Olet nyt: Valvira.fi / Ohjaus ja valvonta / Terveydenhuolto / Potilaan oikeudet
Potilaan keskeisimmät oikeudet
Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja hyvään kohteluun
Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä.
Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan, eikä hänen ihmisarvoaan loukata.
Potilaan äidinkieli, kulttuuri ja hänen yksilölliset tarpeensa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon hänen hoidossaan ja kohtelussaan.
Terveyspalveluita on annettava siten, ettei ihmisiä ilman lääketieteellisesti perusteltua syytä aseteta eri asemaan mm. iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Perustuslain yhdenvertaisuussäännös edellyttää myös yhdenmukaisuutta kuntien palveluvalikoimissa ja niiden järjestämistavoissa.
Hoitoon pääsy
Potilaan on päästävä kiireelliseen hoitoon nopeasti sen mukaan kuin hänen sairautensa tai vammansa edellyttää.
Kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa on säädökset kiireettömään hoitoon pääsemisestä. Niiden mukaan terveyskeskukseen on saatava arkipäivänä virka-aikana puhelinyhteys välittömästi. Potilaan hoidon tarve on arvioitava kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Se voidaan usein arvioida jo puhelimessa ja arvion voi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilö kuin lääkäri. Terveyskeskuksesta on saatava vastaanottoaika kolmessa arkipäivässä, jos tilanne sitä vaatii.
Sairaalassa terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava potilaan hoidon tarve kolmessa viikossa siitä, kun lähete on tullut sairaalaan. Arvio voidaan tehdä lähetteen perusteella tai potilas voidaan kutsua tutkimuksiin sairaalaan. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidon tarpeelliseksi, hoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevaan tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa.
Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos se muuttuu, hänelle on ilmoitettava välittömästi muutoksen syy ja hoitoon pääsyn uusi ajankohta.
Jos sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määrätyssä ajassa, sen on järjestettävä hoito muualla, esimerkiksi toisessa sairaalassa tai yksityisessä terveydenhuollossa. Tästä ei saa aiheutua potilaalle ylimääräisiä kustannuksia.
Potilaan tiedonsaantioikeus
Potilaalle on oma-aloitteisesti annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä, kun hänen hoidostaan päätetään. Selvitystä ei kuitenkaan saa antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Pelkkä epäily selvityksen mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta ei riitä perusteeksi rajoittaa potilaan oikeutta saada tietoja omasta tilastaan.
Selvitys on annettava niin, että potilas ymmärtää riittävästi sen sisällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä tai potilas ei voi aisti- tai puhevian vuoksi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkkaamisesta. Selvityksen antamisesta on tehtävä merkintä potilasasiakirjoihin. Jos selvitystä ei ole annettu, potilasasiakirjoihin on merkittävä syy siihen.
Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus tarkistaa tiedot, jotka hänestä on kirjattu potilasasiakirjoihin, ja tarvittaessa pyytää oikaisemaan ne.
Potilaan itsemääräämisoikeus
Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy jostain hoidosta tai toimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava muulla sellaisella lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla, johon potilas suostuu.
Potilaan hoidosta päättää lääkäri, eikä potilaalla ole rajatonta oikeutta saada sitä hoitoa, jota hän itse haluaa.
Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta. Hän voi kieltäytyä hoidosta siinäkin tilanteessa, että hoito olisi tarpeellinen hänen terveyttään tai henkeään uhkaavan vaaran torjumiseksi.
Jos potilas kieltäytyy tutkimuksesta tai hoidosta, kieltäytymisestä on tehtävä luotettavalla tavalla vahvistettu merkintä potilasasiakirjoihin.



