perusteella valtion ja kunnan viranomaisella sekä muulla julkisoikeudellisella yhteisöllä, Kansaneläkelaitoksella, Eläketurvakeskuksella, potilasvahinkolautakunnalla, eläkesäätiöllä ja muulla eläkelaitoksella, vakuutuslaitoksella, huoltotoimintaa tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavalla yhteisöllä tai laitoksella sekä apteekilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus ilman Valviran pyyntöäkin ilmoittaa sille seikasta, joka voi vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuutta.

Mainitun säännöksen perusteella työnantaja voi ilmoittaa valvontaviranomaiselle terveydenhuollon ammattihenkilöstä, jonka toimiminen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- tai potilastyössä on hänen arvionsa mukaan vaaraksi asiakas- tai potilasturvallisuudelle, eikä työnantaja pysty käytettävissään olevilla keinoilla varmistamaan pidemmän ajan potilasturvallisuutta. Tällainen tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö irtisanoutuu tai irtisanotaan päihtyneenä työskentelyn tai selkeän pidempiaikaisen toimintakyvyn heikkenemisen tai ammattitaidottomuuden johdosta, eikä hän ole esim. hakeutunut asianmukaiseen hoitoon tai tarvitsemaansa täydennyskoulutukseen, ja työnantaja epäilee ammattihenkilön hakeutuvan tästä huolimatta potilastyöhön myös jatkossa.

Työnantajan vastuu jatkuu ilmoittamisen jälkeenkin

Valvontaviranomaiselle ilmoittaminen ei poista työnantajan työnjohdollisia ja valvonnallisia velvollisuuksia. Ilmoituksen saatuaan valvontaviranomainen hankkii harkintansa mukaan selvitystä asiassa ja arvioi sen perusteella, onko potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarvetta ryhtyä kurinpito- tai turvaamistoimenpiteisiin. Niitä ovat terveydenhuollon ammattihenkilölle annettava kirjallinen varoitus, hänen ammatinharjoittamisoikeutensa rajoittaminen tai poistaminen sekä nimikesuojatun ammattinimikkeen käytön kieltäminen.  

Lisätietoja asiasta antavat Valviran valvontaosaston lakimiehet, ylilääkärit ja ylitarkastajat.

Uuteen, vastailmestyneeseen ohjeeseen on valittu yhdeksän sisäilman haitta-ainetta, joille on annettu terveyshaittoihin perustuvia ohjearvoja. Valituille haitta-aineille katsottiin olevan riittävät perusteet ohjearvojen antamiselle. Julkaisun tekemiseen osallistui WHO:n henkilöstön lisäksi yli 70 huippuasiantuntijaa 16 maasta, suomalaisia asiantuntijoita oli kuusi, neljä THL:stä ja kaksi Valvirasta. Lisätietojen antaja on ryhmäkuvassa ylimmällä rivillä toinen oikealta.

Ohjearvoja on annettu eri tavoilla eri haitta-aineille: suurimmat sallitut pitoisuudet eri altistusajoille tai elinikäinen syöpäriski väestössä eri haitta-ainepitoisuuksilla.

Taulukossa on lyhyesti esitetty WHO:n ohjeeseen valitut haitta-aineet ja ohjearvot.

Lisätietoja antaa:

Ylitarkastaja Pertti Metiäinen
puh. 7729 2413, etunimi.sukunimi@valvira.fi

Valvira selvitti keväällä 2010 vanhustenhuollon ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon laatua. Yleisin puute oli liian pitkä tauko illan viimeisen ja aamun ensimmäisen ruokailun välillä. Vanhusten ravitsemussuositusten mukaan on tärkeää, että vanhukset syövät päivän mittaan useampia aterioita ja ruokailujen pitäisi jakautua tasaisesti pitkin päivää. Yötauko ei saisi olla 11 tuntia pidempi.

Ohje

Vanhusten ympärivuorokautisen sosiaalihuollon palvelut (Selvityksiä 3:2010)
 

Psykoterapeuttikoulutus uudistuu 31.12.2011, kun asetusmuutos, jolla säädetään psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavasta koulutuksesta, tulee voimaan. Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on jatkossa yliopiston yksin tai yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämä psykoterapeuttikoulutus. Psykoterapeuttikoulutusta voivat antaa ne yliopistot, joilla on psykologian tai lääketieteellisen alan koulutusvastuu.

Seminaaritilaisuuden avasi peruspalveluministeri Paula Risikko, joka painotti puheessaan yliopistojen ja koulutusyhteisöjen keskinäiseen kunnioitukseen perustuvan hyvän yhteistyön merkitystä uusien psykoterapeuttikoulutusten onnistumisille.

Puheenvuoron pitivät myös Valviran ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Pirjo Pennanen, Turun yliopiston professori Jorma Piha, Jyväskylän yliopiston professori Jaakko Seikkula sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Olavi Lindfors. Puheenvuorot ovat luettavissa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston kotisivuilta.

Helsingin käräjäoikeus antoi joulukuussa 2010 tuomion Nykopp-Kosken ammattitoimintaa koskevassa rikosasiassa ja tuomitsi Nykopp-Kosken elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Tuomio ei ole lainvoimainen ja asian käsittely valitusasteessa voi kestää pitkän aikaa. Ottaen huomioon Nykopp-Koskelle syyksiluettujen rikosten vakavuuden Valvira katsoi perustelluksi puuttua jo tässä vaiheessa Nykopp-Kosken ammattinimikkeen käyttöoikeuteen.

Asian käsittelyä Valvirassa jatketaan, kun rikosasia on ratkaistu lainvoimaisella tuomiolla.

Lisätietoja:
Lakimies Bettina Kermann, puhelin (09) 7729 2146
Johtaja Tarja Holi, puhelin (09) 7729 2102

Ohjelman avulla halutaan kehittää alkoholihallinnon ohjausta ja aluehallintovirastojen alkoholilupahallintoa ja valvontaa yhdenmukaiseksi ja saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tehokkaan alkoholihallinnon avulla voidaan vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja terveydelle ja hyvinvoinnille. Alkoholiohjelmassa korostuu riskiperusteinen alkoholivalvonta.

Lisätietoja ylitarkastaja Satu Räsänen, puhelin (09) 7729 2461

Alkoholiohjelma

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto antoi 24.2.2011 tiedotteen, jonka väliotsikon mukaan "Matkustajatuonti kasvoi edelleen". Tiedotteessa todetaan, että vuodesta 2008 vuoteen 2010 matkustajatuonti on lisääntynyt yli 25 prosenttia.

Puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna matkustajatuonti oli vuonna 2010 puoli prosenttia suurempi kuin vuonna 2009. Kaiken kaikkiaan suomalaiset matkustajat toivat Suomeen vuonna 2010 alkoholia noin 7,9 miljoonaa litraa eli noin 15 prosenttia alkoholin kokonaiskulutuksesta. Kaikesta matkustajien tuomasta alkoholista puolet tuodaan väkevinä alkoholijuomina.

Valvira tilastoi tuodun alkoholin sataprosenttiseksi alkoholiksi laskettuna, kun taas Panimoliitto tilastoi tuotujen juomien kokonaislitramäärän.
 

Lisätietoja:
Yli-insinööri Heikki Mattlar, puhelin (09) 7729 2186
Ylitarkastaja Jari Knuuttila, puhelin (09) 7729 2162
Johtaja Jussi Holmalahti, puhelin (09) 7729 2157


 

Kaupassa, kioskilla tai ravintolassa asiakkaiden näkyvissä ei saa olla tupakka-askeja eikä tupakkatuotteiden kuvia tai nimiä.

Ensi vuoden alusta tupakka-askeja ja muita tupakktuotteia ei vähittäismyynnissä saa olla asiakkaiden näkyvissä. Myöskään tuotemerkkejä, esimerkiksi kassan viereisissä  myyntilaitteissa nykyisin olevia tupakka-askin kuvia, ei saa käyttää. Tupakkatuotteiden nimet eivät saa myöskään olla näkyvillä.

Myynti voidaan hoitaa esimerkiksi niin, että myyjä antaa tupakkatuotteet suljetuista, läpinäkymättömin ovin varustetuista telineistä tai kaapeista. Myyjä voi käyttää muunkinlaisia myyntitelineitä, pääasia on, että liikeessä olevat asiakkaat eivät voi nähdä tupakka-askeja ja muita tupakkatuotteita.  Kassan vieressä olevissa myyntilaitteissa tupakka-askin kuvan tilalle voidaan laittaa kunkin tupakkatuotteen numero.

Asiakkaan on mainittava nimeltä tupakkamerkki, jota hän haluaa ostaa. Asiakkaalle saa hänen pyynnöstään myös näyttää kuvaston tai luettelon liikkeessä myynnissä olevista tupakkamerkeistä. Luettelon voi asiakkaan pyynnöstä antaa hänelle mukaan, mutta kuvastoa ei saa antaa. Jos ostaja ei pysty esimerkiksi vammansa takia lukemaan kuvastoa tai luetteloa, myyjä saa kertoa niiden sisällöstä hänelle. Kuvaston tai luettelon laatiminen on vapaaehtoista, laki ei vaadi sitä.

Kuvasto on irtolehdistä koostuva kansio, ja luettelo on yksinkertainen tuotelista. Niissä saa esittää tuotteen nimen, pakkauskoon ja vähittäismyyntihinnan. Kuvastossa saa olla myös pakkauksen kuva. Kuvastoa ja luetteloa ei saa pitää näkyvissä niin, että asiakkaat voivat lukea niitä. Ne saa antaa asiakkaan luettavaksi vain erikseen pyydettäessä. Suljettu kuvasto voi olla kassalla asiakkaiden näkyvissä, samoin luettelo esimerkiksi kassan takana seinällä, jos se on sijoitettu niin, että asiakkaat eivät pysty lukemaan sitä.

Kassan vieressa olevasta myyntilaitteesta myyntiä varten tupakkamerkit voi numeroida kuvastossa ja luettelossa. Myyjä ilmoittaa asiakkaalle tämän haluaman tupakkatuotteen numeron, jota painamalla asiakas saa myyntilaitteesta haluamansa tupakka-askin.

Myyjä ei saa asiakkaan pyynnöstäkään avata suljettuna pidettävän myyntikaapin ovea ja näyttää asiakkaalle tupakka-askeja tai muita tupakkatuotteita.

