Julkisen vallan käyttö ja M1-tarkkailulähetteet

Mielenterveyslaissa mainittuihin tehtäviin sisältyy usein julkisen vallan käyttöä

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi 5.3.2010 päätöksen julkisen vallan käytöstä terveydenhuollossa. Hän tarkasteli asiaa palvelujen ulkoistamisen ja ns. keikkalääkäreiden oikeudellisen aseman näkökulmasta.

Apulaisoikeusasiamies totesi muun muassa, että useisiin mielenterveyslaissa  säädettyihin lääkärin tehtäviin sisältyy julkisen vallan, myös merkittävää julkisen vallan, käyttöä.

Näitä tehtäviä ovat tarkkailulähetteen (M1) laatiminen, virka-avun pyytäminen poliisilta, tarkkailuun ottaminen, tarkkailulausunnon (M2) antaminen, tahdosta riippumattomaan hoitoon määrääminen (M3 – päätös) ja tahdosta riippumattoman hoidon aikaiset potilaan itsemäärämisoikeutta rajoittavat päätökset.

Vain virkasuhteessa olevat lääkärit saavat käyttää julkista valtaa

Julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä saavat suorittaa vain virkasuhteessa olevat lääkärit. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että jos julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä annetaan kunnallisessa terveydenhuollossa muille kuin virkasuhteisille lääkäreille, heidät on valtuutettava näiden tehtävien hoitoon lain nimenomaisin säännöksin. Tällaisia säännöksiä ei nyt ole.

Valviran antamat ohjeet

Valvira on antanut apulaisoikeusasiamiehen päätöksen johdosta ohjausta terveydenhuollolle. Valvira on tehnyt myös STM:n toimeksiannosta asiaa koskevan kyselyn terveyskeskuksiin ja sairaanhoitopiireihin. Sosiaali- ja terveysministeriö käyttäää selvityksen tuloksia hyväkseen arvoidessaan säädösmuutosten tarpeellisuutta asiassa.

Kuopion hallinto-oikeuden päätös

Kuopion hallinto-oikeus on 16.6.2010 antamassaan päätöksessä kumonnut mielenterveyslain mukaiseen tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämistä koskevan päätöksen, koska hoitoonmääräämistä edeltävässä vaiheessa oli menetelty virheellisesti: potilas oli toimitettu psykiatriseen sairaalaan tarkkailuun terveyskeskuksessa työskennelleen, ei-virkasuhteessa olevan lääkärin laatimalla M1-tarkkailulähetteellä ja hänen pyytämänsä virka-avun turvin.

Valvirasta on tiedusteltu, muuttaako hallinto-oikeuden päätös Valviran aiempaa ohjausta apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä. Valvira katsoo, että hallinto-oikeuden päätös ei aiheuta muutoksia aiempaan ohjaukseen, mutta täydentää ohjaustaan sille esitettyjen kysymysten vuoksi seuraavasti:

Kysymys: Onko psykiatrisessa sairaalayksikössä M1-lähetteellä tulevan potilaan tarkkailuun ottava lääkäri tai myöhemmän hoitoonmäärämispäätöksen tekevä lääkäri velvollinen selvittämään edeltävien, toisessa toimintayksikössä tapahtuneiden vaiheiden lainmukaisuutta?

Vastaus: Valviran näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti pitää voida luottaa siihen, että aiemmin potilasta hoitaneet ovat toimineet asianmukaisesti. Ensisijaista on se, että potilasta hoidetaan hänen tilansa ja sairautensa vaatimalla tavalla (siitäkin huolimatta, että jälkikäteen päätös kumottaisiin). Jos terveyskeskuksesta lähetetyn potilaan M1-lomakkeen allekirjoitustietojen perusteella kuitenkin syntyy selvä epäily siitä, että kysymyksessä ei ole ”virkalääkäri”, asia on tarpeen tarkistaa.

Kysymys:  Kuka vastaa virheellisestä toiminnasta ja sen seurauksista? Miten vuokralääkärin pitää toimia, jos potilas tarvitsee M1-lähetteen?

Vastaus: Ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon toimintayksikön toiminnasta vastaava työnantaja (kunta, kuntayhtymä, sairaanhoitopiiri ja siellä vastaava johtaja) on vastuussa siitä, että toiminta on järjestetty voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Vastaavan johtajan pitää ohjeistaa, kuinka mielenterveyslain mukainen toiminta on järjestetty; esim. miten paikalle saadaan virkasuhteinen takapäivystäjä/varalääkäri.

Kysymys:  Voiko terveyskeskuksessa toimiva vuokralääkäri tai muu ei-virkasuhteinen lääkäri laatia M1-lähetteen, jos potilaan hoitoon toimittamisessa ei tarvita poliisin virka-apua?

Vastaus: Terveyskeskus (vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä muu lääkäri) on velvollinen mielenterveyslain 29 §:n mukaisesti toimittamaan alueellaan asuvan/oleskelevan hoitoon, jos on syytä epäillä, että edellytykset hoitoon määräämiseen henkilön tahdosta riippumatta ovat olemassa.

Tämä toiminta on virkasuhdetta edellyttävää julkisen vallan käyttöä. Kun tällainen potilas on tullut tai tuotu terveyskeskuksen vastaanotolle, on Valviran näkemyksen mukaan lähdettävä siitä, että terveyskeskuslääkäri toimii aina mielenterveyslain 29 §:n mukaisessa roolissa, eli M1-lähetteen kirjoittavan terveyskeskuksessa toimivan lääkärin tulee olla virkasuhteessa.

Kysymys:  Voiko muualla kuin terveyskeskuksessa toimiva ei-virkasuhteinen lääkäri, esimerkiksi yksityisvastaanotollaan toimiva yksityislääkäri kirjoittaa M1-tarkkailulähetteen silloin, jos potilas ilmoittaa vastaanotolla suostuvansa menemään vapaaehtoisesti lähetteen kanssa asianmukaiseen hoitopaikkaan tarkkailuun ottamisesta päättävän lääkärin arvioon?

Vastaus: Periaatteessa voi, mutta käytännössä tilanne ei liene kovin tavallinen. Kumpikaan, eduskunnan apulaisoikeusasiamies tai Kuopion hallinto-oikeus eivät ole yllä mainituissa päätöksissään ottaneet tähän asiaan kantaa. Yksityislääkäri ei voine kuitenkaan aina varmistua siitä, että potilas menee vapaaehtoisesti ko. hoitopaikkaan. Ellei hän mene, lääkärin olisi asianmukaista ilmoittaa asiasta terveyskeskukselle, jolla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin.

Lisätietoja antavat:
Ylilääkäri Markus Henriksson (markus.henriksson@valvira.fi)
Esittelijäneuvos Arja Myllynpää (arja.myllynpaa@valvira.fi)
Johtaja Tarja Holi (tarja.holi@valvira.fi)