Valvontaviranomaisten kannanottoja

Sosiaali- ja terveysministeriö on kuntatiedotteessaan 8/2006 todennut, että julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä tekevän lääkärin on aina oltava virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Valvira ja aluehallintoviranomaiset, entiset lääninhallitukset, ovat useassa yhteydessä muistuttaneet kuntia asiasta. Julkista valtaa sisältävien potilaan hoitoon liittyvien tehtävien varalta on aina oltava järjestelmä, jonka avulla paikalle saadaan aina virkalääkäri tekemään päätökset. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi takapäivystysjärjestelmän avulla tai sopimalla yhteistyöstä toisen viranomaisorganisaation kanssa.

Vastauksia valvontaviranomaislle esitettyihin kysymyksiin

Kysymys: Voiko muu kuin virkasuhteessa oleva lääkäri tehdä julkista valtaa sisältävän päätöksen, esimerkiksi tarkkailuunoton, ja hyväksyttää sen puhelimitse takapäivystäjällä?

Vastaus: Tarkkailulausunnon laatimisessa oleellinen asia on potilaan tutkiminen ja sen arvioiminen, mihin johtopäätöksiin tarkkailulausunnossa on päädyttävä. Varsinainen lausunnon kirjoittaminen on näiden asioiden dokumentointia. Näin ollen lausuntoa ei pidä laatia tai hyväksyä potilasta itse tutkimatta.

Kysymys: Voiko edelleen kuka tahansa lääkäri kirjoittaa M1-lähetteen, ja tarkkailuun ottava lääkäri voi tehdä sen perusteella tarkkailuunottopäätöksen?

Vastaus: Kuka tahansa lääkäri voi kirjoittaa M1-lähetteen. Jos potilas ei kuitenkaan sen perusteella halua lähteä sairaalaan, virka-apua ei voi potilaan sairaalaan kuljettamiseksi pyytää muu kuin virkasuhteessa oleva lääkäri.

Terveyskeskuksen olisikin varmistuttava, että käytettävissä on aina virkalääkäri M1-lähetteen laatimista ja sen perusteella hoitoon toimittamista varten.

Kysymys: Terveyskeskuksessa toimiva vuokralääkäri tai ulkoistetussa terveyskeskuksessa toimiva lääkäri ei saa pyytää virka-apua. Miten toimia, jos potilaan kuljettamiseksi sairaalaan ei voi pyytää virka-apua, ja kuljettamatta jättäminen voi olla vaarallista potilaan kannalta? Voiko mahdollinen takapäivystäjä pyytää virka-apua?

Vastaus: Jos lääkäri ei ole virkalääkäri, hän toimii virka-apua pyytäessään nykyisten säädösten vastaisesti, mutta hengen ja terveyden turvaaminen on kuitenkin aina arvioitava tärkeämmäksi kuin kyseiset säännökset. Toimintaa voidaan tällöin perustella esimerkiksi pakkotilalla. Palvelujen järjestämisvastuussa oleva viranomainen ei kuitenkaan toimi vastuullisesti, jos pakkotilaan vetoaminen on se toimintamalli, jonka mukaan yleensä toimitaan.

Mielenterveyslain 29 §:ään perustuva virkalääkärin toimintavelvollisuus pitää sisällään sekä M1-lähetteen kirjoittamisen että sairaalaan toimittamisen tarvittaessa poliisin virka-avun turvin, joten virka-avun pyytäminen ei ole erillinen toimenpide. Apulaisoikeusasiamiehen päätöksen mukaan edellä mainittu kokonaisuus edellyttää virkasuhdetta.

Toiminta pitäisi järjestää niin, että paikalle saadaan esimerkiksi takapäivystysjärjestelyin virkasuhteinen lääkäri. M1 –lähetettä ei voi laatia niin, että sen tarpeen arvioi ja laatii toinen lääkäri ja toinen, virkalääkäri, allekirjoittaa sen myöhemmin. Käytännöstä voidaan poiketa pakkotilan perusteella silloin, kun sellainen on, mutta pakkotilaan vetoaminen ei saa olla yleinen käytäntö.

Kysymys: Jos esteetöntä virkalääkäriä ei millään saada paikalle tekemään M2-lausuntoa, onko parempi, että tingitään esteettömyydestä, vai että annetaan M3:n suhteen esteettömän vuokralääkärin laatia M2-lausunto, vaikka menettely olisikin vastoin säädöksiä?

Vastaus: Tällaisessa tilanteessa voivat tulla kysymykseen pakkotilasäännökset. Psykiatrisen sairaalan toiminnan järjestäminen niin, että näin merkittävävässä potilaan etuun ja oikeuteen liittyvässä kysymyksessä ei meneteltäisi lainmukaisesti, on moitittavaa ja epäasianmukaista.

Esteettömyysvaatimusten rikkomisen takia päätös voidaan kumota muotovirheen perusteella.

Kysymys: Voiko psykiatrisen osaston vuokralääkäri päättää mielenterveyslain 4 a –luvun mukaisetsa itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta siten, että pyytää mahdollismman pian ylilääkärin hyväksynnän toiminnalleen?

Vastaus: Tällaisessa tilanteessa potilas on jo otettu tarkkailuun tai määrätty tahdosta riippumattomaan hoitoon. Kiireellisissä tilanteissa potilaan sitomisesta ja eristämisestä voi voimassa olevien säännösten perusteella päättää myös hoitohenkilöstöön kuuluva. Toimenpiteestä on ilmoitettava lääkärille välittömästi. Vuokralääkäri voinee toimia samoin kuin hoitaja. Lainsäädäntö lähtee kuitenkin siitä, että tällaiset tapaukset ovat poikkeuksia, ja toiminta on järjestettävä säännösten mukaisesti eli niin, että virkalääkäri päättää sitomisesta ja eristämisestä.

Kysymys: Koskevatko apulaisoikeusasiamiehen kannanotot myös julkisen terveydenhuollon omistamia liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä?

Vastaus: Myös kuntia ja kuntayhtiöitä koskee perustuslain 124 pykälässä säädetty lähtökohta, että julkisia hallintotehtäviä voivat hoitaa vain viranomaiset, jollei lailla ole erikseen toisin säädetty, sekä kuntalain 44 pykälän 2 momentin tätäkin tiukempi säännös. Sen mukaan "tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa". Työsuhteessa oleva henkilö ei siis kuntalaissa olevan säännöksen perusteella saa hoitaa sellaisia tehtäviä,  joita on pidettävä luonteeltaan julkisen vallan käyttönä.

Lisätietoja:

Johtaja Tarja Holi, puhelin 0295 209 400
Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Markus Henriksson, puhelin 0295 209 401