Ohje lääkäreille

Lupa tai oikeus harjoittaa lääkärin ammattia Suomessa, kun henkilö on suorittanut lääkärin tutkinnon valtiossa, joka ei kuulu Euroopan unioniin (EU) tai Euroopan talousalueeseen (ETA)

Hakija on muun kuin EU/ETA-valtion kansalainen

Valvira voi myöntää hakemuksesta luvan harjoittaa lääkärin ammattia tai oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä Suomessa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaiselle, joka on suorittanut EU/ETA –maiden ulkopuolella lääkärintutkinnon ja jolla on lääkärin tehtävän edellyttämä asetuksella säädetty pätevyys sekä riittävä kielitaito.

Hakijalta vaaditaan ammatinharjoittamisluvan tai laillistuksen saamiseksi, että hän on suorittanut Valviran mahdollisesti määräämän palvelun, lisäopinnot ja kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua lääkärin koulutusta. Hänen on myös osoitettava, että hänellä on riittävä kielitaito.
Valvira myöntää EU/ETA- valtioihin kuulumattoman valtion kansalaiselle em. edellytysten täytyttyä pääsääntöisesti oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä Suomessa.

Hakija on EU/ETA-valtion kansalainen

Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä Suomessa EU/ETA-valtion kansalaiselle, joka on suorittanut lääkärintutkinnon EU/ETA –maiden ulkopuolella ja jolla on lääkärin tehtävän edellyttämä asetuksella säädetty pätevyys.
Laillistuksen saamiseksi vaaditaan, että hakija on suorittanut Valviran mahdollisesti määräämät lisäopinnot ja kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua lääkärin koulutusta.

Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa Suomessa lääkärin tai erikoislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä EU/ETA-valtion kansalaiselle, jolle on jossain muussa EU/ETA-valtiossa myönnetty oikeus toimia asianomaisessa ammatissa EU/ETA-valtion ulkopuolella suoritetun koulutuksen perusteella. Oikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö on toiminut lääkärinä vähintään kolmen vuoden ajan siinä EU/ETA-maassa maassa, jossa hänelle on myönnetty oikeus harjoittaa lääkärin tai erikoislääkärin ammattia.

Laillistamisen ehdot

Valvira on määrännyt laillistamiselle seuraavat ehdot:

  • Ulkomailla suoritettu, tietyt edellytykset täyttävä lääkärin ammattiin johtava koulutus
  • Suomen tai ruotsin kielen taito
  • Vähintään kuuden kuukauden lääkäriharjoittelu julkisyhteisöjen (valtio, kunta, kuntayhtymä) ylläpitämässä suomalaisessa sairaalassa
  • Kolmeosainen kuulustelu

Koulutusvaatimukset

Ulkomailla suoritetulla lääkärin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan tietyt edellytykset täyttävää lääkärin perustutkintoa. Lausuntoa tutkinnon hyväksymiseen voi hakea Valviralta käyttäen siihen tarkoitettua lomaketta.

Lomake

Hakemukseen liitetään:

  •  jäljennös passista tai vastaava asiakirja
  • tutkintotodistus tai diplomi lääkärin perustutkinnosta ja sen liitteenä luettelo oppiaineista. 

    Alkuperäisestä tutkintotodistuksesta ja sen liitteestä on esitettävä virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös ja lisäksi suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen virallinen käännös.

Valvira voi myös vaatia todistuksen ammatinharjoittamisoikeuden voimassaolosta hakijan kotimaassa tai muussa maassa.

Kielitaitovaatimus

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Potilaan kanssa keskustellaan pääsääntöisesti suomeksi tai ruotsiksi. Potilasasiakirjoihin tehdään merkinnät ja lääkemääräykset kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä.

Lääkärin tehtäviin nähden riittävästä kielitaidosta on esitettävä todistus suoritetusta valtionhallinnon kielitutkinnosta tai yleisestä kielitutkinnosta. Valtiohallinnon kielitutkinnosta vaaditaan tyydyttävä taitotaso ja yleisestä kielitutkinnosta keskitason tutkinto (tasot 3–4). Todistuksia suoritetuista suomen tai ruotsin kielen opinnoista, esimerkiksi kielikursseista, ei yksinään hyväksytä todistukseksi kielitaidosta. Kielikoetta ja kielitodistusta koskevia tietoja saa Opetushallituksen kotisivuilta.

Opetushallitus
www.oph.fi

Suomen ja muiden EU/ETA-valtioiden kansalaisilta ei vaadita todistusta kielitaidosta, mutta terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oltava hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä kielitaito.

Harjoittelu

Lääkäriharjoitteluksi hyväksytään julkisyhteisöjen ylläpitämässä suomalaisessa sairaalassa suoritettu amanuenssipalvelu tai muu palvelu, joka tehtäväkuvaukseltaan vastaa suomalaiselta lääketieteen opiskelijalta vaadittavaa harjoittelua. Harjoitteluaika on vähintään kuusi kuukautta, mutta Valvira voi myös erikseen määrätä harjoittelun pituuden ja sisällön.  Harjoitteluksi hyväksytään vain viimeisen kolmen vuoden aikana suoritettu palvelu.

Tutkimustoiminta hyväksytään lääkäriharjoitteluksi vain, jos se on tapahtunut sairaanhoitolaitoksessa, ja silloinkin enintään kahden kuukauden ajalta.

Harjoitteluksi ei hyväksytä laitoksen toiminnan seuraamista vierailijana, vapaaehtoista toimintaa laitoksessa tai ulkomaalais-/työvoima-viranomaisten järjestämää yleistä suomalaiseen työelämään perehdyttämistä (ns. kotouttamista).

