Valvira - Kannanotot

Palveluasunnoissa asuvien pitkäaikaissairaiden henkilöiden asianmukaisesta hoidosta huolehdittava

Fri, 03 Feb 2012 12:32:03 +0200

Valvonta-asioiden käsittelyn yhteydessä on tullut toistuvasti esille, että palveluasunnoissa asuu kroonisesti sairaita henkilöitä, joilla on jatkuva lääkitys, mutta joiden hoito ei ole kuitenkaan asianmukaisesti ja turvallisesti toteutettu. Hoitoa on voitu jatkaa useita vuosia pelkästään uusimalla lääkemääräykset ilman, että hoidettaville on laadittu hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja ilman, että heille olisi järjestetty aika lääkärin vastaanotolle tilannearviota varten. Tämä on voinut johtaa jopa siihen, että myös sellaista lääkehoitoa, jonka yhteydessä hyvään hoitokäytäntöön kuuluu muun muassa määräajoin toteutettavat laboratoriotutkimukset, on voitu jatkaa vuosia ilman asianmukaista seurantaa.

Valvira korostaa, että lääkkeitä uusivien lääkäreiden ja osaltaan myös palveluasumisyksikön henkilökunnan on huolehdittava siitä, että potilaalle / asiakkaalle on laadittu potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 a §:n / sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 §:n mukaisesti hoito- ja palvelusuunnitelma ja että hänelle järjestetään asianmukainen lääkärin seuranta.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Markus Henriksson, puh. 0295 209 401
Lakimies Jenni Ahtiainen, puh. 0295 209 442

Potilaan tai sosiaalihuollon asiakkaan tekemään muistutukseen on annettava perusteltu, kirjallinen ratkaisu

Fri, 04 Nov 2011 08:05:52 +0200

Valviralta on kysytty, onko potilaan tai asiakkaan tekemään muistutukseen vastattava kirjallisesti.

Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetään potilaan tai asiakkaan oikeudesta tehdä hoitopaikkaansa tai sosiaalihuollon toimintayksikköön muistutus hoidostaan tai kohtelustaan. Muistutus on tehtävä pääsääntöisesti kirjallisesti.

Muistutukseen on annettava kohtuullisessa ajassa selkeästi perusteltu kirjallinen ratkaisu.

Edellä mainittuja lakeja koskevien hallituksen esitysten perusteluissa todetaan, että muistutuksen käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava hallintolain säännöksiä. Muistutukseen on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Asiakkaan on saatava selkeä ja asiallinen vastaus muistutukseensa. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota vastauksen ymmärrettävyyteen asiakkaan kannalta.

Vastauksesta on myös käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on mahdollisesti ryhdytty tai miten asia on muuten tarkoitus hoitaa. Muistutusta koskevaan vastaukseen ei ole valitusoikeutta.

Lakiesitysten perusteluissa mainitut seikat eivät voi toteutua, jos ratkaisua ei anneta kirjallisesti. Valvira on korostanut myös sitä, että muistus pitää käsitellä ja selvittää yksityiskohtaisesti, huolellisesti ja objektiivisesti.

Valvira on esittänyt, että lakia muutettaisiin niin, että potilaan tai sosiaalihuollon asiakkaan tyytymättömyyden ilmaisut olisi aina käsiteltävä ensisijaisesti muistutusasiana siinä toimintayksikössä, jossa hänen kokemansa virhe tai epäasianmukaisuus on tapahtunut. Jos muistutuksen tekijä ei olisi tyytyväinen saamaansa ratkaisuun, hän voisi sen jälkeen nykyiseen tapaan kannella sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomaisille.

Valvira perustelee esitystään mm. sillä, että asian selvittäminen siellä, missä toiminta on koettu epäasianmukaiseksi, olisi nopeaa ja mahdolliset epäkohdat saataisiin korjatuksi saman tien. Lisäksi toimintayksikössä olisi paremmat mahdollisuudet selvittää esimerkiksi toimintatapoihin ja kohteluun liittyviä asioita.

