Hoitotakuun valvonta

Valvira ja aluehallintovirastot valvovat hoitotakuun toteutumista

Aluehallintovirastoilla ja Valviralla on osin rinnakkaisia toimivaltuuksia ja tehtäviä terveydenhuollon valvonnassa.

Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat kumpikin hoitoon pääsyn toteutumista yksittäistapauksissa, esimerkiksi kantelun käsittelyyn liittyen. Suunnitelmallisesta hoitotakuun valvonnan työnjaosta sovitaan aluehallintovirastojen ja Valviran yhteistyöryhmissä.

Hoitotakuun valvonta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämään tietoon

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL kerää terveydenhuollon kentältä tiedot hoitoon pääsystä erikseen suun terveydenhuollosta ja perusterveydenhuollosta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja erikoissairaanhoidosta kolme kertaa vuodessa.

Valviran ja aluehallintovirastojen työnjako hoitoon pääsyn valvonnassa

Aluehallintovirastot valvovat hoitoon pääsyä terveyskeskuksissa.

Valvira valvoo hoitoon pääsyn kokonaistilannetta erikoissairaanhoidossa mukaan lukien lasten ja nuorten sekä aikuisten mielenterveyspalvelut,  sekä sitä, miten sairaanhoitopiirit tiedottavat väestölle hoitoonpääsystä, esimerkiksi jonojen pituudesta ja arvioidusta jonotusajasta.

Alueahallintovirastot valvovat hoitoon pääsyä yksittäisillä erikoisaloilla sekä yksittäisten erikoisalojen lähetteiden käsittelyaikaa. Aluehallintovirastot valvovat myös terveyskeskusten osatoimintoja, esimerkiksi suun terveydenhuoltoa sekä sitä, miten väestölle tiedotetaan hoitoon pääsytilanteesta terveyskeskuksissa.

Yksittäistapauksissa voidaan sopia toisenlaisestakin työnjaosta.

Toimintan puuttumisen kriteerit

Valvira ja aluehallintovirastot ovat sopineet yhdessä kriteerit, joiden perusteella terveyskeskuksen tai sairaalan toimintaan puututaan pyytämällä selvityksiä niiden tilanteesta. Selvitysten perusteella asia ratkaistaan. Tarvittaessa epäkohta voidaan määrätä korjattavaksi joko uhkasakon asettamisen uhalla tai ilman sakon uhkaa.

Perusterveydenhuolto

Yhteisesti sovitut puuttumiskriteerit:
1. Jatkuvia ongelmia välittömässä yhteyden saamisessa terveyskeskukseen ja/tai puheluista pääsee läpi alle 80 %
2. Päivittäin on tilanne, jossa hoidon tarve on todettu, mutta vastaanottoaikaa lääkärille ei ole antaa

Harkinnanvaraiset puuttumiskriteerit:
1. Ajoittain ongelmia välittömässä yhteydensaannissa
2. Hoidon tarpeen arviointi kolmessa arkipäivässä
3. Hoitoon pääsyn odotusaikojen julkaiseminen

Välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen

Välittömällä yhteyden saamisella terveyskeskukseen tarkoitetaan, että henkilö voi valintansa mukaan soittaa tai tulla käymään terveyskeskukseen.

Pohjatietona yhteydensaannissa käytetään THL:n kyselyjen tulosta. Puhelujen läpäisyprosentteja ei ole saatavilla 135 terveyskeskuksesta.

Toimenpidekriteereiden soveltamisessa käytetään tapauskohtaista harkintaa.