Tupakkatuotteita saa tupakkalain mukaan pitää esillä sellaisessa erillisellä sisäänkäynnillä varustetussa, pääosin tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä myyvässä vähittäismyyntipaikassa, jossa myytäviä tupakkatuotteita ei voida nähdä vähittäismyyntipaikan ulkopuolelta. Esimerkiksi tupakkakaupat, joissa ei myydä tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden lisäksi muita tuotteita kuin iltapäivälehtiä ja makeisia, voivat pitää tupakkatuotteita asiakkaiden nähtävillä. Edellytyksenä kuitenkin on, että tupakkatuotteita ei voida nähdä vähittäismyyntipaikan ikkunoista tai avonaisen oven ulkopuolelta.

Esilläpitokielto ei koske tupakkatuotteiden myyntiä kansainvälisessä meriliikenteessä käytettävällä aluksella.

Tupakkatuotteiden myynti tupakka-automaateista kielletään vuoden 2015 alusta.

Ohje: Tupakkatuotteiden esilläpito

Lisätietoja: Ylitarkastaja Reetta Honkanen, puhelin 040 779 9515

Ne palvelujen tuottajat, jotka ovat saaneet lupansa Valviralta (valtakunnalliset luvat), toimittavat luvassa olevia toimipaikkoja koskevat toimintakertomustiedot Valviran Rovaniemen toimipisteeseen, osoite Koskenranta 3, 96100 Rovaniemi.

Aluehallintoviraston (lääninhallituksen) luvalla toimivat palvelujen tuottajat toimittavat  luvassa mainittuja toimipaikkoja koskevat toimintakertomustiedot luvan myöntäneelle aluehallintovirastolle.

Toimintakertomuksen antamisesta on säädetty yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (377/2009).

Toimintakertomuslomake (linkki) (Valvira)

Toimintakertomuslomake, aluehallintovirastot

Virastot pitävät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jämsän kaupungin ja Jokilaakson Terveys Oy:n oma-aloitteisesti teettämää selvitystä hyvänä esimerkkinä omavalvonnan toimimisesta, samoin kuin sitä, että leikkaukset keskeytettiin heti, kun leikkauskomplikaatioita alkoi esiintyä tavanomaista enemmän. Näin varmistettiin potilasturvallisuus asian selvittelyn ajaksi.

Jokilaakson sairaalan sappileikkaukset ja niiden arviointi nousivat erittäin voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Valvira ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsovat, että tässä tilanteessa on kaikkien asianosaisten oikeusturvan kannalta syytä selvittää koko leikkausketjun toiminta myös viranomaisvalvonnan keinoin. Potilasturvallisuus ei edelleenkään ole vaarassa, koska sappileikkauksia ei toistaiseksi tehdä Jokilaakson sairaalassa.

Asian käsittely vaatii useita selvityspyyntöjä ja selvityksiä, asianosaisten kuulemisia sekä Valviran pysyvien asiantuntijoiden lausuntoja ennen kuin valvontaviranomaiset voivat muodostaa oman kantansa asiaan. Käsittelyn kaikki vaiheet vievät aikaa, joten kuluu useita kuukausia ennen kuin selvitys valmistuu.

Asiaa hoitavat:

Aluehallintoylilääkäri Simo Harju, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, puhelin, 040 731 1333

Ylilääkäri Katia Käyhkö, Valvira, puhelin (09) 77292149

Tiedotamme mahdollisimman pian, antaako raportti aihetta viranomaisten valvonvontatoimenpiteisiin.

Valviran näkökulmasta lapsettomuusklinikoiden lupaprosessiin ei ole liittynyt erityisiä ongelmia, vaikka neuvontaa onkin tarvittu paljon. Alkioiden ja sukusolujen luovuttamiseen ja luovuttajien rekisteröimiseen liittyy tulevaisuudessa monia haasteita. Luovuttajien rekisteri (Luoteri) turvaa luovutetusta sukusolusta alkunsa saaneen henkilön oikeuden saada täysi-ikäisenä tietää luovuttajan henkilöllisyys. Tulevaisuudessa on odotettavissa, että monet haluavat biologisten vanhempiensa lisäksi tietoa esimerkiksi saman luovuttajan muista lapsista, biologisista sisarpuolistaan. Jo nyt jotkut viranomaiset ja järjestöt eri puolilla maailmaa tarjoavat tällaista mahdollisuutta.

Kaikki luovutetusta sukusolusta alkunsa saaneet henkilöt eivät halua tietää luovuttajan henkilöllisyyttä. Osalle riittäisi ei-identifioiva tieto luovuttajista. Joitakin luovuttajia huolestuttaa heidän mahdollisen ennenaikaisen kuolemansa vaikutus mahdollisuuteen, että heidän luovuttamastaan sukusolusta alkunsa saanut lapsi voisi toteuttaa oikeutensa. He ovat tarjoutuneet laatimaan itsestään kuvauksen, jonka luovutetusta sukusolusta alkunsa saanut lapsi saisi aikanaan haltuunsa. Hedelmöityshoitolaki ei salli tällaista mahdollisuutta.

Valtaosa yksityisistä lapsettomuusklinikoista hankkii hedelmöityshoidoissa käyttämiään siittiöitä tanskalaisista spermapankeista. Nyt siittiöitä on alettu tuoda Suomeen myös Yhdysvalloista. Tämä johtaa väistämättä siihen, että yhä useampi luovutetuista sukusoluista syntynyt henkilö pettyy toiveissaan saada tavata biologinen äitinsä tai isänsä. Luoteri-rekisteriin ei hedelmöityshoitolain mukaan saa tallentaa luovuttajasta kuin nimi ja henkilötunnus tai syntymäaika. Globalisoituneessa maailmassa nimen ja henkilötunnuksen yhdistelmä ei tarjoa varmaa tietoa sen paremmin luovuttajan kansallisuudesta kuin asuinpaikastakaan.

Hedelmöityshoitojen kaupallistumiseen on kansainvälisiä paineita. Suomen hedelmöityshoitolaki rakentuu selkeästi ei-kaupalliselle pohjalle. Ylikansallisilla toimijoilla on kuitenkin kyky löytää kaupallisiin tarkoitusperiin sopivat keinot. Ennen muuta internet tarjoaa kanavan eettisesti arveluttavalle toiminnalle. Epäeettisten toimintamallien torjumisessa vastuullisesti toimivien klinikoiden ja viranomaisten välinen keskustelu ja yhteistyö nousevat keskeiseen asemaan.

Koko artikkeli on oheisessa liitteessä.

Lisätietoja:
Lakimies Riitta Burrell, puhelin (09) 7729 2173
Lääkintöneuvos Pirjo Pennanen, puhelin (09) 7729 2121

DNR-päätös on merkittävä hoitopäätös, jonka perusteella ei tehdä elvytystoimenpiteitä yleensä tilanteissa, joissa parantumattomasti sairas ei enää hyödy tehohoidosta silloin kun hänen sydämensä itsenäinen verenkiertoa ylläpitävä toiminta lakkaa. DNR-hoitopäätöksen tekemistä on harkittava silloin, kun elvytyksen mahdollinen hyöty potilaalle jää vähäisemmäksi kuin sen mahdollisesti aiheuttamat haitat. Päätöksen tarkoituksena on yleensä sallia odotettu luonnollinen kuolema vaikean sairauden loppuvaiheessa. DNR-päätös ei tarkoita hoidon lopettamista, vaan hoito jatkuu päätöksestä huolimatta niin, että potilaan oireita helpotetaan ja hänen elämänlaatuaan parannetaan. Elvyttämättäjättämispäätös ei merkitse saattohoitoon siirtymistä, vaan siitä on tehtävä päätös erikseen.

Elvyttämättäjättämispäätöksen pitää perustua lääketieteelliseen arvioon potilaan tilasta ja ennusteesta, ja se on tehtävä harkiten. Päätöksen tekee aina lääkäri, mieluiten potilaan tilan hyvin tunteva,  häntä hoitava lääkäri. Päätös edellyttää yleensä riittävän pitkää potilaan tilan seurantaa.

DNR-päätöksestä pitää keskustella ennen sen tekemistä potilaan kanssa, jos se on mahdollista, ja potilaan suostumuksella hänen omaisensa kanssa. Mikäli potilas ei kykene enää osallistumaan hoitoaan koskeviin päätöksiin, on asiasta keskusteltava hänen lähiomaisensa tai muun läheisensä kanssa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain tarkoittamalla tavalla. On kuitenkin huomioitava, että lääkärin ei pidä antaa lääketieteellisesti arvioiden vasta-aiheista tai tarpeetonta hoitoa potilaan tai omaisen vaatimuksestakaan.

Jos potilaan terveydentilassa tapahtuu muutoksia, on DNR-päätöksen perusteita arvioitava uudelleen, ja tarvittaessa muutettava sitä tai peruutettava päätös.

DNR-päätös ja sen perustelut sekä sitä edeltänyt potilaan tai omaisen kuuleminen on aina kirjattava huolellisesti ja yksiselitteisesti potilasasiakirjoihin.

Valviran käsittelemissä tapauksissa on todettu puutteita mm. siinä, ettei ennen DNR-päätöksen tekemistä ole ymmärrettävällä tavalla keskusteltu potilaan tai hänen omaisensa kanssa. Lisäksi potilasasiakirjoihin ei usein ole merkitty päätöksen perusteluja, eikä sitä, onko potilaan tai hänen omaisensa kanssa keskusteltu ja mihin keskustelussa on päädytty. Usein on puuttunut myös merkintä siitä, kuka DNR-päätöksen on tehnyt.

Valvira suosittelee, että terveydenhuollon toimintayksiköissä olisi käytössä omat DNR-päätöksentekomenettelyä koskevat ohjeet, ja sellaisia onkin jo laadittu useissa yksiköissä.

Myös eduskunnan oikeusasiamies on ratkaissut useita kantelun perusteella vireille tulleita asioita, joissa on muun ohella selvitetty DNR-päätöksen tekemistä. Tällainen mm. 3.12.2010 annettu  päätös (Dnro 4072/4/09).

Lue lisää elämän loppuvaiheen hoidosta Valviran verkkosivuilta.

Lisätietoja:
Ylilääkäri Sari Anttila, puhelin (09) 7729 2137
Esittelijäneuvos Arja Myllynpää, puhelin (09) 7729 2128
Johtaja Tarja Holi, puhelin (09) 7729 2102

Asetus säätelee varsin tarkasti sen, kenelle, milloin ja kuinka usein tarkastuksia on tehtävä. Asetuksessa määritellyt tehtävät ovat haasteellisia paitsi kunnille myös terveydenhuoltoa valvoville viranomaisille, joiden tehtävänä on valvoa, että kunnat huolehtivat niille asetetuista velvoitteista.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot valmistelevat yhdessä neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan valvontaohjelman. Sen on tarkoitus valmistua vuoden 2011 alkusyksystä, minkä jälkeen aluehallintovirastot aloittavat valvontaohjelmassa sovitut toimenpiteet niissä kunnissa, joissa asetuksen toimeenpanossa on puutteita.