Lisätietoja:
Lakimies Hanna Linna, puhelin (09) 7729 2210
Ylitarkastaja Elina Uusitalo, puhelin 040 16 19325

Lue lisää: Muistutuksen tekeminen

Valvira edellyttää, että potilaiden kivunhoito on kunnossa

Tue, 04 Oct 2011 11:44:08 +0300

Julkisuudessa on jälleen keskusteltu syöpäpotilaiden riittämättömästä kivunhoidosta. On myös väitetty, että lääkärit määräisivät Valviran pelossa liian vähän kipulääkkeitä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on useaan otteeseen kiinnittänyt lääkäreiden huomiota riittävään kivunhoitoon. Valviran edeltäjä, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) on muun muassa esittänyt opetusministeriölle vuonna 2004, että ministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin erityisesti lääkäreiden peruskoulutukseen sisältyvän palliatiivisen hoidon (oireita lievittävä hoito silloin, kun parantavaa hoitoa ei enää ole) parantamiseksi. Vuonna 2006 TEO puolsi lausunnossaan palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden perustamista.

Suomessa on tarpeeseen nähden liian vähän kivunhoitoon erikoistuneita lääkäreitä. Monet heistä ovat kuitenkin kouluttaneet lähialueensa lääkäreitä kivunhoitoon. Kivunhoitoon perehtyneitä lääkäreitä tarvittaisiin lisää erityisesti terveyskeskuksiin. Väestön ikääntyessä kivunhoito tulee entistä tärkeämmäksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiiri vastaa alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta. Valvira pitää tärkeänä, että sairaanhoitopiirit kouluttaisivat alueensa terveyskeskuslääkäreitä nykyistä enemmän kivunhoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon, ja tehokas, asianmukainen kivunlievitys on keskeinen osa hyvää hoitoa. Erityisen tärkeää kivunhoito on elämän loppuvaiheessa, kun parantavaa hoitoa ei enää ole. Ihmisellä on oikeus arvokkaaseen kuolemaan ilman kipuja.

Lisätietoja:
Ylilääkäri Sari Anttila, puhelin (09) 7729 2137
Ylilääkäri Katia Käyhkö, puhelin (09) 7729 2149

E-reseptin käyttöönotto terveyskeskusten suun terveydenhuollossa

Mon, 27 Jun 2011 13:56:08 +0300

Valviralta on tiedusteltu lääkemääräysten oikeaa kirjaamiskäytäntöä, kun terveyskeskuksessa on käytössä erillisiä tietojärjestelmiä, joista vain yhdessä on e-reseptiosio.

Valvira toteaa, että hammaslääkärin määräämän lääkkeen
e-reseptin pelkästään tekninen kirjaus muuhun kuin suun terveydenhuollon tietojärjestelmään ei ole säännösten mukaista. Lääkitystietojen tulee olla välitön osa potilaskertomusta siten kuin potilasasiakirja-asetuksessa säädetään.

Potilasasiakirja-asetuksen perusteella myös suun terveydenhuollon potilastietojen tulee muodostaa ehyt asiakirjakokonaisuus, johon sisältyvät muun muassa potilaalle annetut lääkemääräykset. Lääkkeitä määrättäessä potilasasiakirjoihin on myös kirjattava perusteet niiden määräämiselle. Jos lääkemääräys laaditaan eri potilastietojärjestelmässä kuin muut potilasasiakirjat, tulee järjestelmät integroida yhteen siten, että lääkitystiedot tulevat potilasasiakirja-asetuksen edellyttämällä tavalla osaksi potilaskertomusta ja asianomaista palvelutapahtumaa.