Valvira ei välitä harjoittelupaikkoja, vaan jokaisen on itse hankittava harjoittelupaikka esimerkiksi ottamalla yhteyttä suoraan sairaaloihin. Harjoittelusta sovitaan sairaalan kanssa. Valviran lupaa harjoittelun aloittamiseen ei tarvita.

Kuulustelu

Ensimmäiseen kuulusteluun voi osallistua, kun kuuden kuukauden harjoittelu on kokonaan tehty ja kielitutkinto suoritettu.

Kuulustelu suoritetaan kolmessa osassa:

  • kirjallisesti koskien keskeisiä lääketieteen osa-alueita
  • kirjallisesti koskien terveydenhuollon hallintoa
  • suullisesti käytännön potilastenttinä vastaanottotilanteessa

Kliinistä ja hallinnollista kuulustelua voi tenttiä kumpaakin korkeintaan kymmenen kertaa. Kolmen hylätyn suorituksen jälkeen on pidettävä kuulusteluun osallistumisessa vuoden tauko, jonka jälkeen voi taas ilmoittautua kuulusteluun. Jos kliininen tai hallinnollinen kuulustelu on hylätty kymmenen kertaa, ei voi enää osallistua kuulusteluun.

Potilastenttiin voi osallistua yhteensä kolme kertaa.  Jos potilastentti hylätään ensimmäisellä yrityskerralla, voi tenttiin osallistua uudelleen aikaisintaan puolen vuoden kuluttua.  Jos se hylätään myös toisella yrityskerralla, voi tenttiin osallistua kolmannen kerran vasta vuoden kuluttua toisen tentin hylkäämisestä.  Vuoden mittaisen tauon aikana on suoritettava hyväksytysti kuuden kuukauden amanuenssipalvelu julkisyhteisön ylläpitämässä sairaalassa tai terveyskeskuksessa.  Suoritetusta amanuenssipalvelusta on toimitettava työnantajan lausunto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon.  Jos potilastentti hylätään myös kolmannella yrityskerralla, tenttiin ei voi enää osallistua.

Kuulustelut suoritetaan suomen- tai ruotsinkielellä ja ne on suoritettava edellä mainitussa järjestyksessä. Tietoa kuulusteluista löytyy täältä.

Laillistaminen

Lääkärille voidaan myöntää oikeus toimia laillistettuna lääkärinä, jos hän täyttää edellä  mainitut ehdot.

Hakemuslomake

Valvira ei välitä työpaikkoja. Lääkärin on itse hankittava työpaikka esimerkiksi ottamalla yhteyttä suoraan terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Tietoja lääkärien avoimista työpaikoista saa myös Suomen Lääkäriliitosta, työvoimatoimistoista ja päivälehdistä.

Rajoitettu toimilupa

Edellä mainitusta poiketen Valvira voi myöntää hakemuksesta rajoitetun toimiluvan jo kuulusteluvaiheessa (ks. kohta Kuulustelu).

EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutetuilta lääkäreiltä vaadittavan ensimmäisen kuulustetun suorittamisen jälkeen voidaan myöntää rajoitettu toimilupa työskennellä julkisyhteisön ylläpitämässä sairaalassa. Toisen kuulustelun jälkeen rajoitettu toimilupa voidaan myöntää myös terveyskeskuksessa työskentelyä varten.

Rajoitettu toimilupa myönnetään tietylle erikoisalalle ja tiettyyn toimipaikkaan korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Rajoitettuja toimilupia myönnetään yhteensä enintään kahden vuoden ajaksi.

Hakemuslomake (rajoitettu toimilupa)

Yksilöintitunnus

Toimiessaan lääkärin tehtävissä Suomessa ulkomaalaisella lääkärillä on oltava yksilöintitunnus, jonka saa Valviralta laillistuksen tai ensimmäisen rajoitetun toimiluvan myöntämisen yhteydessä. Yksilöintitunnus on kirjoitettava tai leimattava mm. lääkemääräyksiin.

Yksilöintitunnuksen käyttö ja leimasimen tilaaminen

Erikoistuminen Suomessa

Erikoislääkärintutkinto on Suomessa ammatillinen jatkotutkinto. Tutkinnon voi suorittaa Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa.  Tutkinnon suorittamisen ehdottomana edellytyksenä on, että lääkärillä on Valviran myöntämä oikeus lääkärin ammatin harjoittamiseen Suomessa.

Lääketieteellinen tiedekunta päättää ulkomaalaisen lääkärin jatko-opiskelijaksi ottamisesta samoin kuin siitä, miten ulkomailla suoritettu koulutus hyväksytään Suomessa erikoislääkärikoulutukseksi. Erikoislääkärikoulutuksen pituus on 5-6 vuotta ja koulutus sisältää pääasiassa käytännön palvelua asianomaisella erikoisalalla.

Ulkomaalainen lääkäri voi suorittaa yllä mainituissa yliopistoissa myös lääketieteen tohtorin tutkinnon, joka on lääketieteellinen jatkotutkinto. Lääkärin ammatinharjoittamisoikeus ei ole tieteellistä tutkimustyötä varten välttämätön.

Työlupa

Työ- ja oleskeluluvasta saa lisätietoa Maahanmuuttovirastolta ja työvoimaviranomaiselta.


Maahanmuuttovirasto
www.migri.fi

Työvoimatoimisto
www.mol.fi

Säädökset

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940564
www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110377.pdf

Maksuasetus
www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2010/20100048.pdf

 

 

 

Katso myös:
Lääkäriksi Suomeen

Lääkäreiden kaksoislaillistus poistui 1.5.2011.