Olet nyt: Valvira.fi / Ohjaus ja valvonta / Terveydenhuolto / Mielenterveys / Hoitoon määräämisen vaiheet
Hoitoon määräämisen vaiheet
Henkilö voidaan ottaa tarkkailuun sairaalaan, jotta voidaan selvittää, onko edellytyksiä määrätä hänet tahdosta riippumattomaan hoitoon. Tarkkailuun lähettämistä varten lääkärin on tutkittava potilas. Jos lääkäri katsoo, että potilaan hoitoon määräämisen edellytykset ovat todennäköisesti olemassa, hän kirjoittaa tarkkailulähetteen (M1-lomake).
Kaikilla laillisesti lääkärin tehtävissä Suomessa toimivilla on oikeus tehdä mielenterveyslain tarkoittama tarkkailulähete potilaasta. Tämä tarkoittaa myös lääketieteen opiskelijoita, kun he toimivat säädösten edellyttämällä tavalla tilapäisesti lääkärin tehtävissä. Vain virkasuhteessa olevalla lääkärillä on oikeus pyytää poliisilta virka-apua potilaan toimittamiseksi hoitoon.
Hoitoon määräämisen toisessa vaiheessa potilas otetaan enintään kolme päivää aikaisemmin tehdyn potilaan tutkimukseen perustuvan tarkkailulähetteen perusteella tarkkailuun sairaalaan. Tarkkailuun ottamisesta päättää psykiatrisen toimintayksikön lääkäri, jonka on itse varmistettava, että hoitoon määräämisen edellytykset todennäköisesti ovat olemassa. Lääkäri käyttää tässä yhteydessä julkista valtaa, joten hänen on oltava virkasuhteessa oleva lääkäri.
Viimeistään neljäntenä päivänä tarkkailuun ottamispäivän jälkeen tarkkailusta vastaavan lääkärin on annettava tarkkailuun otetusta kirjallinen tarkkailulausunto (M2-lomake). Lausunnossa on oltava perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämiseen olemassa. Jos tarkkailuaikana ilmenee, että edellytyksiä henkilön hoitoon määräämiseen ei ole, potilas on heti poistettava sairaalasta hänen sitä halutessaan.
Päätöksen tarkkailuun otetun määräämisestä hoitoon hänen tahdostaan riippumatta (M3-lomake) tekee sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri tai hänen ollessaan esteellinen tai estynyt, muu tehtävään määrätty ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri. Päätös on tehtävä tarkkailulähetteen, tarkkailulausunnon ja sairaskertomuksen perusteella kirjallisesti viimeistään neljäntenä päivänä tarkkailuun ottamispäivän jälkeen. Päätös on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä. Jos hoitoon määrätty on alaikäinen, päätös on heti alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi.
Ennen kuin päätös hoitoon määräämisestä tehdään, on selvitettävä tarkkailuun otetun oma mielipide. Alaikäisen tarkkailuun otetun potilaan vanhemmille, huoltajille tai henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa alaikäinen on ollut välittömästi ennen tarkkailuun ottamista, on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Muutosta hoitoonmääräämispäätökseen voi hakea kirjallisella valituksella hallinto-oikeudelta. Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. M3-lomakkeen valitusosoitus–kohta sisältää ohjeet valituskirjelmän laatimista varten.
Tahdosta riippumattoman hoidon jatkaminen
Hoitoon määrättyä potilasta saadaan pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kolme kuukautta. Jos ennen tämän ajan päättymistä näyttää ilmeiseltä, että tahdosta riippumattoman hoidon jatkaminen on välttämätöntä, potilaasta on annettava uusi tarkkailulausunto.
Päätös, jolla hoitoa jatketaan, on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä ja heti alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Hoidon jatkamista koskevan päätöksen nojalla potilasta saadaan pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kuusi kuukautta. Tämän jälkeen on uudelleen tarkkailun nojalla selvitettävä, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa.
Lue tästä myös eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös julkisen vallan käytöstä terveydenhuollossa sekä valviran asiaa koskeva kirje.



