Vanhustenhuolto

Valviran tehtävänä on ohjata aluehallintovirastoja niin, että vanhustenhuollon yksityisiä toimipaikkoja koskeva lupahallinto,  valvonta ja siihen liittyvä ohjaus ovat yhdenmukaisia koko maassa. Aluehallintovirastot valvovat vanhustenhuoltoa omilla alueillaan. Ne tekevät tarkastuskäyntejä vanhustenhuollon toimintayksiköihin ja käsittelevät vanhustenhuoltoa koskevat kantelut. Sosiaalihuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle.

Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että vanhukset saavat sellaista hoitoa ja hoivaa, jota lait, asetukset ja vanhustenhuollosta annetut suositukset edellyttävät.

Aluehallintovirastot ja Valvira ovat laatineet yhteistyössä vanhusten ympärivuorokautista hoivaa ja palveluja koskevan valtakunnallisen valvontasuunnitelman sekä suunnitelman toimeenpano-ohjelman. Valvontaohjelman avulla Valvira ja aluehallintovirastot valvovat sekä julkisen että yksityisen vanhustenhuollon toimintaa.

Valvontasuunnitelman ja sen toimeenpano-ohjelman löydät alla olevien linkkien kautta.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan ja palvelujen valvontasuunnitelma

Vanhusten valvontasuunnitelman toimeenpanosuunnitelma

Program år 2010 för implementering av en plan för tillsyn över service dygnet runt för äldre

Ohjaus- ja valvonta- sekä tarkastuskäynnin kertomus

 

Valvira ohjaa ja valvoo sosiaalihuoltoa erityisesti silloin, kun kyseessä ovat

• periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat

• usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko

maata koskevat asiat

• terveydenhuollon valvontaa koskevat asiat, jotka

ovat käsiteltävinä Valvirassa

• asiat, joissa aluehallintovirasto on esteellinen.

 

Sosiaalihuollon ohjaus-, lupa- ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaistamisen keinoja ovat

• koulutus, tiedottaminen ja muu viestintä

• yhteiset valvontaohjelmat aluehallintovirastojen kanssa

• sähköiset palvelut

• yhteistyö ja verkostoituminen.

Vanhustenhuollon valvonnan painopisteitä ovat

• ikääntyneiden hoidon ja hoivan toiminnan organisointi ja yleiset toimintaedellytykset

• henkilöstön kelpoisuus, määrä ja tehtävärakenne

• toimitilat

• asiakkaiden asema ja oikeudet

• asiakkaiden perustarpeista huolehtiminen

• dokumentointi ja asiakirjahallinta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut vanhusten palvelujen laatusuosituksen, jossa on määritelty vanhusten hyvän hoidon ja hoivan perusteet.

Hyvän hoidon ja hoivan edellytyksiä ovat

Henkilöstön määrä. Riittävä määrä henkilöstöä on palvelun laadun perusta. Tarvittavan henkilöstön määrä on sidoksissa yksikön asiakkaiden toimintakykyyn ja avun tarpeeseen. Henkilökuntaa tarvitaan sitä enemmän, mitä huonokuntoisempia asiakkaat ovat, ja mitä enemmän he tarvitsevat apua.

Henkilökunnan määrää koskeva vähimmäissuositus on sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan 0,5 hoitotyöntekijää/asiakas. Erittäin hyvä henkilöstön määrä on yli 0,8 työntekijää/asukas, hyvä henkilöstön määrä 0,7-0,8 työntekijää/asukas, tyydyttävä 0,5-0,6 työntekijää/asukas ja huono alle 0,5 työntekijää/asukas.

Henkilöstön osaaminen. Henkilöstön osaaminen on palvelun laadun keskeinen tekijä. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on säädetty kelpoisuuksia koskevassa laissa. Oikeudesta harjoittaa sairaanhoitajan tai muuta terveydenhuollon ammattia on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa.

Ravitsemus. Useat tutkimukset osoittavat, että ravitsemuksella on suuri merkitys ikääntyneiden toimintakyvylle.Ravinnon määrä, laatu ja ravinnon saannin ajoitus ovat tärkeitä. Tauko illan viimeisen ja aamun ensimmäisen aterian välillä ei saa suositusten mukaan ylittää yli 11 tuntia.

Hoito- ja palvelusuunnitelmat. Asiakkaalle laaditaan lakisääteinen, yksilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan asiakkaan tarpeet, hoidon ja palvelun tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, joita ovat mm. mielekäs toiminta ja tavoitteellinen kuntoutus.

Lääkehoito. Turvallinen lääkehoito-oppaan mukainen kirjallinen lääkehoitosuunnitelma pitää olla kaikilla lääkehoitoa antavilla vanhustenhuollon toimintayksiköillä.Yksilökohtainen lääkitys on tarkistettava riittävän usein.

Asuintilat. Kaikissa pitkäaikaishoivaa tarjoavissa yksiköissä pitää jokaisella asukkaalla olla oma huone. Parit voivat asua yhdessä. Enintään 10 % asukkaista saa asua kahden hengen asuinhuoneissa.

Asiakastiedot ja salassapito. Palvelun seuranta edellyttää säännöllistä, huolellista ja oikeanlaista dokumentointia. Asiakastietojen käsittelystä ja säilyttämisestä pitää olla kirjalliset ohjeet. Asiakastietojen dokumentoinnista ja salassapidosta on säädetty sosiaalihuollon asiakaslaissa, potilaslaissa sekä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä.