Ohje hammaslääkäreille

Lupa harjoittaa hammaslääkärin ammattia Suomessa, kun henkilö on suorittanut hammaslääkärintutkinnon valtiossa, joka ei kuulu Euroopan unioniin (EU) tai Euroopan talousaluseeseen (ETA)

Hakijana on EU/ETA-valtioihin kuulumattoman maan kansalainen

Valvira voi määrääminsä ehdoin myöntää EU/ETA-maihin kuulumattoman valtion kansalaiselle, joka on suorittanut EU/ETA-maiden ulkopuolella hammaslääkärin tutkinnon, luvan harjoittaa hammaslääkärin ammattia tai oikeuden toimia laillistettuna hammaslääkärinä Suomessa. Edellytyksenä on, että henkilöllä on hammaslääkärin tehtävän edellyttämä asetuksella säädetty pätevyys ja riittävä kielitaito.

Jotta henkilö voi saada luvan harjoittaa hammaslääkärin ammattia tai laillistetun hammaslääkärin oikeudet, hänen on suoritettava Valviran mahdollisesti määräämä palvelu, lisäopinnot ja kuulustelu, niin että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua hammaslääkärin koulutusta. Hänen on myös osoitettava, että hänellä on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito.

Valvira myöntää EU/ETA- valtioihin kuulumattoman valtion kansalaiselle em. edellytysten täytyttyä pääsääntöisesti oikeuden toimia laillistettuna hammaslääkärinä Suomessa.

Hakijana on EU/ETA-valtion kansalainen

Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden toimia Suomessa laillistettuna hammaslääkärinä EU/ETA-valtion kansalaiselle, joka on suorittanut EU/ETA –maiden ulkopuolella hammaslääkärintutkinnon ja jolla on hammaslääkärin tehtävän edellyttämä asetuksella säädetty pätevyys.

EU/ETA-valtion kansalaiselta vaaditaan laillistuksen saamiseksi, että hän on suorittanut oikeusturvakeskuksen mahdollisesti määräämät lisäopinnot ja kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua hammaslääkärin koulutusta.

Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa Suomessa hammaslääkärin tai erikoishammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä EU/ETA-valtion kansalaiselle, jolle jossain muussa EU/ETA-valtiossa kuin Suomessa on myönnetty oikeus toimia asianomaisessa ammatissa EU/ETA-valtion ulkopuolella suoritetun koulutuksen perusteella. Luvan myöntäminen edellyttää, että henkilö on toiminut vähintään kolmen vuoden ajan ko. ammatissa siinä EU/ETA-maassa, jossa hänelle on myönnetty oikeus harjoittaa ammattia.

Laillistamisen ehdot

Valvira on määritellyt laillistamiselle seuraavat ehdot:

1. EU/ETA-maiden ulkopuolella suoritettu hammaslääkärin koulutus

Koulutuksella tarkoitetaan tietyt edellytykset täyttävää hammaslääkärin perustutkintoa, josta on esitettävä tutkintotodistus tai diplomi ja sen liitteenä luettelo oppiaineista. Tutkintotodistuksesta ja sen liitteestä on oltava virallisen kielenkääntäjän tekemä suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös.

2. Suomen tai ruotsin kielen taito

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Potilaan kanssa keskustellaan pääsääntöisesti suomeksi tai ruotsiksi. Potilasasiakirjoihin tehdään merkinnät ja mm. lääkemääräykset kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä. Hammaslääkärin tehtäviin vaadittavasta kielitaidosta on esitettävä todistus suoritetusta valtionhallinnon kielitutkinnosta tai yleisestä kielitutkinnosta. Valtiohallinnon kielitutkinnosta vaaditaan tyydyttävä taitotaso ja yleisestä kielitutkinnosta keskitason tutkinto (tasot 3–4). Todistuksia suoritetuista suomen tai ruotsin kielen opinnoista, esimerkiksi kielikursseista, ei yksinään hyväksytä todistukseksi kielitaidosta. Kielikoetta ja kielitodistusta koskevia tietoja saa Opetushallituksen kotisivuilta.