Valvira ja aluehallintovirastot ovat lähettäneet joulukuussa kunnille kirjeen, jossa ne muistuttavat niitä määräaikaistarkastuksia koskevien pykälien voimaantulosta.

Valtion vuoden 2010 talousarviossa peruspalvelujen valtionosuuteen on lisätty yli yhdeksän miljoonaa euroa asetuksella säädettyjen tehtävien laajenemisen johdosta, ja samansuuntainen lisäys on kuntien vuoden 2011 valtionosuuksissa. Lisäykset jäävät pysyvästi kuntien valtionosuuksiin.

Asetus

Lisätietoja:

Valvira:
Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia, Valvira puh. 040 525 3087
Ylilääkäri Maarit Sandelin, Valvira puh. 09 7729 2197
Ylihammaslääkäri Hanna-Leena Tefke, Valvira puh. 09 7729 2171

Etelä-Suomen avi:
Terveydenhuollon ylitarkastaja Kaija Pullinen, puh. 050 456 0695, terveydenhuollon ylitarkastaja Raija Kaskinen, puh. 040 5573982 ja aluehallintoylilääkäri, terveydenhuollon tulosvastaava Jaana Mäkelä, puh. 040 4880510  

Lounais-Suomen avi:
Lääninlääkäri Ruut Virtanen puh. 0400 815 066 

Länsi- ja Sisä-Suomen avi:
Terveydenhuollon ylitarkastaja Sinikka Piekkola, puh. 040 541 6512

Itä-Suomen avi:
Terveydenhuollon ylitarkastaja Ansa Sonninen, puh. 040 775 8213 

Pohjois-Suomen avi:
Aluehallintoylilääkäri Aira Uusimäki,  puh. 0400 264 219 

Lapin avi:
Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti, puh. 040 593 7149

Valtioneuvosto antoi asiasta asetuksen 14.12.2010. Asetus tulee voimaan 31.12.2011.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta.

Väestörekisterikeskuksesta tulee terveydenhuollon lakisääteinen varmentaja, joka vastaa myös terveydenhuollon ja apteekkien henkilöstön varmennehakemusten rekisteröinnistä.

Valviralle jäävät edelleen valtakunnallisissa tietojärjestelmissä tarvittavat terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin (Terhikki-rekisteri) tietoihin perustuvat rooli- ja attribuuttitietopalvelut sekä ns. Valvira-koodistot. Attribuuttipalvelun välityksellä terveydenhuollon palvelujen antajat ja apteekit saavat terveydenhuollon ammattihenkilön roolitietoja, kuten esimerkiksi koulutusta ja ammattioikeuksia koskevia tietoja.

Valvira ylläpitää nykyistä varmennejärjestelmää laissa säädetyllä tavalla varajärjestelmänä ja sairaanhoitopiirien organisaatiovarmenteiden tuottamista varten enintään 30.6.2012 saakka. Järjestelmän sulkemisen jälkeen Valviran varmenteita ja kortteja ei enää voi käyttää.

Valviran nykyisellä järjestelmällä tuotetaan 1.12.2010 lukien uusia varmenteita ja kortteja rajoitetusti ainoastaan niitä jo aikaisemmin käyttäneille organisaatioille.

Varmentamista koskeva tiedottamisvastuu siirtyy myös Väestörekisterikeskukselle. Sen Fineid-sivustolla (www.fineid.fi) julkaistaan erillinen terveydenhuollon varmennepalveluiden osio, joka linkitetään omaksi kokonaisuudekseen myös Valviran varmennesivuille osoitteeseen www.valtteri.fi. Valvira tiedottaa oman varmennejärjestelmänsä toiminnasta ja sen päättymisestä Valtteri-sivustollaan. Siellä on myös yksityiskohtaisempi varmentajan vaihtumiseen liittyvä tiedote.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Maijaliisa Aho, puhelin 050 9179 325

Ilmoitettujen vaaratilanteiden syyt jakautuvat muutamaan pääryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat potilaan hoidon yhteydessä tapahtuvat säädöt ja siirrot. Näissä tilanteissa riskinä on raajojen ja kehonosien jääminen sängyn liikkuvien osien välin (esimerkiksi potilaan joutuminen turvalaitojen rakenteiden ja sängyn nousevan päädyn väliin puristuksiin). Tämä koskee sekä potilasta että hoitohenkilöstöä.

Toisen ryhmän muodostavat sänkyjen turvalaitoihin liittyvät riskit. Turvalaidan puutteellinen lukitus tai lukituksen pettäminen esimerkiksi levottoman potilaan aiheuttamasta ulkoisesta voimasta voi johtaa potilaan sängystä putoamiseen.

Vaaratilanteen varsinainen syy ei aina selviä. Joissakin tapauksissa vaaratilanneilmoituksen syynä on selkeä sängyn mekaaninen hajoaminen tai virhetoiminto.

Toimenpiteet terveydenhoidon osastoilla

Sairaalasängyissä on yksityiskohtaiset käyttöohjeet, joissa ohjeistetaan sängyn turvallisesta käytöstä. Mm. seuraaviin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota:

• sängyissä saa käyttää vain kyseiseen sänkytyyppiin tarkoitettuja päätyjä sekä laitoja ja muita lisävarusteita
• patjan korkeuden ja leveyden on oltava sängyn valmistajan ohjeiden mukainen
• patjan kiinnitysliinat eivät saa kulkea liikkuvien säätömekanismien alitse
• sängyn säätökytkimen tahaton virhekäyttö on estettävä esimerkiksi siten, että kytkin on levottoman potilaan ulottumattomissa
• sängyn laitoja on voitava nostaa ja laskea esteettömästi siten, että mikään ulkopuolinen este (patja, sen ilmaletkusto, vuodevaate tai muu esine) ei tue tai kiilaa laitaa yläasentoon ilman laidan oman lukitusmekanismin varmistusta
• laidan lukitusmekanismin toimivuus on varmistettava jokaisen korkeussäädön yhteydessä (esim. lukituksen naksahdusääni tulee todentaa) ja sängyn laitaa ei saa sitoa tai varmistaa yläasentoon millään ylimääräisellä esineellä

Mikäli sängyssä tai sen lisävarusteessa ilmenee toimintahäiriö, on sänky välittömästi poistettava käytöstä ja toimitettava huoltoon.

Vaaratilanteista ilmoittaminen

Terveydenhuollon toimintayksikön on aina tehtävä terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta kirjallinen ilmoitus Valviralle (Määräys 4/2010 Terveydenhuollon laitteesta tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus).

Vaaratilanne on kysymyksessä silloin, kun laitteen tai tarvikkeen ominaisuus tai suorituskyvyn muutos tai häiriö on johtanut tai olisi voinut johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveydenvaarantumiseen. Myös merkintöjen tai käyttöohjeiden riittämättömyys on johtanut tai olisi voinut johtaa edellä kuvattuun tilanteeseen.

Lisätietoja:
Tarkastaja Tuomo Aarnikka, puhelin (09) 7729 2176, 050 337 4503

Toimimme seuraavien strategialinjausten pohjalta:

• Tunnistamme ja ennakoimme väestön terveyteen ja hyvinvointiin sekä palvelujärjestelmään liittyvät riskit ja epäkohdat ja kohdennamme työtämme niiden perusteella.
• Huolehdimme erityisesti niiden ihmisten oikeuksista, jotka eivät pysty itse niitä puolustamaan.
• Yhdenmukaistamme sosiaali- ja terveysalan valvonnan sekä sen edellyttämän ohjauksen saumattomaksi kokonaisuudeksi koko maassa.
• Ohjaamme toiminnanharjoittajia tehostamaan omavalvontaa.
• Toimimme ja vaikutamme aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Valviraan kuuluu vielä tämän vuoden loppuun saakka Kemikaaliosasto, mutta se siirtyy vuoden 2011 alussa Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (TUKES). Valviran uudessa organisaatiokuvassa kemikaaliosasto ei enää ole näkyvissä.

Valviran tehtävät hoidetaan edelleen prosesseina, vaikka olemme organisaatiorakenteessamme ottaneet prosessien sijaan käyttöön osastot. Osastoilla on entiset johtajansa, paitsi hallinto-osastolla, jonka hallintojohtajaksi on 29.10.2010 nimitetty Ritva Kujala. Kujala on jo hoitanut virkaa aiemman hallintojohtajan siirryttyä muihin tehtäviin.

Organisaatiorakenne

Toimikunta tukee, seuraa ja ohjaa alueellisten eettisten toimikuntien työtä sekä toimii tutkimuseettisten kysymysten asiantuntijana. Valtakunnallisen toimikunnan tehtävänä on antaa eettinen arvio kaikista Suomessa toteutettavista kliinisistä lääketutkimuksista, ellei se siirrä lausunnonantoa alueelliselle eettiselle toimikunnalle.

Lääketieteellisen tutkimuslain soveltamisala laajenee lokakuun alusta. Tutkimuslain muutoksella sisällytetään lakisääteisen tutkimuseettisen ennakkoarvion piiriin kaikki ne hoito- ja terveystieteen alaan kuuluvat tutkimukset, joissa puututaan ihmisen koskemattomuuteen. Lääketieteellisten tutkimusten eettinen ennakkoarviointi tehdään yliopistollisten sairaanhoitopiirien erityisvastuualueiden eettisissä toimikunnissa.

Toimikunnan yhteystiedot 1.10.2010 lukien ovat:

Lintulahdenkuja 4
00530 Helsinki

postiosoite:
PL 210, 00531 Helsinki

puh./vaihde:
09 772 920

Sähköposti:
tukija(at)valvira.fi

Internet-osoite:
www.tukija.fi

Tilaisuuden aluksi johtaja Jussi Holmalahti Valvirasta toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli Valviran organisaatiorakennetta ja tehtäviä. Fimean ylitarkastaja Anne Tammiruusu havainnollisti Fimealle kuuluvaa kudoslaitosten tarkastustoimintaa kuvailemalla tarkastusprosessin kulkua ja suoritetuissa tarkastuksissa tehtyjä havaintoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler esitteli hedelmöityshoitotoimintaa tilastojen valossa.