Toimenpiteet

  1. Terveyskeskuksille ohjauskirje. Ne kunnat, joissa puhelinjärjestelmästä ei saa tietoja puheluiden läpäisyprosentista velvoitetaan järjestämään asia tietyn määräajan kuluessa.
  2. Kirjallinen selvityspyyntö terveyskeskuksen tilanteesta kunnan/kuntayhtymän tai vastaavan toimielimelle tai hallitukselle; tiedoksi terveyskeskuksen johtavalle lääkärille. Selvityksessä on kuvattava yksityiskohtaisesti ongelman laajuus ja kerrottava toimenpiteet, joihin terveyskeskus on ryhtynyt asian korjaamiseksi.
  3. Alueahallintovirastot  toimittavat tiedot toimenpiteistä sekä oman ratkaisunsa Valviralle tiedoksi.

Hoidon järjestäminen kolmen kuukauden kuluessa

Hoidon tarpeen arvioinnissa määritelty hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa sen tarpeen arvioinnista. On vaikea määritellä yksiselitteisesti kriteeriä, jolla voitaisiin seurata, onko näin menetelty. Usein hoidon järjestäminen tarkoittaa, että perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle pääsee kolmessa kuukaudessa. Hoidon järjestäminen voi tarkoittaa muutakin, kuten osastohoitoa, apuvälineitä, fysioterapiaa jne.

Pohjatietona THL:n raportointi päivittäisistä tilanteista, jolloin hoidon tarve on todettu, mutta aikaa lääkärille ei ole antaa. Toimenpidekriteerinä on myös se, jos terveyskeskus ei ole vastannut THL:n kyselyyn.

Toimenpiteet

Kunnan/kuntayhtymän tai vastaavan toimielimelle/hallitukselle selvityspyyntö, joka tiedoksi johtavalle lääkärille. Selvityksessä annettava yksityiskohtainen kuvaus ongelman laajuudesta ja kuinka kauan se on kestänyt, sekä toimenpiteet joihin on ryhdytty ongelman poistamiseksi.

Aluehallintovirasto päättää itse, millaisiin toimenpiteisiin se mahdollisesti ryhtyy aiemmin lueteltujen harkinnanvaraisten toimenpiteiden osalta.

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuollon yhteisesti sovitut toimenpidekriteerit ovat:

  1. Jatkuvia ongelmia yhteydensaannissa ja puheluista pääsee läpi alle 80 prosenttia.
  2. Hoidon järjestäminen kuuden kuukauden kuluessa.

Harkinnanvaraiset toimenpidekriteerit:

  1. Ajoittain ongelmia välittömässä yhteyden saamisessa.
  2. Hoidon tarpeen arviointi kolmen arkipäivän kuluessa.
  3. Hoitoon pääsyä koskevien odotusaikojen julkaiseminen:
  4. Kiireellisen hoidon järjestäminen.

Välitön yhteydensaanti

Välitön yhteydensaanti tarkoittaa, että potilas saa terveyskeskukseen yhteyden puhelimella tai hän voi tulla terveyskeskukseen.

Pohjatietona on THL:n kysely.

Toimenpiteet

  1. Kunnille ohjauskirje. Ne kunnat, joissa puheluiden läpäisyprosentista ei saa tietoja puhelinjärjestelmästä, velvoitetaan järjestämään asia määräajassa.
  2. Kirjallinen selvityspyyntö kunnan/kuntayhtymän tai vastaavan toimielimelle/hallitukselle ja tiedoksi terveyskeskuksen johtavalle lääkärille. Pyydetään yksityiskohtainen selvitys ongelman laajuudesta ja toimenpiteistä, joihin terveyskeskus on ryhtynyt,

Hoidon järjestäminen kuudessa kuukaudessa

Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä määritelty hoito on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa arvioinnista. Määräaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä tai hoidollisista syistä hoitoa voidaan lykätä potilaan terveyttä vaarantamatta. Hoidolla tarkoitetaan hammaslääkärin tai suuhygienistin antamaa hoitoa.