Valvira toteaa lisäksi, että vaikka terveyskeskuksessa käytettäisiin eri potilastietojärjestelmiä, esimerkiksi suun terveydenhuollossa toista kuin muussa terveyskeskuksen toiminnassa, muodostavat ne kuitenkin yhden potilasrekisterin. Potilasrekistereissä voi kuitenkin olla esimerkiksi eri erikoisaloja koskevat erilliset osiot. Vastaavasti perusterveydenhuollossa voi olla erikseen suun terveydenhuoltoa koskeva osio. Oikeudellisesti nämä erikoisalakohtaiset osiot kuuluvat kuitenkin potilaan potilaskertomuskokonaisuuteen.

Valvira katsoo, että potilaiden hyvän hoidon ja lääketurvallisuuden edistämiseksi pitäisi tietojärjestelmiä ja uusia sovelluksia kehitettäessä pyrkiä yhteisiin kattaviin potilastietorekistereihin, joihin sisältyisivät yhteiset lääkitysosiot ja hoitohenkilökunnalla olisi käytössään mahdollisimman laajat tiedot potilaan terveydentilasta ja hänen lääkehoidostaan sekä sen perusteista.

Säännökset ja ohjeet

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 1 § 4. kohta, 12 § ja13 § 2 mom.
Henkilötietolaki (523/1999)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) 4 § 1 mom, 3 §, 11 § ja 12 § 5 mom.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sähköisestä lääkemääräyksestä (485/2008) 5 § 1 mom.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohje potilastietojen käsittelystä 28.3.2011
Terveydenhuoltolaki 9 §

Lisätietoja ylihammaslääkäri Hanna-Leena Tefke (09)-77292171

Valvira kannustaa käyttämään leikkaussalien tarkistuslistaa (check-list)

Tue, 22 Mar 2011 10:11:29 +0200

Valviraan tulee ajoittain käsiteltäväksi kirurgisten alojen tapauksia, joissa tarkistuslistan asianmukainen käyttö olisi todennäköisesti estänyt virheellisen toiminnan. Tarkistuslistat varmistavat osaltaan, että toimintavirheet vältetään (1). Tarkistuslistan käyttö ei kohdistu kirurgiseen ammattitaitoon tai ammattihenkilökunnan toiminnan sisältöön. Sen tarkoituksena on koordinoida ja tukea koko leikkaustiimin toimintaa, jotta tiimi pääsee mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Tarkistuslistojen käyttöönotto ja jatkuva ylläpito edellyttää kaikkien ammattiryhmien hyväksyntää. Tämän edellytyksenä on ensin tiimityön luonteen tiedostaminen ja avoin työilmapiiri, jossa työtä ei tehdä erikseen eri ammattiryhmien raja-aitojen sisällä vaan niiden yli yhdessä. Valvira pitää hyvänä, että tarkistuslistan käyttö on edennyt Suomessa (2). Valviran käsityksen mukaan näitä hyväksi havaittuja potilasturvallisuuden työkaluja tulee käyttää ja kehittää edelleen (3, 4).

Milloin työnantajan pitää ilmoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöstä valvontaviranomaisille?

Thu, 18 Aug 2011 14:37:55 +0300

Valviraan on tullut runsaasti kyselyjä siitä, onko työnantajalla oikeutta ilmoittaa aluehallintovirastolle tai Valviralle terveydenhuollon ammattihenkilön epäasianmukaisesta toiminnasta, ja milloin tällainen ilmoitus pitäisi tehdä. Kyselyt ovat koskeneet muun muassa tilanteita, joissa ammattihenkilö on anastanut työpaikaltaan pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, hänet on irtisanottu alkoholin käytön tai muun syyn vuoksi taikka henkilön tiedetään olevan päihderiippuvainen.

Työnantaja vastaa siitä, että hänen työntekijänsä hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti

Työnantaja vastaa potilas- ja asiakasturvallisuudesta sekä julkisen että yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Työnantajalla on aina ensisijainen vastuu seurata, johtaa ja valvoa vastuullaan olevaa toimintaa ja sitä, miten hänen työntekijänsä työskentelevät ja suoriutuvat tehtävistään. Viime kädessä julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta vastaa palveluiden järjestämisvastuussa oleva, esimerkiksi kunta, vaikka se ostaisikin palvelut muualta.