Valvira ylläpitää Luoteri-rekisteriä hedelmöityshoitoa varten tehdyistä sukusolujen ja alkioiden luovutuksista. Rekisteriä ylläpidetään, jotta luovutetusta sukusolusta tai alkiosta alkunsa saanut henkilö voi halutessaan 18 vuotta täytettyään saada tiedon luovuttajan henkilöllisyydestä. Valviran järjestelmäasiantuntija Vesa Mettovaara kertoi Luoterin toimintaperiaatteista ja arkkitehtuurista sekä sähköisen asiointipalvelun toteutusaikataulusta. 

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen kertoi valmisteilla olevasta hankkeesta hedelmöityshoitolain muuttamiseksi ja ”Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet” –julkaisuun tehdyistä muutoksista. Suomen Fertiliteettiyhdistyksen puheenjohtaja, ylilääkäri Hannu Martikainen käsitteli omassa puheenvuorossaan hedelmöityshoitoja koskevan lainsäädännön ja valvonnan kehityskulkuja lapsettomuusklinikoiden näkökulmasta.

Klinikoita pyydettiin etukäteen toimittamaan tilaisuuden järjestäjille kysymyksiä, joihin ne toivovat viranomaisten kannanottoa. Tilaisuuden lopuksi Valviran lääkintöneuvos Pirjo Pennanen ja lakimies Riitta Burrell kommentoivat klinikoilta tulleita yli 20 kysymystä, ja niistä käytiin vilkasta keskustelua.

Keskustelutilaisuuden alustukset ovat Valviran kotisivuilla, www.valvira.fi, kohdassa Tietopankki, Luentomateriaalit.

Asian esittelijä: ylitarkastaja Keijo Oikarinen, puhelin (09) 77292203

Lyhennelmä Valviran päätöksestä

Myös puhelinvaihteemme on ollut ruuhkainen JulkiTerhikkiä koskevien kyselyjen takia.

Pahoittelemme viivytyksiä.

Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen toukokuussa 2010, ja se tulee voimaan 1.9.2010. Asetusta sovelletaan heihin, jotka saavat perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai käytännön palvelun suorittamista koskevan opinto-oikeuden 1.9.2010 tai sen jälkeen.

Uudistus tukee lääkärin tai hammaslääkärin käytännön harjoittelun tavoitteiden toteutumista. Käytännön koulutuksen suorittaminen palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään varmistaa terveyskeskuksen eri toiminta-alueisiin tutustumisen, kokonaiskuvan saamisen potilaan hoidosta ja sen jatkuvuudesta, hoidon porrastuksesta, konsultaatiomahdollisuuksista sekä moniammatillisesta yhteistyöstä. Tavoitteena on hahmottaa kansanterveystyön kokonaisuus ja yhteydet myös kunnan muihin hallinnonaloihin.

Terveyskeskuksissa on myös sellaisia tehtäviä, joita saavat lain mukaan suorittaa vain virkasuhteessa kuntaan olevat lääkärit. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi mielenterveyslaissa mainitut tehtävät, kuten tarkkailulähetteen laatiminen ja potilaan hoitoon toimittaminen ja virka-avun pyytäminen poliisilta. Myös tarkkailuun ottaminen ja tahdosta riippumattomaan hoitoon määrääminen ovat päätöksiä, joita ainoastaan virkasuhteessa kuntaan oleva lääkäri saa tehdä. Myös tartuntatautilaissa mainitaan tehtäviä, joita saavat tehdä vain virkasuhteessa olevat lääkärit.

On tärkeää, että lisäkoulutusvaiheessa olevat lääkärit ja hammaslääkärit voivat hankkia kokemusta myös näiden tehtävien hoidosta.

Lääkäreiden on suoritettava terveyskeskuksessa vähintään yhdeksän kuukautta kestävä perusterveydenhuollon lisäkoulutus. Hammaslääkäreiden käytännön palvelu kestää yhdeksän kuukautta, josta vähintään kuusi kuukautta on työskenneltävä terveyskeskuksessa. Lisäkoulutusvaiheessa olevat lääkärit ja hammaslääkärit työskentelevät itsenäisesti lääkärin tai hammaslääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisina.

Lisätietoja:
Lääkintöneuvos Pirjo Pennanen, puhelin (09) 7729 2121, 050 917 9326
Ylitarkastaja Sinikka Mettälä-Nurminen, puhelin (09) 7729 2126
Ylitarkastaja Pia Setälä, puhelin (09) 7729 2152

Valtioneuvoston asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös julkisen vallan käytöstä terveydenhuollossa
Valviran ohje julkisen vallan käytöstä terveydenhuollossa

Valvira katsoo, että päätös ei aiheuta muutoksia aiemmin antamiimme ohjeisiin, mutta olemme täydentäneet ohjeita seuraavasti:

Julkisen vallan käyttö ja M1-tarkkailulähetteet

Kuntien on käsiteltävä lastensuojeluilmoitukset lastensuojelulain edellyttämän 7 vuorokauden kuluessa siitä, kun kunnan sosiaalityöntekijä on saanut tiedon lapsen mahdollisesta suojelun tarpeesta. Selvitykset lastensuojelutarpeesta pitää tehdä 3 kk:n kuluessa siitä, kun asia on tullut kunnan tietoon.

Ehdottomilla määräajoilla varmistetaan, että lapsen tilanne selvitetään ripeästi myös tilanteissa, joissa ei ole tarvetta kiireellisiin lastensuojelutoimenpiteisiin tai lastensuojeluilmoitus on aiheeton.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Eine Heikkinen, puh. 040 169 3483,
ylitarkastaja Marita Raassina, puh. 040 161 9320,
ylitarkastaja Jarno Virtanen, puh. (09) 7729 2178.

Valviran ohje kunnille ja kuntien yhteistoiminta-alueille Lastensuojelulain määräaikojen noudattaminen.
 

Kyselyssä kysyttiin erikseen lapsipotilaiden ja aikuispotilaiden hoitotilannetta.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Leena Kinnunen, puhelin (09) 77292119
ylitarkastaja Keijo Oikarinen (5.7. lähtien) puhelin (09) 77292203

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 3 - 3f §:t (104/2008) säätelevät opiskelijoiden tilapäistä toimintaa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. Opiskelija toimii aina johdon ja valvonnan alaisena ja hänellä on oltava ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Lääketieteen opiskelija saa toimia terveyskeskuksessa tai erikoissairaanhoidossa, kun hän on suorittanut hyväksytysti vähintään viiden ensimmäisen opintovuoden opinnot. Kun opiskelija toimii päivystäjänä, hänelle pitää nimetä takapäivystäjä, jonka on oltava viivytyksettä tavoitettavissa ja tarvittaessa saavuttava paikalle. Neljän ensimmäisen opintovuoden lääketieteen opinnot suorittaneen opiskelijan toiminta on rajattu erikoissairaanhoitoon tai terveyskeskuksen vuodeosastolle. Opiskelija ei saa toimia esimerkiksi terveyskeskuksen avovastaanotolla. Jos opiskelija päivystää, hänen on toimittava itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin rinnalla. Puhelinpäivystys ei ole riittävä. Kaikilta lääketieteen opiskelijoilta edellytetään, että he ovat suorittaneet sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä he toimivat.

Amanuenssilla ei ole terveydenhuollon ammattihenkilön oikeuksia edes tilapäisesti, vaan hän toimii harjoittelijana ohjaajan valvonnassa ja vastuulla.

Hammaslääketieteen opiskelija saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä, kun hän on suorittanut hyväksytysti vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot.

Muun terveysalan opiskelija saa tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa kyseiseen ammattiin johtavista opinnoistaan. Valviran aikaisempaa ohjeistusta terveydenhoitaja-, kätilö- ja ensihoitajaopiskelijoiden oikeudesta tilapäisesti toimia sairaanhoitajan tehtävässä on tarkistettu. Terveydenhoitajaksi, kätilöksi tai ensihoitajaksi opiskeleva voi tilapäisesti toimia sairaanhoitajan tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa sairaanhoitajan koulutukseen kuuluvista opinnoista. Vastaavasti opiskelijalla on oikeus tilapäisesti toimia terveydenhoitajan, kätilön tai ensihoitajan tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa terveydenhoitajan, kätilön tai ensihoitajan koulutukseen kuuluvista opinnoistaan.

Farmasian alalla vaatimuksena ovat yliopiston määräämät perus- ja aine-opinnot ja opintoihin kuuluvan harjoittelun aloitus.

Työnantajan tehtävänä on arvioida, onko opiskelijalla suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseessä olevan tehtävän hoitamiseen. Opis-kelija saa toimia vain sen terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä, jo-hon hän opiskelee. Esimerkiksi lääketieteen opiskelija ei saa tilapäisesti toimia laillistetun sairaanhoitajan tehtävissä.

Kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta, opiskelija ei enää saa toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä sijaisena. Lääketieteen lisensiaatin tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen aloittamisen ajankohta on sen lukukauden alku (1.elokuuta tai 1. tammikuuta), jolloin opiskelija on ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevana opiskelijana lääketieteen lisensiaatin tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmaan aloittaakseen kyseiset opinnot Suomessa tai vastaavaan tutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan ulkomailla. Opintojen aloitusajankohdan laskemiseen ei vaikuta se, että opiskelija on saanut dekaanin päätöksellä jatkaa opintojaan esimerkiksi toisesta tai kolmannesta vuosikurssista eteenpäin.

Lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian koulutusta antavien yliopistojen on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 40 §:n mukaan ilmoitettava Valviralle tiedot asetuksessa säädetyt opinnot suorittaneista lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijoista, jotka saavat tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Nämä opiskelijat merkitään Valviran ylläpitämään Terhikki-rekisteriin ja lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille annetaan samalla yksilöintitunnus. Opiskelija saa tiedon yksilöintitunnuksestaan noin kahden viikon kuluessa. Ennen yksilöintitunnuksen saamista opiskelija saa tilapäisesti toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä. Tällöin opiskelija merkitsee resepteihin LK, vs. terveyskeskuslääkäri tai vs. sairaalalääkäri.

Touko-kesäkuun vaihteen ruuhkassa yksilöintitunnuksen saaminen saattaa kestää pidempään. Valvira kehottaa opiskelijoita odottamaan Valviran kirjallista ilmoitusta yksilöintitunnuksesta ja välttämään puhelimitse tapahtuvia tiedusteluja.