Opetushallitus
www.oph.fi

Suomen ja muiden EU/ETA-valtioiden kansalaisilta ei vaadita todistusta kielitaidosta, mutta terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä kielitaito.

3. Hammaslääkärin pätevyyden tarkistaminen

Hammaslääkärin pätevyyden tarkistamiseksi järjestetään kuulustelut Helsingin yliopiston hammaslääketieteellisessä laitoksessa.

Helsingin yliopisto
Hammaslääketieteen laitos
Mannerheimintie 172
Helsinki

puh. 09 19127211, 09 19125131, 09 19127331 ja 09 1917328

Yhetyshenkilöt: Kimmo Suomalainen ja Erja Riikonen
kimmo.suomalainen@helsinki.fi ja erja.riikonen@helsinki.fi
 

Teoriakokeilla ja käytännön kokeilla selvitetään, vastaavatko hakijan hammaslääketieteen tiedot ja taidot kliinisessä työskentelyssä Suomessa vaadittavaa tasoa.  Lisäksi selvitetään, onko hammaslääkärillä riittävästi tietoa terveydenhuollon lainsäädännöstä suomalaisessa terveydenhuollossa toimimiseen.

Laillistaminen

1. Oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköissä (käytännön palvelu)

Valvira voi myöntää oikeuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköissä hammaslääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Oikeus voidaan myöntää sen jälkeen, kun yliopisto on antanut todistuksen siitä, että edellä mainitut kuulustelut on suorittettu ja koulutus vastaa suomalaista hammaslääkärin pätevyyttä. Oikeus myönnetään vain julkisyhteisöjen (valtion, kunnan tai kuntayhtymän) ylläpitämissä toimintayksiköissä tapahtuvaa työskentelyä varten. Yksityisessä toimintayksikössä tai yksityisvastaanotolla toimimiseen oikeutta ei myönnetä.

2. Oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti Suomessa

Hammaslääkärille voidaan myöntää oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti Suomessa sen jälkeen, kun hän on toiminut hammaslääkärinä edellä mainitussa julkisen terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikössä vähintään yhdeksän kuukauden ajan, eli hän on suorittanut ns. käytännön palvelun.

Itsenäisen ammatinharjoittamisoikeuden saanut hammaslääkäri saa toimia hammaslääkärinä sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa ja myös itsenäisenä ammatinharjoittajana.

Hakemuslomake

Yksilöintitunnus

Toimiessaan hammaslääkärin tehtävissä Suomessa ulkomaalaisella hammaslääkärillä on oltava yksilöintitunnus, jonka saa Valviralta laillistuksen  yhteydessä. Yksilöintitunnus on kirjoitettava tai leimattava mm. lääkemääräyksiin.

Yksilöintitunnuksen käyttö ja leimasimen tilaaminen

Erikoistuminen Suomessa

Erikoishammaslääkäritutkinto on Suomessa ammatillinen jatkotutkinto, jonka voi suorittaa Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen hammaslääketieteen laitoksissa.

Tutkinnon suorittamisen ehdottomana edellytyksenä on, että hammaslääkärillä on Valviran myöntämä oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä Suomessa.

Lääketieteellinen tiedekunta päättää ulkomaalaisen hammaslääkärin jatko-opiskelijaksi ottamisesta samoin kuin siitä, miten ulkomailla suoritettu koulutus hyväksytään Suomessa erikoishammaslääkärin koulutukseksi. Erikoishammaslääkärin koulutuksen pituus on 3-4 vuotta ja se on pääasiassa käytännön palvelua asianomaisella erikoisalalla.

Ulkomaalainen hammaslääkäri voi suorittaa edellä mainituissa yliopistoissa myös hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon, joka on tieteellinen jatkotutkinto.

Työlupa

Työ- ja oleskeluluvan osalta lisätietoa saa Maahanmuuttovirastolta ja työvoimaviranomaiselta.

Maahanmuuttovirasto
www.migri.fi

Työvoimatoimisto
www.mol.fi

Säädökset

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940564
www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110377.pdf

Maksuasetus
www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2010/20100048.pdf