Toimenpiteet

  1. Kunnille ohjauskirje. Ne kunnat, joissa puheluiden läpäisyprosentista ei saa tietoja puhelinjärjestelmästä, velvoitetaan järjestämään asia määräajassa.
  2. Kirjallinen selvityspyyntö kunnan/kuntayhtymän tai vastaavan toimielimelle/hallitukselle ja tiedoksi terveyskeskuksen johtavalle lääkärille. Pyydetään yksityiskohtainen selvitys ongelman laajuudesta ja toimenpiteistä, joihin terveyskeskus on ryhtynyt.

Erikoissairaanhoito

Yhteisesti sovitut puuttumiskriteerit

  1. Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen kolmen viikon kuluessa
  2. Hoidon järjestäminen määräajan kuluessa

THL:n selvitysten mukaan lähetteiden käsittelyajat ovat pidentyneet.

Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. On vaikeaa määritellä yleispätevästi, mitä hoidon tarpeen arvioinnilla kulloinkin tarkoitetaan. Usein se tarkoittaa, että potilaan on päästävä erikoissairaanhoidon lääkärin vastaanotolle kolmen viikon kuluessa. Hoidon tarpeen arviointi voi olla myös sitä, että lääkäri arvioi hoidon tarpeen lähetteen perusteella potilasta tapaamatta. Tuolloin potilaalle on ilmoitettava, että hoidon tarve on arvioitu ja kerrottava, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, esimerkiksi laitettu potilas jonoon odottamaan hoitoon pääsyä.

Kun yli viisi prosenttia lähetteistä käsitellään yhdellä tai useammalla erikoisalalla vasta kolmen viikon jälkeen saapumisesta, lääninhallitukset selvittävät tilanteen sairaanhoitopiirissä.

Toimenpiteet

Selvityspyyntö sairaanhoitopiirille. Pyydetään vastausta ainakin seuraaviin kysymyksiin:

  1. Keskimääräinen lähetteiden käsittelyaika erikoisaloittain
  2. Perustelut pitkille jonotuajoille
  3. Otetaanko potilaisiin yhteyttä, jos jonotusaika venyy
  4. Miten hyvin hoidontarpeen arviointi toteutuu kolmessa viikossa
  5. Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty jonojen lyhentämiseksi
  6. Miten toimenpiteissä on onnistuttu

Hoidon järjestäminen määräajan kuluessa

Hoito pystytään järjestämään määräajassa entistä useammin.

Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen

Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä määritelty hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa. Lasten ja nuorten mielenterveyden hoito on aloitettava kolmessa kuukaudessa.

Puuttumiskriteerit

Valvira selvittää sairaanhoitopiirin tilanteen ainakin, jos THL:n kyselyn mukaan vähintään viisi henkilöä 10 000 asukasta kohti oli jonottanut hoitoa yli puoli vuotta.

Näiden kriteerien perusteella Valviran on selvitettävä tilanne kahdessa sairaanhoitopiirissä, aluehallintovirastojen neljässä erikoissairaanhoitoa antavassa perusterveydenhuollon toimintayksikössä sekä viidessä sairaanhoitopiirissä lasten ja nuortenpsykiatrian osalta. Perusterveydenhuollossa annettava erikoissairaanhoidon erikoisalakohtainen toiminta tulee alueahallintovirastojen selvitettäväksi kahdessa somaattisessa ja yhdessä nuorisopsykiatrian yksikössä.

Toimenpiteet

Selvityspyyntö sairaanhoitopiireille. Selvityksessä vastattava ainakin kysymyksiin:

  1. Yli kuusi kuukautta ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa yli kolme kuukautta jonottaineiden lukumäärä erikoisaloittain. Jonotustiedot myös kunnittain, sairaaloittain ja toimintayksiköittäin.
  2. Yksittäisten yli sallitun ajan odottaneiden potilaiden jonotusajat ja diagnoosit.
  3. Perustelut pitkille jonotusajoille.
  4. Otetaanko potilaisiin yhteyttä, jos jonotusaika venyy?
  5. Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty jonotusaikojen lyhentämiseksi?
  6. Miten toimenpiteissä on onnistuttu?

 

THL:n tilastot