Lisätietoja antavat:

ylitarkastaja Pirjo Haapa-Laakso puh. 09 7729 2125,
ylitarkastaja Pia Setälä, puh. 09 7729 2152,
ylitarkastaja Sinikka Mettälä-Nurminen puh. 09 7729 2126,
lakimies Mari Laurén puh. 09 7729 2160
 

Valvira antoi 12. toukokuuta neljälle sairaanhoitopiirille määräyksen saattaa hoitoon pääsy lain mukaiselle tasolle viimeistään 31.10.2010 mennessä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille annettua määräystä tehostettiin kahden miljoonan euron ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin määräystä 500 000 euron sakon uhalla. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja kuntayhtymälle annettuihin määräyksiin ei sisältynyt sakon uhkaa.

Yli puoli vuotta hoitoa jonottaneiden lisäksi sairaanhoitopiireillä oli ongelmia lähetteiden käsittelyajoissa. Lain mukaan lähetteet on käsiteltävä kolmen viikon kuluessa siitä, kun ne ovat tulleet sairaalaan.

Sairaanhoitopiirien on annettava 15.11.2010 mennessä selvitys Valviralle siitä, miten hoitoon pääsy ja lähetteiden käsittely on saatettu lain edellyttämälle tasolle.

Valviran antamiin määräyksiin sisältyy nyt ensimmäistä kertaa velvoite huolehtia siitä, että hoitoon pääsee lain edellyttämissä aikarajoissa myös jatkossa. Määräyksellä pyritään eroon niin sanotusta kuminauhailmiöstä eli siitä, että sairaanhoitopiirit korjaavat hoitoonpääsytilanteen tilapäisesti saatuaan asiaa koskevan määräyksen, mutta antavat jonojen jälleen kasvaa, kunnes saavat seuraavien hoitoonpääsyä koskevien seurantatietojen perusteella uuden määräyksen hoitotakuulainsäädännön noudattamisesta.

Lisätietoja:
Lakimies Kirsi Liukkonen, puhelin (09) 7729 2111
Lakimies Leena Vitie, puhelin (09) 7729 2113

Ryhmän tehtävänä on toimia alkoholielinkeinon ja viranomaisten yhteisenä keskustelufoorumina alkoholijuomien anniskeluun ja vähittäismyyntiin liittyvissä asioissa. Ryhmässä käsitellään mm. alkoholijuomien anniskeluun ja vähittäismyyntiin liittyviä lupa- ja valvonta-asioita, niiden kansallista ja EU-lainsäädäntöä, elinkeinon omavalvontaa sekä sen ohjausta ja alkoholijuomien myynninedistämiseen liittyviä kysymyksiä.

Ryhmän puheenjohtajana toimii Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partanen. Ryhmässä on edustajia Valvirasta, aluehallintovirastosta, poliisista, Alkosta sekä alkoholin anniskelua ja vähittäismyyntiä edustavista etujärjestöistä. Ryhmän sihteerinä toimii Valviran ylitarkastaja Satu Räsänen, joka myös vastaa neuvotteluryhmää koskeviin tiedusteluihin (puhelinnumero 09 7729 2461 tai s-posti: etunimi.sukunimi@valvira.fi).

Ryhmän tehtävänä on toimia alkoholiyhtiön, alkoholijuoman valmistajien, tukkumyyjien ja Valviran yhteisenä keskustelufoorumina. Ryhmässä käsitellään alkoholijuomien tuotevalvontaan liittyvät lupa- ja valvonta-asiat, alkoholijuomiin liittyvä kansallinen ja EU-lainsäädäntö ja niihin liittyvä ohjeistus ja toiminnanharjoittajien omavalvontaan sekä alkoholijuomien markkinointiin liittyviä kysymyksiä.

Ryhmän puheenjohtajana toimii Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partanen. Ryhmässä on edustajia Valvirasta, Alkosta ja alkoholielinkeinoa ja kaupaa edustavista järjestöistä. Ryhmän sihteerinä toimii ylitarkastaja Marianna Vasara, jolta saa myös lisätietoja asiasta, puhelinnumerosta (09) 77292484.

Tupakkalain taustalla olevassa hallituksen esityksessä on edellytetty, että tupakan myyntiluparekisteristä ylläpidetään myös julkista rekisteriä, joka on kansalaisten ja tukkumyyjien saatavilla esimerkiksi internetissä. Tällainen julkinen tupakkatuotteiden myyntiluparekisteri on otettu nyt käyttöön. Luparekisteriä pääsee tarkastelemaan Valviran internetsivujen kautta www.valvira.fi >tupakka>myyntilupa>myyntiluparekisteri>julkinen myyntiluparekisteri.

Julkinen myyntiluparekisteri

Julkisen myyntiluparekisterin tarkoituksena on lisätä tupakkatuotteiden myynnin kansalaisvalvontaa. Kansalaiset voivat tarkistaa rekisteristä, onko tupakkatuotteiden vähittäismyyjällä tupakkalaissa edellytetty voimassa oleva myyntilupa. Myyntipaikan lupatiedot ilmenevät myyntilupa-asiakirjasta, jonka tupakkatuotteiden vähittäismyyjä on velvollinen pitämään esillä tupakkatuotteiden myyntipisteessä.

Julkinen myyntiluparekisteri palvelee myös tukkumyyjien tiedontarvetta. Tupakkalain mukaan tukkumyynnissä saa myydä tupakkatuotteita vain toiselle tukkukaupalle jälleenmyyntiä varten ja sille, jolla on tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa. Tukkumyyjät voivat käyttää julkista tupakkatuotteiden myyntiluparekisteriä sen varmistamiseen, että jälleenmyyjällä on voimassa oleva myyntilupa.

Lisätietoja: Lakimies Johanna Haapala-Mrena, puh. 09 7729 2463
Ylitarkastaja Laura Nikkanen, puh. 09 7729 2502
Lakimies Henna Viiala, puh. 09 7729 2506
Erikoissuunnittelija Merja Hietala, puh. 09 7729 2481
 

Valvira ja aluehallintovirastot valvovat reumapotilaiden hoidon järjestämistä muuttuneessa tilanteessa ja sitä, että potilaat saavat asianmukaista hoitoa myös jatkossa. Valvira vastaa potilaiden oikeusturvan toteutumista ja valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Valvira ohjaa myös kuntia ja aluehallintovirastoja lainsäädännön toimeenpanossa. Valviran tehtäviin on tullut vuoden 2010 alusta myös valtakunnallista sosiaalihuollon ohjausta ja valvontaa.

STM:n tiedote aiheesta

Valvira valvoo hoitoon pääsyn toteutumista erikoissairaanhoidossa ja aluehallintovirastot perusterveydenhuollossa.

Tupakkalain mukaan savukkeen valmistajan ja maahantuojan on toimitettava kerran vuodessa Valviralle tuotemerkkikohtaisesti hyväksytyn testilaboratorion tai tutkimuslaitoksen tutkimusselosteet ja lausunnot, jotka osoittavat, että paloturvallisuusvaatimukset täyttyvät.

STM:n tiedote aiheesta

Ohjeessa ei käsitellä alkoholijuomien valmisteverovapaata matkustajatuontia eikä alkoholijuomien maahantuontia kaupalliseen tarkoitukseen, joihin liittyvät ohjeet ovat pysyneet muuttumattomina.

Alkoholijuomien tilaaminen ja maahantuonti

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Jan Rosenström, puhelin (09) 7729 2439
Ylitarkastaja Toni Tuomainen, puhelin (09)  7729 2445
 

Kaikissa sairaanhoitopiireissä oli THL:n selvityksen mukaan viime vuoden lopussa (tilanne 31.12.2010) ongelmia lähetteiden käsittelyajoissa. Hoitotakuulain mukaan lähetteet on käsiteltävä kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Kaikilta sairaanhoitopiireiltä pyydettiin myös selvitystä ja selitystä liian pitkistä hoitojonoista yleensä, ja kaikilta muilta paitsi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä selitystä ja selvitystä myös siitä, miksi joillakin erikoisaloilla merkittävän monet potilaat olivat joutuneet odottamaan hoitoonpääsyä yli kuusi kuukautta.

Valvira harkitsee ensisijaisesti, että se antaisi HUSin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireille määräyksen hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn saattamisesta lain edellyttämälle tasolle ja velvoittaisi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän noudattamaan määräystä sakon uhalla.

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille Valvira harkitsee ensisijaisesti antavansa määräyksen hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsemisen saattamisesta lain edellyttämälle tasolle. Määräykseen ei sisältyisi sakon uhkaa.

Ongelmallisimmat erikoisalat

HUSissa lähetteiden käsittelyajat olivat liian pitkiä seuraavilla erikoisaloilla: aikuispsykiatria, anestesiologia, foniatria, fysiatria, lastenpsykiatria, lastentaudit, nuorisopsykologia, psykologia ja silmätaudit. Myös silmätautien hoitoa jonotettiin kauan; yli neljännes jonossa olleista oli jonottanut yli kuusi kuukautta.

Pohjois-Pohjanmaalla lähetteiden käsittely venyi aikuispsykiatriassa, lastentaudeissa ja neurokirurgiassa. Yli 16 prosenttia kirurgiseen hoitoon jonottaneista oli jonottanut yli puoli vuotta.

Kanta-Hämeessä lähetteiden käsittely oli ongelmana anestesiologiassa, fysiatriassa, hammas-, suu- ja leukasairauksissa, iho- ja sukupuolitaudeissa, kirurgiassa, korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa, sisätaudeissa sekä syöpätaudeissa ja sädehoidossa. Hoitoonpääsyä jonotettiin erityisesti psykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa.

Keski-Pohjanmaalla lähetteiden käsittely viipyi anestesiologiassa, fysiatriassa, kirurgiassa, syöpätaudeissa ja sädehoidossa sekä yleislääketieteessä.

Lisätietoja:
Lakimies Kirsi Liukkonen, puhelin (09) 77292111
Lakimies Leena-Maija Vitie, puhelin (09) 77292113

Havaitut tuoteväärennökset sisältävät hyaluronihappovalmisteen ja sen annosteluun tarvittavan injektioneulan ja ruiskun, joiden tuoteturvallisuutta käyttäjille ei ole asianmukaisesti varmistettu.

Tuoteväärennöksen erottaa aidosta seuraavasti:
- tuotepakkauksessa lukee tuotenimi Restylane®, mutta sisäpakkauksessa tuotenimenä on Likomer
- CE-merkin yhteydessä on numerosarja 0562 (ilmoitetun laitoksen tunnisteena)
- sarjanumerona kaikissa sama 51-19101-09
- tuotteen pakkaustiedoissa käytetty englannin kieli on heikkotasoista

Koska alkuperäistuotteen valmistaja on ruotsalainen, on Ruotsin terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita valvova viranomainen Läkemedelsverket tiedottanut asiasta eurooppalaisille viranomaisille ja EU-komissiolle. Viranomaiset eivät vielä tiedä, missä kaikkialla tuoteväärennöksiä on markkinoitu eikä väärennöksen markkinoille tuonutta tahoa, mutta on syytä epäillä väärennösten levinneen laajasti.

