Koulutus Suomessa

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutus Suomessa

Laillistamiseen ja nimikesuojaukseen johtava koulutus

Yliopistotutkinnot

Valvira voi myöntää lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutuksen suorittaneelle henkilölle oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä tai hammaslääkärinä Suomessa.  Suomessa lääkärin peruskoulutus on yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettu lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Vastaavasti hammaslääkärin peruskoulutus on yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettu hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto.

Farmaseutin, proviisorin, psykologin, puheterapeutin ja ravitsemusterapeutin ammatinharjoittamiseen ja laillistamiseen johtavaksi koulutukseksi hyväksytään yliopistossa suoritettu asianomaisen alan tutkinto.

Sairaalafyysikon, sairaalageneetikon, sairaalakemistin, sairaalamikrobiologin, sairaalasolubiologin nimikesuojaukseen johtavaksi koulutukseksi hyväksytään FK tai FM- korkeakoulututkinnon lisäksi suoritetut erikoistumisopinnot.

Lisätietoja tutkinnoista ja yliopistoista:
Åbo Akademi
Helsingin yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Oulun yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Tampereen yliopisto
Turun yliopisto

Ammattikorkeakoulututkinnot

Ammatinharjoittamiseen ja laillistamiseen johtavaksi koulutukseksi hyväksytään ammattikorkeakoulussa suoritettavat, pääasiassa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot, joiden tutkintonimikkeitä ovat

  • bioanalyytikko (AMK),
  • fysioterapeutti (AMK),
  • hammasteknikko (AMK),
  • kätilö (AMK),
  • optometristi (AMK),
  • röntgenhoitaja (AMK),
  • sairaanhoitaja (AMK),
  • suuhygienisti (AMK),
  • terveydenhoitaja (AMK) ja
  • toimintaterapeutti (AMK).

Nimikesuojaukseen johtavaksi koulutukseksi hyväksytään ammattikorkeakouluissa suoritetut

  • jalkaterapeutin,
  • naprapatian ja
  • osteopatian sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot, joiden tutkintonimikkeitä ovat jalkaterapeutti (AMK), naprapaatti (AMK) ja osteopaatti (AMK).

Toisen asteen tutkinnot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) suorittaminen ammatillisena perustutkintona tai näyttötutkintona antaa oikeuden käyttää nimikesuojattua lähihoitajan ammattinimikettä. Koulutusohjelmavaihtoehdot tutkinnossa ovat ensihoito, kuntoutus, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, suu- ja hammashoito, vammaistyö, vanhustyö ja asiakaspalvelu sekä tietohallinto.

Koulutetun hierojan ammattinimikkeen saamiseksi on suoritettava ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen näyttötutkinto.

Alla mainittuja tutkintoja ei enää järjestetä Suomessa. Ammattihenkilö, joka on saanut nimikesuojauksen suoritettuaan jonkin alla mainituista tutkinnoista, on kuitenkin edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittama terveydenhuollon ammattihenkilö:

  • perushoitaja
  • apuhoitaja
  • mielenterveyshoitaja
  • mielisairaanhoitaja
  • jalkojenhoitaja
  • hammashoitaja
  • lastenhoitaja
  • kuntohoitaja
  • lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja

Sääntelemätön koulutus

Eräiden nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattiryhmien koulutus on sääntelemätöntä. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi psykoterapeutti- ja osittain osteopatiakoulutukset. Psykoterapeutin koulutuksesta saat lisätietoja tästä.

Sääntelemätöntä osteopatian koulutusta järjestetään Seinäjoen Selkäkeskuksessa yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa sekä Luontaislääketieteen instituutti Kaironissa.

Kiropraktiikan koulutusta ei järjestetä Suomessa, vaan koulutus suoritetaan Maailman kiropraktikkoliiton hyväksymissä oppilaitoksissa ulkomailla.

Säädökset

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä
www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940564
www.finlex.fi/fi/laki/smur/1994/19940564