Määritysmenetelmät

Jos asukkaiden oireilun vuoksi tai muusta syystä, esimerkiksi hajuhaitan tai aikaisemmin tapahtuneen vesivahingon vuoksi, sisäpinnoilla tai edellä mainituissa rakenteissa epäillään olevan mikrobikasvustoa, vaikka se ei ole näkyvää, kasvuston esiintyminen pitää todeta mikrobiologisilla analyyseillä pinta- tai rakennusmateriaaleista. Korjausta koskeva päätös sekä korjausten onnistuminen voidaan myös varmentaa edellä mainituilla menetelmillä. Sisäilman sieni-itiöpitoisuuden ja mikrobisuvuston määrittäminen on tarpeellista silloin, kun mikrobikasvuston esiintymistä ei ole voitu todeta, mutta asukkaiden sairastaminen, oireilu tai asunnossa esiintyvä tyypillinen haju viittaavat mikrobialtistukseen.

Asumisterveysohjeessa mainitut menetelmät mikrobikasvuston toteamiseksi perustuvat mikrobien kasvatukseen. Mittaustulosten tulkinnan yhteydessä esitetyt numeeriset vertailuarvot perustuvat vastaavasti näihin kasvatusmenetelmiin. Mikrobikasvusto on mahdollista analysoida myös muilla menetelmillä, joilla saatuja tuloksia ei voida verrata suoraan kasvatusmenetelmillä mainittuihin lukuarvoihin. Jos muilla menetelmillä saatuja tuloksia halutaan käyttää terveyshaitan arviointiin, tulosten vastaavuus ohjeen tulkintaan on varmistettava eli validoitava. Lisäksi on noudatettava kyseisille menetelmille laadittuja analysointi- ja tulkintaohjeita.

DNA-pohjaisia menetelmiä voidaan käyttää korjausten onnistumisen arviointiin, kun samasta tilasta otetaan näytteet ennen ja jälkeen korjauksen.