Mikäli havaitsette edellä todettuja tai muita terveydenhuollon laitteiden tuoteväärennöksiä, pyydämme keskeyttämään niiden käytön ja ilmoittamaan havaintonne Valviraan sähköpostilla: laitevaarat@valvira.fi

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden kansallinen viranomaisvalvonta on siirtynyt 1.11.2009 Lääkelaitoksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-virasto Valviralle.

Lisätietoja:

Johtaja Jussi Holmalahti, puhelin (09) 7729 2457

Tarkastaja Tuomo Aarnikka, puhelin (09) 7729 2176

Verkkosivuillamme on organisaatiovalvonnan osiossa tiivistelmä Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanottoon liittyen sekä valvontaviranomaisten kannanottoja esitettyihin kysymyksiin.

Virkavastuulla hoidettavista lääkärin tehtävistä
Valvontaviranomaisten kannanottoja

Kanteluratkaisu

Oikeusasiamiehen raportti

Lain mukaan potilaan on arkipäivisin saatava välittömästi yhteys terveyskeskukseen. Hoidon tarpeen arviointi on tehtävä viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas on ottanut yhteyttä terveyskeskukseen. Tarpeelliseksi arvioitu hoito on aloitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Valvira totesi saamiensa selvitysten perusteella, että Espoossa, Jyväskylässä, Kainuussa ja Lahdessa yhteydensaanti terveyskeskuksiin on parantunut. Espoossa yhteydensaanti ei vieläkään toteudu kaikilta osin säädösten edellyttämällä tavalla. Valvira edellyttääkin, että Espoon kaupunki jatkaa toimenpiteitä yhteydensaannin saattamiseksi kuntoon. Toimintaa valvoo jatkossa Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Valvira katsoo, että Lahden kaupunki on saattanut hoidon järjestämisen asianmukaiselle tasolle, mutta hoidon tarpeen arvioinnissa on edelleen puutteita. Valvira edellyttää, että Lahden kaaupunginhallitus jatkaa toimenpiteitä asian kuntoon saattamiseksi. Viranomaisten työnjaon mukaisesti Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo jatkossa perusterveydenhuollon hoitotakuun toteutumista Lahdessa.
 

Lisätietoja antaa lakimies Kirsi Liukkonen Valvirasta, puhelin (09) 77292111.

Rekisterimerkinnän yhteydessä lääketieteen opiskelijat saavat Valviralta yksilöintitunnuksen (ent. SV-numero). Muutaman viikon väliaikana, joka kuluu yliopiston opintosuoritusilmoituksesta Valviralle siihen, että opiskelija saa yksilöintitunnuksensa, lääkemääräyksissä käytetään edelleen yhteistunnusta. Apteekin ja terveydenhuollon toimintayksikön on hyvä sopia yhdessä lääketieteen opiskelijoiden osalta noudatettavista toimintamalleista ja tiedotuskäytännöistä.

Työnantajan tehtävänä on arvioida tapauskohtaisesti lääketieteen opiskelijan valmiudet toimia lääkärin tehtävissä. Työnantaja määrittelee opiskelijan valmiuksien perusteella opiskelijan tehtävät, toiminnan rajat ja velvoitteet. Työnantajan vastuulla on myös varmistaa, että tehtävien edellyttämät opinnot on suoritettu hyväksyttävästi.

Jokaisella lääkärin tehtävässä toimivalla lääketieteen opiskelijalla on ohjaaja. Ohjaaja on samassa toimintayksikössä toimiva laillistettu lääkäri, joka on jo suorittanut perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen. Opiskelijalle nimetyn ohjaajan tehtävänä on seurata, ohjata ja valvoa opiskelijan toimintaa ja puuttua viipymättä toiminnassa ilmeneviin epäkohtiin. Työnantajan velvollisuutena on keskeyttää välittömästi lääketieteen opiskelijan toiminta lääkärin tehtävissä, jos toiminnan havaitaan vaarantavan potilasturvallisuutta.

Apteekin tulee ottaa yhteyttä lääkkeen määrääjään aina, kun lääkemääräys on epäselvä tai muuten puutteellinen. Tämä lääkkeiden toimittamisesta annetun Lääkelaitoksen määräyksen menettely koskee myös tilapäisesti lääkärin tehtävissä työskentelevien opiskelijoiden laatimia lääkemääräyksiä.

Jos lääkemääräyksissä on toistuvasti puutteita, tämä tulee saattaa viipymättä ja kirjallisesti opiskelijaa ohjaavan lääkärin ja terveydenhuollon toimintayksikön johdon tietoon. Asiakaspalvelutilanteessa apteekissa yhteydenotot terveydenhuollon toimintayksikköön tulee hoitaa siten, ettei tarpeettomasti aseteta kyseenalaiseksi lääkärin ja potilaan välistä hoitosuhdetta.

Jos epäselvyydet jatkuvat paikallisista yhteydenotoista huolimatta, apteekin tulee ottaa yhteyttä valvoviin viranomaisiin.

Valvira on aiemmin tällä viikolla tiedottanut tarpeesta tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyys (11.1.2010 ) ja lääketieteen opiskelijoiden oikeudesta toimia rajoitetusti ja valvotusti lääkärin tehtävissä (13.1.2010).

Lisätietoa terveydenhuollon ammattioikeuksista Valviran verkkosivuilta.
Lisätietoja lääkkeiden toimittamisesta.

Lisätietoja antavat:
lääkintöneuvos Pirjo Pennanen, Valvira, puh. (09) 7729 2121 ja
yliproviisori Sami Paaskoski, Fimea, puh. (09) 4733 4204.
 

Myös Kemikaalien markkinavalvontaohjelmaan kuuluvat REACH-asetuksen (1907/2006/EY), CLP-asetuksen (1272/2008/EY), biosididirektiivin (98/8/EY), pesuaineita koskevan direktiivin (648/2004/EY) ja pysyvien orgaanisten yhdisteiden (850//2004/EY) mukaiset markkinavalvontaohjelmat ovat luettavissa sivuiltamme (> Tietopankki > Markkinavalvontaohjelmat).

Lisää Valviran tehtävistä sosiaalihuollossa

Lisätietoja ja ohjelma STM:n sivuilla

Valviran oikeuspsykiatrian tehtäviin kuuluu muun muassa mielentilatutkimuksiin ja vaarallisuusarvioihin liittyvän toiminnan koordinointi. Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa käsitellään tuomioistuimille annettavat lausunnot mielentilasta ja vaarallisuudesta sekä mielentilatutkimuksen jälkeen hoitoon määräämiseen liittyvät asiat.

Tehtävien siirtyminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen aiheuttaa muutoksia yhteystiedoissa.

Oikeuspsykiatrian uudet yhteystiedot 1.1.2010 alkaen:

Postitusosoite:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Oikeuspsykiatria
PL 30
00271 Helsinki

Käyntiosoite:
Lintulahdenkuja 4
00530 Helsinki

Muut yhteystiedot:
Vaihde 020 610 6000
Osastosihteeri 020 610 7076
Fax 020 610 7155
Sähköposti oikeuspsykiatria(at)thl.fi
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
Internet-osoite www.thl.fi

Asiaa koskeviin tiedusteluihin vastaa ylilääkäri Irma Kotilainen, puh. 09-7729 2109, ja assistentti Eija Pullinen, puh. 09-7729 2108
 

Hallituksen esitys 151/2009

Lisätietoja johtaja Tarja Holi, puhelin (09) 77292102

 

Rekisteröintinumeron voi pyytää maksutta puhelimitse numeroista 09–7729 2153, 09–7729 2123 tai 09–7729 2164 taikka sähköpostitse osoitteesta terhikki@valvira.fi. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi myös tilata itseään koskevan rekisteriotteen, josta rekisterinumero ilmenee. Rekisteriote on maksullinen.

Ne ylemmän hammashoitajan tutkinnon suorittaneet terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka eivät ole hakeneet Valviralta suuhygienistin laillistusta, voivat saada laillistuksen osoittamalla kirjallisen hakemuksen Valviralle.

Lisätietoja antaa toimistosihteeri Kaisa Karjarinta, puhelin 09- 7729 2153 ja lakimies Nella Korhonen, puhelin 09- 7729 2183

Hoidon siirtämisellä hoidettavan kotimaahan pyritään edistämään hoitoon määrätyn henkilön psyykkistä ja sosiaalista kuntoutumista sekä sopeutumista yhteiskuntaan. Mahdollisuus siirtää hoitoseuraamus täytäntöön pantavaksi henkilön kotimaahan on myös osa Euroopan neuvostossa, Euroopan unionissa ja Suomen sekä muiden Pohjoismaiden välillä sovittua rikosoikeudellista yhteistyötä.

Hoitoseuraamuksen siirtämistä koskevat lakimuutokset (Eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöön panosta annettu laki, Mielenterveyslaki ja Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä) tulevat voimaan 1.1.2010.
 

Lisää aiheesta

Kemikaaliprosessi, joka tähän asti on työskennellyt Säästöpankinranta 2:ssa muuttaa kuitenkin Valviran nykyisiin Lintulahden toimitiloihin osoitteeseen Lintulahdenkatu 10.

Hallintoprosessi sekä suurin osa tietohallinnon ja viestinnän henkilökunnasta sekä ylijohtaja Marja-Liisa Partanen (2.11. alkaen) ja hänen sihteerinsä tulevat Stakes-talossa tehtävän remontin vuoksi istumaan muutamasta viikosta pariin kuukauteen myös Valviran tiloissa osoitteessa Lintulahdenkatu 10.

Valviran kanslia on myös toistaiseksi osoitteessa Lintulahdenkatu 10.

Lintulahdenkuja 4 ja Lintulahdenkatu 10 sijaitsevat vierekkäin, joten jos menee väärään taloon asioimaan, oikea osoite on heti naapurissa.

Puhelinvaihteen numero on entinen, (09) 772920. Kaikkien henkilöiden alanumerot säilyvät ennallaan ainakin toistaiseksi.

Postiosoite säilyy ennallaan, ja se on PL 210, 00531 Helsinki. Sähköpostiosoite säilyy myös ennallaan.

