Koulutus Suomessa

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutus Suomessa

Laillistamiseen ja nimikesuojaukseen johtava koulutus

Yliopistotutkinnot

Lain mukaan oikeus harjoittaa lääkärin tai hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutuksen. Suomessa lääkärin peruskoulutus on yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettu lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Vastaavasti hammaslääkärin peruskoulutus on yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettu hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto.

Farmaseutin, proviisorin, psykologin, puheterapeutin ja ravitsemusterapeutin ammatinharjoittamiseen ja laillistamiseen johtavaksi koulutukseksi hyväksytään yliopistossa suoritettu asianomaisen alan tutkinto.

Sairaalafyysikon, sairaalageneetikon, sairaalakemistin, sairaalamikrobiologin, sairaalasolubiologin nimikesuojaukseen johtavaksi koulutukseksi hyväksytään FK tai FM- korkeakoulututkinnon lisäksi suoritetut erikoistumisopinnot.

Lisätietoja tutkinnoista ja yliopistoista:
Åbo Akademi
Helsingin yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Oulun yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Tampereen yliopisto
Turun yliopisto

Ammattikorkeakoulututkinnot

Asianomaiseen ammatinharjoittamiseen ja laillistamiseen johtavaksi koulutukseksi hyväksytään ammattikorkeakoulussa suoritettavat pääasiassa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot, joiden tutkintonimikkeitä ovat bioanalyytikko (AMK), fysioterapeutti (AMK), hammasteknikko (AMK), kätilö (AMK), optometristi (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), suuhygienisti (AMK), terveydenhoitaja (AMK) ja toimintaterapeutti (AMK).

Nimikesuojaukseen johtavaksi koulutukseksi hyväksytään ammattikorkeakouluissa suoritetut jalkaterapeutin, naprapatian ja osteopatian sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot, joiden tutkintonimikkeitä ovat jalkaterapeutti (AMK), naprapaatti (AMK) ja osteopaatti (AMK).

Toisen asteen tutkinnot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) suorittaminen ammatillisena perustutkintona tai näyttötutkintona antaa oikeuden käyttää nimikesuojatun lähihoitajan ammattinimikettä. Koulutusohjelmavaihtoehdot tutkinnossa ovat ensihoito, kuntoutus, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, suu- ja hammashoito, vammaistyö, vanhustyö ja asiakaspalvelu ja tietohallinto.

Koulutetun hierojan ammattinimikkeen saamiseksi tulee suorittaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen näyttötutkinto.

Alla mainittuja tutkintoja ei enää järjestetä Suomessa. Alla mainitun nimikesuojauksen saanut ammattihenkilö katsotaan kuitenkin edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittamaksi terveydenhuollon ammattihenkilöksi:

  • perushoitaja
  • apuhoitaja
  • mielenterveyshoitaja
  • mielisairaanhoitaja
  • jalkojenhoitaja
  • hammashoitaja
  • lastenhoitaja
  • kuntohoitaja
  • lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja

Sääntelemätön koulutus

Eräiden nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattiryhmien osalta koulutus on sääntelemätöntä. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi psykoterapeutti- ja osittain osteopatiakoulutukset. Psykoterapeutin koulutuksesta saa lisätietoja tästä.

Sääntelemätöntä osteopatian koulutusta järjestetään Seinäjoen Selkäkeskuksessa yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa sekä Luontaislääketieteen instituutti Kaironissa.

Kiropraktiikan koulutusta ei järjestetä Suomessa, vaan koulutus suoritetaan Maailman kiropraktikkoliiton hyväksymissä oppilaitoksissa ulkomailla.

Säädökset

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä
www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940564
www.finlex.fi/fi/laki/smur/1994/19940564
 

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden nimikkeiden käytöstä terveydenhuollon ammattihenkilökortissa

Terveydenhuollon ammattikortti on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran myöntämä ammattivarmenteen sisältävä toimikortti. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattivarmenne ja terveydenhuollon ammattikortti perustuvat Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin eli Terhikki-rekisteriin. Koska ammattikortissa näkyvästä ammattioikeudesta tai suojatusta ammattinimikkeestä on ilmennyt kysymyksiä, Valvira tiedottaa asiasta ammattikortteja käyttöön ottaville terveydenhuollon toimintayksiköille.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden nimikkeitä on kolmella eri tasolla:

1. Tutkintonimike, joka on säännöksin määritelty ja oppilaitoksen myöntämä,
esim. lääketieteen lisensiaatti, bioanalyytikko tai sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto, lähihoitaja.

2. Terveydenhuollon ammattihenkilön laillistettu tai nimikesuojattu ammattinimike, joka perustuu lakiin ja asetukseen terveydenhuollon ammattihenkilöistä, esim. lääkäri, laboratoriohoitaja tai lähihoitaja. Tätä nimikettä käytetään terveydenhuollon ammattikortissa.

3. Virka-, tehtävä- tai toimen nimike, jonka työnantaja määrittelee, esim. sairaalalääkäri, osastonhoitaja tai hammashoitaja, lähihoitaja.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden nimikkeet on määritelty laissa ja asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Nimikkeen voi saada suoritettuaan tietyn koulutuksen. Nimike on sidottu sen antamisajankohtana suoritettuun tutkintoon tai koulutukseen, eikä nimikettä voi muuttaa, vaikka koulutusta olisi myöhemmin muutettu ja uuden koulutuksen saaneilla henkilöillä on eri ammattinimike (esim. aiemmat apuhoitaja ja perushoitaja ja nykyinen koulutus lähihoitaja).

Terveydenhuollon ammattihenkilö on henkilö, joka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain nojalla on saanut ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö) tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut ammattihenkilö) sekä henkilö, jolla lain nojalla on oikeus käyttää asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö). Laillistetun ammattihenkilön tehtävässä voi toimia vain kyseiseen ammattiin koulutettu, kun taas nimikesuojatun ammattihenkilön tehtävässä voi toimia muukin henkilö, jonka pätevyyden työnantaja arvioi riittäväksi. Ammattikortin myöntäminen edellyttää, että henkilö on merkitty ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.

 

Lisätietoja antavat:

Osastosihteeri Kaisa Karjarinta puh. 09 7729 2153
Ylitarkastaja Sari Tiinanen puh. 09 7729 2165
Järjestelmäasiantuntija Voitto Kiviharju puh. 040 3545 647
Lääkintöneuvos Pirjo Pennanen puh.  09 7729 2121