Työnantajan on ryhdyttävä viivytyksettä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jos jonkun henkilön työskentelyssä havaitaan puutteita tai epäasianmukaisuutta. Työantajalla on käytettävissään erilaisia keinoja. Hän voi velvoittaa työntekijän osallistumaan koulutukseen, antaa ohjeita tai määräyksiä tai antaa työntekijälle huomautuksen tai varoituksen. Tarvittaessa hänen on ohjattava työntekijä hoitoon. Työntekijän työkykyä voidaan selvittää, ja tarvittaessa järjestellä hänen työtehtäviään määrittelemällä hänelle sopivat tehtävät ja rajoittamalla hänen osallistumistaan tiettyihin työtehtäviin joko määräajaksi tai toistaiseksi. Ääritapauksessa työntekijä voidaan irtisanoa tai purkaa työ- tai virkasuhde.

Tavallisesti ongelmat voidaan hoitaa työpaikalla, eikä valvontaviranomaisia tarvita

Useimmissa tapauksissa työpaikoilla havaitut epäasianmukaisuudet voidaan hoitaa työnantajan toimenpitein, eikä niistä tarvitse ilmoittaa valvontaviranomaisille. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä toteutetaan suunnitelmallista omavalvontaa, jonka avulla ehkäistään epäasianmukainen menettely, havaitaan epäkohdat ja puututaan niihin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ja näin varmistetaan toiminnan laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus.

Työnantajalla on lakisääteinen oikeus ilmoittaa työntekijästään

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (669/2008) 6 §:n 1 ja 2 momenttien perusteella valtion ja kunnan viranomaisella sekä muulla julkisoikeudellisella yhteisöllä, Kansaneläkelaitoksella, Eläketurvakeskuksella, potilasvahinkolautakunnalla, eläkesäätiöllä ja muulla eläkelaitoksella, vakuutuslaitoksella, huoltotoimintaa tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavalla yhteisöllä tai laitoksella sekä apteekilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus ilman Valviran pyyntöäkin ilmoittaa sille seikasta, joka voi vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuutta.

Mainitun säännöksen perusteella työnantaja voi ilmoittaa valvontaviranomaiselle terveydenhuollon ammattihenkilöstä, jonka toimiminen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- tai potilastyössä on hänen arvionsa mukaan vaaraksi asiakas- tai potilasturvallisuudelle, eikä työnantaja pysty käytettävissään olevilla keinoilla varmistamaan pidemmän ajan potilasturvallisuutta. Tällainen tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö irtisanoutuu tai irtisanotaan päihtyneenä työskentelyn tai selkeän pidempiaikaisen toimintakyvyn heikkenemisen tai ammattitaidottomuuden johdosta, eikä hän ole esim. hakeutunut asianmukaiseen hoitoon tai tarvitsemaansa täydennyskoulutukseen, ja työnantaja epäilee ammattihenkilön hakeutuvan tästä huolimatta potilastyöhön myös jatkossa.

Työnantajan vastuu jatkuu ilmoittamisen jälkeenkin

Valvontaviranomaiselle ilmoittaminen ei poista työnantajan työnjohdollisia ja valvonnallisia velvollisuuksia. Ilmoituksen saatuaan valvontaviranomainen hankkii harkintansa mukaan selvitystä asiassa ja arvioi sen perusteella, onko potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarvetta ryhtyä kurinpito- tai turvaamistoimenpiteisiin. Niitä ovat terveydenhuollon ammattihenkilölle annettava kirjallinen varoitus, hänen ammatinharjoittamisoikeutensa rajoittaminen tai poistaminen sekä nimikesuojatun ammattinimikkeen käytön kieltäminen.

Lisätietoja asiasta antavat Valviran valvontaosaston lakimiehet, ylilääkärit ja ylitarkastajat.

Kunnan järjestämisvastuu säilyy myös ostopalveluita käytettäessä ja palveluseteleillä hankituissa palveluissa

Mon, 03 May 2010 08:49:28 +0300

Valvirassa on ollut useita hoitoon pääsyä koskevia kantelu- ja lausuntoasioita, joita käsitellessään Valvira ei ole saanut hoidosta järjestämisvastuussa olevalta kunnalta tai kuntayhtymältä selvitystä hoidon toteutumisesta, mikäli hoito on päätetty ostaa muualta.

Valvira toteaa, että kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät itse tai hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta taikka antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin. Valvira korostaa kuitenkin, että kunta tai kuntayhtymä vastaa myös ostopalveluna tai palvelusetelillä hankitun hoidon toteutumisesta ja laadusta, eikä se voi siirtää järjestämisvastuutaan toiselle palveluntuottajalle. Kunta tai kuntayhtymä vastaa myös siitä, että ostopalveluna ja palveluseteliä käyttämällä hankittu hoito järjestetään kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolaissa säädetyissä enimmäisajoissa. Lisäksi ostopalveluna tai palvelusetelillä järjestettyjen palveluiden tulee vastata laadultaan sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta.

Lisätietoja asiasta antaa lakimies Kirsi Liukkonen, puh. 09-7729 2111, kirsi.liukkonen@valvira.fi

Osaproteesia tarvitsevan potilaan hoito

Tue, 20 Apr 2010 09:51:57 +0300

Osaproteesia tarvitsevien potilaiden hoidossa on joissakin hoitoyksiköissä toimittu säännösten vastaisesti.

Ohessa osaproteesia tarvitsevien potilaiden hoitoa koskeva ohjauskirje.

Lisätietoja antaa ylihammaslääkäri Hanna-Leena Tefke, puh. (09) 7729 2171, hanna-leena.tefke(a)valvira.fi

Keskussairaaloissa oltava ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarinleikkauksiin

Thu, 01 Oct 2009 07:56:54 +0300

Keskussairaaloissa on oltava ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarinleikkauksiin ja sikiön hapetuksen tutkimiseen. Tämä edellyttää muun ohella sitä, että hätäkeisarinleikkaukseen osallistuvat lääkärit ja leikkaussalihenkilökunta päivystävät sairaalassa.

Linkki kannanottoon

Päivystyspuhelimessa ei saa käyttää vastaajatoimintoa

Fri, 09 Oct 2009 12:48:46 +0300

Dnro 5295/05.00.03/2009

Valviran tietoon on saatettu tapaus, jossa sairaalassa yöllä sattuneessa, kiireellistä leikkausta edellyttäneessä tilanteessa sairaalassa päivystänyttä anestesiologia ja kotona päivystänyttä sairaanhoitajaa ei tavoitettu päivystyspuhelimella, koska puhelut ohjautuivat vastaajaan. Anestesiologi tavoitettiin päivystyshuoneesta, mutta leikkaus jouduttiin suorittamaan vajaalla miehityksellä, koska sairaanhoitajaa ei ehditty tavoittaa muulla tavoin. Tilanteesta ei aiheutunut potilaalle vahinkoa, mutta vajaamiehitys aiheutti leikkauksessa mukana olleelle henkilökunnalle ylimääräistä stressiä ja työtä.

Sairaala oli vaihtanut hiljattain puhelinoperaattoria, jolloin päivystyspuhelimina käytettyihin GSM-puhelimiin oli kytketty myös vastaaja-asetus. Myös käytettyjen lyhytvalintanumeroiden toiminnassa oli operaattorin vaihtumisen jälkeen ollut ongelmia.

Terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee Valviran näkemyksen mukaan varmistaa puhelinoperaattorien kanssa sopimuksia tehdessään puhelimien toimivuus kaikissa tilanteissa. Toimivuuden tärkeys korostuu erityisesti juuri päivystyspuhelimien kohdalla. Päivystyspuhelimeen tulevat puhelut eivät esimerkiksi saa missään tilanteessa ohjautua vastaajaan. Sopimuksissa tulisi myös varmistaa toiminta teknisten ongelmien varalta.