Hedelmöityshoitoja antavien klinikoiden toimintatietoja vuodelta 2010

Vuonna 2010 Suomessa toimi 23 hedelmöityshoitoja antavaa terveydenhuollon toimintayksikköä sen jälkeen, kun Etelä-Karjalan keskussairaala lopetti hedelmöityshoitotoimintansa huhtikuussa 2010. Vuonna 2010 toimivista 23 klinikasta 13 oli suurimmissa kaupungeissa toimivia yksityisklinikoita. Julkisen terveydenhuollon puolella hedelmöityshoitoja annettiin maamme jokaisessa viidessä yliopistosairaalassa ja viidessä keskussairaalassa.

Kaikki Suomessa toimivat lapsettomuusklinikat tekevät inseminaatio- eli keinosiemennyshoitoja. Kuusi julkisen sektorin toimintayksikköä ja 12 yksityistä lapsettomuusklinikkaa ilmoittivat vuotta 2010 koskevassa vuosikertomuksessaan tekevänsä inseminaatiohoitojen ohella myös koeputkihedelmöityshoitoja.

Seitsemän julkisen terveydenhuollon toimintayksikköä ilmoitti antavansa hedelmöityshoitoja vain avio- ja avopareille heidän omilla sukusoluillaan. Kolme yliopistosairaalaa ilmoitti käyttävänsä hoitoihin myös luovutettuja siittiöitä. Luovutettuja munasoluja käytti hoitoihin vuoden 2010 aikana yksi yliopistosairaala. Kaikki julkisella sektorilla toimivat lapsettomuusklinikat antavat hoitoja ainoastaan avio- ja avopareille.

Yksi yksityinen lapsettomuusklinikka ilmoitti antavansa hoitoja vain avio- ja avopareille heidän omilla sukusoluillaan. Kaikki muut yksityisklinikat ilmoittivat käyttävänsä hoitoihin myös luovutettuja sukusoluja tai alkioita. Kolmea klinikkaa lukuun ottamatta yksityisellä sektorilla annettiin hoitoja avio- ja avopareille, naispareille sekä itsellisille naisille.

Luovutetuilla siittiöillä hoitoja tekevät klinikat hankkivat spermaa useilta tahoilta: omilta luovuttajiltaan, muilta kotimaisilta klinikoilta, kotimaisista spermapankeista ja ulkomaisista spermapankeista. Valtaosa maahan tuodusta spermasta on peräisin tanskalaisista spermapankeista, mutta vuoden 2010 aikana alettiin spermaa tuoda myös Yhdysvalloista.

Mies, joka luovuttaa siittiöitään naisparille tai itselliselle naiselle annettavaan hedelmöityshoitoon, voi antaa suostumuksensa isyytensä vahvistamiseen. Jos siittiöitään luovuttaneen miehen isyys vahvistetaan, hänestä tulee lapsen oikeudellinen isä, jolle kuuluvat kaikki isyydestä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet. Vuoden 2010 aikana kolme siittiöitään luovuttanutta miestä antoi suostumuksensa isyytensä vahvistamiseen. Yksi miehistä peruutti luovutussuostumuksensa ennen kuin hänen siittiöitään ehdittiin käyttää hedelmöityshoitoon.

Hedelmöityshoidosta ylijääneitä sukusoluja ja alkioita voidaan hävittämisen sijasta käyttää muuhun luvalliseen tarkoitukseen, esimerkiksi lääketieteelliseen tutkimukseen, jos siihen on saatu asianmukainen suostumus. Ainoastaan kaksi klinikkaa ilmoitti luovuttaneensa sukusoluja tai alkioita tutkimuskäyttöön vuoden 2010 aikana.

Luovutetusta sukusolusta tai alkiosta syntyneellä henkilöllä on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys Valviran ylläpitämästä luovutusrekisteri Luoterista. Sen jälkeen, kun hedelmöityshoitolain 38 §:n mukainen siirtymäsäännös umpeutui 31.8.2010, hedelmöityshoidossa saa käyttää ainoastaan Luoteriin merkittyjen luovuttajien sukusoluja ja alkioita. Niin sanottuja anonyymejä sukusoluja ja alkioita ei voi enää käyttää hedelmöityshoitoon, ja ne tulee hävittää viipymättä, jos niitä ei voida käyttää muuhun luvalliseen tarkoitukseen. Anonyymejä sukusoluja tai alkioita käyttäneistä 17 lapsettomuusklinikasta 11 klinikkaa ilmoitti hävittäneensä ne vuoden 2010 aikana. Viisi klinikkaa ilmoitti, että niillä on vielä jäljellä anonyymejä sukusoluja tai alkioita.

Edellä mainitut tiedot perustuvat hedelmöityshoitoja antavien terveydenhuollon toimintayksiköiden Valviralle lähettämiin, vuotta 2010 koskeviin vuosikertomuksiin. Hedelmöityshoidoista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (825/2007) mukaan hedelmöityshoitoja antavien terveydenhuollon toimintayksiköiden on toimitettava Valviralle ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetussa laissa (101/2001) tarkoitettu vuosikertomus samalla, kun kertomus toimitetaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle. Fimea on antanut ohjeet siitä, mitä tietoja vuosikertomukseen sisällytetään. Vuosikertomukset annettiin ensimmäistä kertaa vuodelta 2008.

Lisätietoja:
Lakimies Riitta Burrell, puh. 0295 209 534
Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Pirjo Pennanen, puh. 0295 209 533