Säästöpankinrantaan ei jää mitään Valviran toimintoja. Valviran Tampereen yksikön kaikki yhteystiedot säilyvät ennallaan.

Pahoittelemme häiriöitä, joita muutosta mahdollisesti aiheutuu asiakkaillemme.
 

Yhden läänin alueella toimivalle palvelujen tuottajalle luvan myöntää edelleen lääninhallitus. Lääninhallitusten ennen 1.9.2009 myöntämät alueelliset luvat ovat edelleen voimassa, eikä lain muuttuminen edellytä niiden korvaamista valtakunnallisella luvalla. Lääninhallitukset käsittelevät ennen lain muutosta saamansa hakemukset niiden sääntöjen mukaisesti, jotka olivat voimassa ennen 1.9.2009.

Lisätietoja sekä hakuohjeet ja -lomakkeet

 Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote

Rekisteri palvelee potilasturvallisuutta. Sitä käyttävät mm. työnantajat, kun he tarkistavat työntekijää palkatessaan, että tällä on oikeus toimia laillistettuna tai nimikesuojattuna ammattihenkilönä Suomessa, sekä sen onko hänen oikeuksiaan rajoitettu tai poistettu.

Tämän vuoden keväästä alkaen rekisteriin on merkitty myös ne lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijat, joiden opinnot ovat niin pitkällä, että heillä on asetuksen mukaan oikeus toimia tilapäisesti oman alansa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä.

Opiskelijoista merkitään nimi- ja henkilötiedot sekä opintojen aloittamis- ja suorituspäivämäärä. Rekisteriin merkitsemisen yhteydessä opiskelijat saavat rekisteröintinumeron ja lisäksi lääketieteen- ja hammaslääketieteen opiskelijat saavat yksilöintitunnuksen (entinen sairausvakuutusnumero), jota on käytettävä lääkemääräyksissä sekä muissa Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin etuuksiin liittyvissä asiakirjoissa. Samaa yksilöintitunnusta käytetään myös valmistumisen jälkeen.

Rekisteriin ei luonnollisestikaan merkitä mitään terveystietoja ammattihenkilöistä tai opiskelijoista.

Lisätietoja:
Lääkintöneuvos Pirjo Pennanen, puhelin (09) 77292121

Terveydensuojelun valtakunnalliseen valvontaohjelmaan ei tule tässä vaiheessa erityisiä periaatteellisia muutoksia, vaan ohjelman tarkoitus on vakiinnuttaa suunnitelmallinen valvonta- ja tarkastustoiminta ohjelmakauden loppuaikana.

Terveydensuojelun ja tupakkalain valvontaohjelmissa esitettyihin valvonnan painopisteiden asetteluun ei esitetä muutoksia. Valvontaohjelmien liitteenä olevia raportointilomakkeita muokattiin helpommin käytettäväksi. Samalla yhdenmukaistetaan Valviran vastuulla olevien sektorikohtaisten valvontaohjelmien ja niiden perusteella laadittavien valvontasuunnitelmien toteutumisen raportointia.

Tupakkalain valtakunnalliseen valvontaohjelmaan 2008–2010 tehtiin tupakkalain muutosten vuoksi kokonaispäivitys vuodelle 2010. Päivitys koskee etenkin valvontaohjelman tupakkatuotteiden myyntiä käsittelevää osaa. Muutoin tupakkalakia koskeva valtakunnallisen valvontaohjelman päivitys toteutettiin mahdollisimman pienin muutoksin.

Vuosille 2008–2010 laaditun valtakunnallisen kemikaalilain valvontaohjelman päivitys vuodelle 2010 on valmisteltu Valviran ja SYKEn yhteistyönä ja kattaa siten kemikaalien aiheuttamien terveys-, palo- ja räjähdysvaarojen sekä ympäristövaarojen valvonnan. Ohjelma perustuu keskusviranomaisten ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan sisältyviin yhteisiin periaatteisiin. Ohjelmassa on huomioitu REACH- ja CLP-asetukset sekä niiden johdosta kemikaalilainsäädäntöön tehdyt muutokset.

Tupakkalakia koskeva päivitetty valvontaohjelma
Kemikaalilakia koskeva päivitetty valvontaohjelma

Valvontaohjelmien päivitystä koskeva kirje

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on 1.1.2009 yhdistetty uudeksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi (Valvira). Organisaatiomuutos ei tässä vaiheessa vaikuta kemikaalivalvonnan, terveydensuojelun valvonnan tai tupakkavalvonnan ohjaukseen. Parhaillaan on kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johdolla käynnissä kemikaalihallintoa koskeva organisaatiouudistus, missä Valviran ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kemikaalilainsäädännön mukaiset tehtävät sekä Eviran kasvinsuojeluaineita koskevat tehtävät keskitettäisiin Turvatekniikan keskukseen vuoden 2011 alusta lähtien.

 

EY:n komission tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja nostaa potilasturvallisuus ja infektioiden ehkäiseminen keskeiseksi osaksi laadukkaita terveydenhuoltojärjestelmiä Euroopassa. Komissio on aiemmin toteuttanut erityistoimia monilla aloilla potilasturvallisuuden parantamiseksi. Useimmiten nämä toimet ovat kohdentuneet riskilähteisiin, kuten lääkkeiden turvallisuuteen, lääkinnällisiin laitteisiin ja mikrobilääkeresistenssiin.

EY:n komissio kokoaa yhteen potilasturvallisuutta koskevassa tiedonannossaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikki potilasturvallisuuteen liittyvät tekijät. Tiedonannossa kuvataan mm. tarvittavia potilasturvallisuutta lisääviä toimenpiteitä EU:n alueella, potilasturvallisuuteen liittyviä ongelmia, toiminnan perusteita Euroopan tasolla, operatiivisia toimia jäsenvaltioissa ja EU:ssa sekä toimien yhtenäistä täytäntöönpanoa.

Euroopan terveysministerit hyväksyivät Euroopan neuvoston potilasturvallisuutta koskevan suuosituksen 9. 6. 2009.
 

Seurattavia uimarantoja oli Euroopan unionissa vuonna 2008 yhteensä 21 400. Niistä kaksi kolmasosaa oli merenrantoja ja loput sisävesirantoja. Uimaveden laadun määrityksessä käytetään useita fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia muuttujia, joille on uimavesidirektiivissä  vahvistettu vähimmäisvaatimukset. Koko EU:ssa merenrantojen uimapaikoista 96 % ja jokien ja järvien uimarannoista 92 % täytti vähimmäisvaatimukset uintikaudella 2008.

Uimavesien laatu on parantunut koko EU:n alueella huomattavasti vuodesta 1990. Vähimmäislaatuvaatimukset täyttävien meriuimarantojen osuus kasvoi vuosina 1990-2008 80 prosentista 96 prosenttiin ja järvi- ja jokirantojen 52 prosentista 92 prosenttiin.

Komissio julkaisee vuosittain raportin merenrantojen ja sisävesirantojen uimaveden laadusta. Raportti perustuu jäsenmaiden toimittamiin tietoihin. Tänä vuonna raportin laati Euroopan ympäristökeskus, jonka uimavesisivuilla  on karttoja ja yksityiskohtaisia taulukoita eri uimarannoista.

Suomessa yleisten uimarantojen veden laatua valvovat kunnan terveysviranomaiset. Suomea koskevat tiedot on koonnut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos  (THL).

EU-raportti Suomen uimavesistä vuonna 2008  (Bathing water results 2008 – Finland)

Kysymyksiä ja vastauksia

Yhteyshenkilöt:

Barbara Helfferich: (+32-2) 298 20 10 tai (+32-4) 96 58 38 29, Barbara.Helfferich@ec.europa.eu

Outi Zacheus, erikoissuunnittelija, THL: (020) 610 6374,
outi.zacheus@thl.fi

Kaikkien lääkemääräysten löytyminen reseptikeskuksesta helpottaisi Valviran työtä silloin kun se selvittää, onko joku lääkäri tai hammaslääkäri määrännyt epäasianmukaisesti esimerkiksi keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä eli PKV-lääkkeitä. Nyt Valvira joutuu tällaisia epäilyjä selvittäessään laittamaan reseptikyselyn niihin apteekkeihin, joista voidaan epäillä ostetun lääkärin määräämiä lääkkeitä. Tapauksesta riippuen mahdollisia apteekkeja voi olla kymmeniä, pääkaupunkiseudulla jopa satoja. Toisaalta lääkkeitä on voitu hakea apteekeista, joille reseptikyselyä ei osata edes tehdä.

Valviran terveydenhuollon valvonta-asioista nimenomaan apteekkien, työnantajien ja muiden vastaavien ilmoituksella vireille tulleiden, usein reseptiselvityksiä vaativien, asioiden lukumäärä on kasvanut eniten.

Sähköisestä reseptiarkistosta Valvira saisi yhdellä kyselyllä tarvitsemansa tiedot. Ongelmana on, että melko monet ongelmallisista PKV lääkerepteistä ovat itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivienlääkäreiden tai hammaslääkäreiden määräämiä, ja heille sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto on vapaaehtoista, elleivät he toimi jonkun terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa.
 

Valvira on tyytyväinen ensimmäisen vuosikolmanneksen toimintaansa etenkin, kun STTV:n ja TEOn yhdistyessä syntyneen uuden viraston fuusioprosessi on työllistänyt viraston henkilökuntaa erittäin paljon vielä alkuvuonna. Tulossopimuksessa määriteltyjen tehtävien lisäksi Valviralla on paljon tehtäviä, joista tulossopimuksessa ei ole sovittu.

Lupahallinto hoidettu aikataulussa

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaoikeuksia koskevia päätöksiä on tehty noin 3 300, kun koko vuodelle arvioitu määrä on 14 000. Kaikki suomalaisen koulutuksen perusteella tehtävät päätökset on annettu määräajassa eli viidessä työpäivässä. Sääntelemättömän ja ulkomailla saadun koulutuksen perusteella tehdyistä päätöksistä 95 prosenttia on tehty tavoitteeksi asetetussa neljässä kuukaudessa. Lähes kaikki mielentilalausunnot on annettu määräajassa eli viimeistään kahden viikon kuluessa. Kaikki raskauden keskeyttämistä koskevat päätökset on tehty määräajassa eli neljässä työpäivässä.

Alkoholin valmistusluvista 62 prosenttia on käsitelty määräajassa (90 päivää) ja tukkumyyntiluvista 75 prosenttia (määräaika 90 päivää). Alkoholin käyttöluvista lähes kaikki on annettu määräajassa (30 päivää).

