Takaisin edelliselle sivulle

Vatsakipupotilaan kipuja lievennettävä tarvittaessa jo ennen tutkimuksia

Vatsakipupotilaan kipuja lievennettävä tarvittaessa jo ennen tutkimuksia

2.4.2009 09:15

Ratkaistu 24.1.2008

Tytär kanteli lääninhallitukselle äitinsä riittämättämästä kipulääkityksestä ja diagnoosin viivästymisestä. Lääninhallitus siirsi asian TEOlle. Tapauksessa kyseessä ollut iäkäs potilas oli kärsinyt ylävatsan kivuista ja oksentelusta. Potilas tutkittiin terveyskeskuspäivystyksessä, josta hänet siirrettiin seurantaan kaupunginsairaalaan. Kun potilaan vatsakipu seuraavana päivänä yltyi, hänet vietiin keskussairaalan kirurgian ensiapupoliklinikalle.

Ensiapupoliklinikka oli ruuhkainen, eikä lääkäri ehtinyt tutkia potilasta useaan tuntiin. Lääkärin tutkimusta odottaessaan potilas ei saanut kipulääkitystä kovista kivuistaan huolimatta. Tutkittuaan potilaan lääkäri määräsi tälle kipulääkettä, mutta ei merkinnyt lääkitystä potilasasiakirjoihin. Kipulääkkeen anto viivästyi edelleen ilmeisesti poliklinikan ruuhkan vuoksi. Potilas sai kipulääkettä vasta noin viiden tunnin kuluttua saapumisestaan ensiapuun. Hänen kipunsa syyksi todettiin sittemmin sappitietulehdus. Noin kaksi viikkoa myöhemmin potilas kuoli keskussairaalassa yleistulehdukseen ja monielinvaurioon.

Sairaanhoitopiirin operatiivisen tulosalueen johtaja totesi selvityksessään TEOlle, että keskussairaalassa on voimassa vanha kirurginen periaate, jonka mukaan vatsakipupotilaalle ei anneta voimakkaita kipulääkkeitä ennen lääkärin tutkimusta. Näin oli menetelty kyseisen potilaan tapauksessa. Keskussairaalan päivystyksen ja ensihoidon ylilääkärin mukaan keskussairaalan päivystyksessä ei kuitenkaan ole missään vaiheessa ollut sellaista ohjetta, ettei vatsakipupotilaalle saisi antaa kipulää-kitystä ennen diagnoosin varmistumista. Sairaanhoitopiirin päivystyksessä on käytössä kivunhoitoon liittyvä kirjallinen toimintaohje, jonka mukaan vatsakipu ei ole este kipulääkitykselle. Päivystyksen ja ensihoidon ylilääkäri totesi, että vatsapotilaan kivunhoidossa on kuitenkin ollut erilaisia käytäntöjä lääkäreiden erilaisten koulutustaustojen mukaan.

TEO totesi, että potilaan kivunhoito ensiavussa oli ollut riittämätöntä. Kivunhoito olisi ollut perusteltua aloittaa aikaisemmin kuin se aloitettiin. Tehokas kivunhoito vaikuttaa vatsapotilaan kirurgiseen arvioon, muttä hyvää hoitoa ei ole jättää kovista kivuista kärsivää potilasta useiksi tunneiksi ilman kipulääkitystä. TEO totesi saamansa selvityksen perusteella, että sairaanhoitopiirin lääkäreillä oli ollut toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mitkä ovat vatsakipuisen potilaan kipulääkityksen periaatteet ensiapupoliklinikalla. Tästä syystä vastuuta riittämättömästä kivunhoidosta ei voitu kohdistaa yksittäiseen työntekijään.

TEO ilmaisi sairaanhoitopiirille käsityksensä sen vastaisen toiminnan varalle siitä, että potilaan hyvään hoitoon kuuluu myös kivunhoito. Vatsakipupotilaan kivunlievitys on tarvittaessa syytä aloittaa jo ennen hänen tutkimistaan. Kivunlievitys on kirjattava potilasasiakirjoihin täsmällisesti, jotta potilasta tutkiva lääkäri osaa ottaa sen huomioon tutkimusta tehdessään.

Kivunhoitoa lukuun ottamatta TEO ei havainnut potilaan hoidossa terveyskeskuksessa, kaupunginsairaalassa eikä keskussairaalassa virheellisyyksiä eikä laiminlyöntejä. TEOn käsityksen mukaan on epätodennäköistä, että nopeammalla potilaan tutkimisella ja tehokkaammalla kivunhoidolla olisi voitu vaikuttaa potilaan sairauden ennusteeseen.

Jaa tämä sivu