Takaisin edelliselle sivulle

Yhteistyötä lisäämällä lasten ja nuorten palvelut paremmiksi

Yhteistyötä lisäämällä lasten ja nuorten palvelut paremmiksi

Tuuli Krekelä 7.10.2014 / päivitetty 8.6.2015 09:43

Valviran 26.9.2014 järjestämässä valtakunnallisessa Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja -yhteistyöseminaarissa keskusteltiin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden sekä lastensuojelun kehittämisestä.

Seminaarin tavoitteena oli tiivistää sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä lasten ja nuorten mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseksi. Seminaarissa paneuduttiin lisäksi laajasti lapsen ja nuoren edun toteutumiseen sekä siinä ilmenneisiin ongelmiin. Valviran tavoitteena oli kuulla käytännön työn tekijöiden näkemyksiä lastensuojelun nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista.

Säätytalon yläsalin täyttäneeseen tilaisuuteen osallistui lähes 150 kuulijaa, jotka edustivat lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden, erikoissairaanhoidon sekä lastensuojelun asiantuntijoita.

Aamupäivän puhujia olivat muun muassa tilaisuuden avannut hallitussihteeri Annika Juurikko sosiaali- ja terveysministeriöstä, erikoistutkija Reija Paananen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta sekä lasten oikeuksiin erikoistunut apulaisprofessori Suvianna Hakalehto-Wainio Itä-Suomen yliopistosta.

Yhteistyöseminaarissa esiteltiin myös lasten ja nuorten palvelujen uusia toimintamalleja ja hyviksi koettuja käytäntöjä erilaisten case-esimerkkien avulla. Professori Andre Sourander kertoi Turussa käytössä olevasta Voimaperheet-mallista. Perhepalveluiden johtaja Tarja Nylund Eksotesta esitteli Lasten ja nuorten taloa ja toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatran mallia lapsiperheiden kotipalvelusta.

Sujuva yhteistyö ja ennaltaehkäisevä työ parantaisivat riskitekijöiden tunnistamista

Helsingin nuorten kriisityön ja vastaanoton vs. johtaja Tove Salakka huomautti, kuinka tuen tarvitsijat, ”meidän ja teidän asiakkaat”, ovat hyvin pitkälle samoja ihmisiä. Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaista 90% on mielenterveyspalveluiden piirissä. Palveluiden tarjoamisen suuria haasteita ovat Salakan mukaan rajapinnat eli työnjako sekä kentän sirpaleisuus. Asiakkaita saatetaan pompotella palvelusta toiseen ilman, että tiedettäisiin muiden tahojen tarjoamista palveluista.

Puheenvuorossaan Salakka toivoi riskitekijöiden sekä tukea tarvitsevien perheiden nykyistä varhaisempaa tunnistamista ja tiiviimpää yhteistyötä eri tahojen kanssa. Hänen mukaan ehdotusten ja ideoiden puutteesta ei ole kyse, pikemminkin toteutuksen puutteesta.

Monien puhujien tavoin ylilääkäri Anitta Rauvala kyseenalaisti nykyisten palveluiden asiakaslähtöisyyden. Toiminnan sisältöä pitäisi olla valmis muuttamaan niin, että palvelut vastaisivat asiakkaiden tarpeisiin. Tukea tarjoavan tahon olisi mietittävä, miten juuri me voisimme auttaa tätä asiakasta.

Seminaarin puheenvuoroissa monet ehdottivat, että jo alan koulutuksessa tulevat ammattilaiset olisi koulutettava yhteistyön tekemiseen ja palvelukokonaisuuden hahmottamiseen. Rauvalan lisäksi useampi puhuja nosti esille lasten parissa työskentelevien tarpeen saada tietoa ja koulutusta lasten oikeuksista. Perinteiset työskentelytavat ja työskentelyorientaatio kyseenalaistettiin.

Palvelujen ja yhteistyön kehittäminen turvaisivat lasten ja nuorten edun

Seminaarin paneelissa keskusteltiin, miten kehittämistoimenpiteitä olisi toimeenpantava käytännössä. Yhteistyöseminaarin esityksissä, paneelikeskustelussa ja yleisökommenteissa nousivat voimakkaasti esiin huoli palveluista ja ammattilaisten yhteistyön kehittämisestä sekä lasten ja nuorten edun toteutumisesta. Mikäli palvelukokonaisuutta ei kehitetä eikä yhteistyötä tiivistetä, riskinä on, että lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy yhä enemmän. Tällöin sukupolvelta toiselle siirtyviä ongelmia ei saada katkaistua ja pahoinvointi kasaantuu.

Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tarjoaa mahdollisuuden lasten ja nuorten palvelujärjestelmän nykyistä kokonaisvaltaisemmalle kehittämiselle. Valvira tukee omalta osaltaan ohjauksen ja valvonnan keinoin näiden palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämistä asiakaslähtöisemmiksi. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus huomioidaan myös uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmassa.

Seminaarin Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja luentoaineistot

Tuuli Krekelä

Valviran viestinnän korkeakouluharjoittelija
Jaa tämä sivu