Tupakan vähittäismyyntilupiin liittyvä ohjaus ja neuvonta ovat työllistäneet Valviraa huomattavasti alkuvuonna. Tupakan myynti tuli luvanvaraiseksi 1. huhtikuuta. Tupakan myyntiluparekisteri on valmistunut aikataulussa ja verkkosivuille on rakennettu myyntilupiin ja omavalvontaan liittyvä ohjeistus. Myös mittava koulutus eri puolilla maata on toteutettu suunnitellusti ja sovitussa aikataulussa. Tupakan myyntiluvat myöntää kunta, ja Valvira ylläpitää valtakunnallista myyntiluparekisteriä.

Terveydenhuollon valvonta-asioiden määrä edelleen kasvussa

Terveydenhuollon valvonta-asioiden määrä on lisääntynyt huomattavasti arvioitua enemmän. Vuoden ensimmäisten neljän kuukauden aikana on tullut vireille jo 338 valvonta-asiaa, mikä on lähes puolet valvonta-asioiden koko vuodelle arvioidusta määrästä (720). Vakuutuslääketieteellisiä lausuntopyyntöjä on tullut 46 eli lähes 40 prosenttia koko vuoden arvioidusta määrästä (120). Toistaiseksi valvonta-asioiden käsittelyaikatavoitteet (mediaani 8 kuukautta) on pystytty alittamaan (mediaani 6,5 kuukautta). Vakuutuslääketieteellisissä lausunnoissa käsittelyaikatavoitteeseen (mediaani 7 kuukautta) ei ole päästy, vaan mediaani on hieman yli 9 kuukautta.

Hoitoon pääsyä on valvottu suunnitelman mukaisesti sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa THL:n keräämien tietojen pohjalta. Valvira on perustanut ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan valvontasuunnitelmien toimeenpanoa valmistelevan työryhmän.

Alkoholivalvonta onnistuu pääosin suunnitelmien mukaisesti

Alkoholivalvonnassa (mainonnan, tukkumyynnin ja käytön valvonta) on ratkaistu kymmenkunta asiaa, lausuntoja on annettu 17 ja tarkastuksia tehty 46. Arvion mukaan valvontatarkastukset voidaan pääpiirteissään toteuttaa tarkastussuunnitelman mukaisesti, lukuunottamatta käyttöluvanhaltijoihin kohdistuvia tarkastuksia, jota koskevaa suunnitelmaa on karsittava. Näytteenottosuunnitelma on toteutunut ennakoidusti; tuotteita on tutkittu 39.

Geenitekniikan valvonta etenee suunnitellusti

Geenitekniikan valvontasuunnitelma on otettu käyttöön ja sitä toteutetaan. Suunnitelman mukaisesti tänä vuonna on tarkoitus tarkastaa hieman yli 50 kohdetta. Tähän mennessä tarkastuksia on tehty 20, joten suunnitelman toteuttaminen etenee aikataulussa. Yhteensä vireille on tullut 30 valvonta-asiaa ja neljä lausuntoasiaa. Valvonta-asioita on ratkaistu 26 ja lausuntoja annettu neljä.

Kemikaalit -prosessin tehtävät aikataulussa

Kemikaalilainsäädännön valvonnan ja ohjauksen koulutusta on järjestetty lääninhallituksille ja kunnille suunnitelman mukaisesti. Kemikaalien rekisteröintiin, arviointiin ja neuvontaan liittyvää REACH-neuvontapalvelusivustoa on päivitetty ja CLP-neuvontasivusto (aineiden ja seosten luokitus, merkinnät ja pakkaaminen) on valmistumassa aikataulussa ja CLP-esite on laadittu.

Hedelmöityshoitolain 6 §:n 3 momentin muuttamisen tarkoituksena oli saattaa hedelmöityshoitolaissa ja lääketieteellisestä tutkimuksesta annetussa laissa säädetyt alkioiden säilytysajat samanpituisiksi.

Lainmuutos toteutettiin rikoslain 22 luvun uudistamisen yhteydessä. Rikoslain 22 lukuun sijoitettiin laitonta raskauden keskeyttämistä koskevat rangaistussäännökset, jotka korvasivat luvun vanhentuneet säännökset sikiönlähdettämisestä. Samalla lukuun koottiin hedelmöityshoitolaissa ja lääketieteellisestä tutkimuksesta annetussa laissa olevat vankeusuhkaiset rangaistussäännökset.

Säädökset

Laki hedelmöityshoidoista annetun lain muuttamisesta (376/2009)
http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2009/20090061.pdf

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999) 13 § 3 mom.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488

Lisätiedot

Lakimies Riitta Burrell
Puh. (09) 7729 2183

Lääkintöneuvos Pirjo Pennanen
Puh. (09) 7729 2121
 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (LAKES) perustamisen yhteydessä terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvontatehtävät on ehdotettu siirrettäväksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Siirto antaa hyvän lähtökohdan terveydenhuollon laitteisiin ja tarvikkeisiin kohdistuvan valvonnan kehittämiselle, mikäli siirron yhteydessä varmistetaan myös vastaavien resurssien siirto. Muutos antaa mahdollisuuden myös laajempien toiminnallisten synergiaetujen etsimiselle Valviran vastuulla olevasta laajasta terveydenhuoltoon kohdistuvasta valvontakentästä.

Ongelmana on, että LAKESista annetussa hallituksen esityksessä terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonnan resursointi on kuitenkin epäselvä ja virheellinen. Nykyisessä Lääkelaitoksessa Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet -osaston tehtäviä on hoitanut 12 virkamiestä, tämän lisäksi tehtävien vaatima oikeudellinen asiantuntemus on sijoitettu yhteiseen lakimiespooliin. Esityksessä todetaan kuitenkin virheellisesti terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvontatehtäviä nykyisessä Lääkelaitoksessa hoitavat 8 asiantuntijaa virkoineen siirrettäväksi Lääkelaitoksesta Valviraan. Esitykseen kirjattu asiantuntijamäärä tarkoittaisi huomattavaa vähennystä nykyisistä toimintaan käytetyistä henkilöresursseista. Voimavarojen näin dramaattiselle vähentämiselle ei hallituksen esityksessä esitetä asiaperusteita.

Erityisen huolestuttavaksi asian tekee se, että Lääkelaitos on laatinut syksyllä 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta luonnoksen uudeksi laiksi lääkinnällisistä laitteista. Keskeisessä roolissa ehdotuksessa ovat terveydenhuollon ammattimaiset käyttäjät, joiden toimintaan muutoksella on eniten vaikutuksia. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ammattimaisten käyttäjien valvontaa tuleekin tehostaa. Vaikuttamalla ammattimaisten käyttäjien toimintatapoihin pystytään vaikuttamaan suoraan potilasturvallisuuteen. Lääkinnällisistä laitteista annetun lakiluonnoksen esityksessä Lääkelaitos on nimenomaisesti todennut lisääntyvän työmäärän edellyttävän nykyiseenkin verrattuna huomattavaa lisäresursointia terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvontatehtäviin.

Ei ole myöskään oletettavissa, että lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden valvontatehtävät muilta osin olisivat vähenemässä. Lääkinnällisten laitteiden markkinat tulevat muuttumaan ja kehittymään voimakkaasti tulevina vuosina. Kuluttajamarkkinoilla hyvinvointituotteiden kasvu saattaa edelleen houkutella alalle uusia elinkeinonharjoittajia. Erilaisten ohjelmistojen käyttö terveydenhuollossa laajenee jatkuvasti. Terveydenhuollon ohjelmistot tulevat jatkossa olemaan yhä merkittävämmässä roolissa, joten niiden arviointiin, validointiin ja valvontaan tulisi kiinnittää nykyistä laajempaa huomiota.

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvontaan tarvittavia varsin rajallisia budjettirahoitteisia voimavaroja ei Valviran näkemyksen mukaan tulisi käyttää pohjana LAKESin uusille tutkimus- ja kehittämistehtäville. Selviytyäkseen uusista lakisääteisistä tehtävistään Valvira tarvitsee ehdottomasti terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvontaan kaikki ne henkilöstöresurssit, jotka toimintaan ovat olleet olemassa tähänkin saakka. Rahoitus- ja virkapohja LAKESin uusiin lääkehuollon tutkimus- ja kehittämistehtäviin tulisi järjestää muulla tavoin.

Valviran lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

STM:n tiedote

Vaihtoehtohoitojen sääntelyn tarve (PowerPoint-esitys)

Asiaa koskeva lehdistötiedote

Asiaa koskeviin kysymyksiin vastaavat:
Ylitarkastaja Reetta Honkanen
Lakimies Jenni Markkula
Suunnittelija Johanna Haapala-Mrena.

Puhelut pyydetään soittamaan vaihteen kautta, numero (09) 772920.

Tupakan myyntilupa-asiat ovat aiheuttaneet Valvirassa työruuhkan, ja asiaa käsittelevillä virkamiehillä on toistaiseksi puhelinajat, jolloin he ottavat vastaan puheluita. Puheliaika on joka päivä klo 13 eteenpäin.

Tupakkalakiin koskevia kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen tupakka@valvira.fi tai suoraan asiantuntijoille sähköpostiosoitemuotoa etunimi.sukunimi@valvira.fi käyttäen.

Ohjeet ja lomakkeet

Lisää aiheesta

Lisää aiheesta

Lisää aiheesta

Lisää aiheesta

Lisää aiheesta

Aikaisemmin rekisteriin on merkitty ainoastaan valmistuneet terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Lue lisää aiheesta

Valvira toimii 1.1.2009 alkaen prosessiorganisaationa, jonka ydinprosesseja ovat luvat, valvonta, valvovien viranomaisten ohjaus ja kemikaalit. Valviran eri prosessit tulevat omassa työssään painottamaan yhdessä aluehallintoviranomaisten kanssa nykyistä suunnitelmallisempaa ohjaus- ja valvontatyötä sekä asiakkuuksien kautta määriteltävää yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt luvat-prosessin johtajaksi osastopäällikkö, farmasian tohtori Jussi Holmalahden Lääkelaitoksesta, valvontaprosessin johtajaksi apulaisjohtaja, lääketieteen lisensiaatti Tarja Holin TEOsta ja valvovien viranomaisten ohjaus-prosessin johtajaksi STTV:n osastopäällikkö, filosofian maisteri Katariina Rautalahden.

Valviran hallintoprosessin johtajaksi on nimitetty osastopäällikkö, varatuomari Annika Kutilainen STTV:stä. Toisen tukiprosessin, tiedon hallinnan ja tietohallinnon johtaja valitaan myöhemmin vuonna 2009.