Takaisin edelliselle sivulle

Vanhustenhuollon arki paljastuu ennalta ilmoittamattomilla käynneillä

Vanhustenhuollon arki paljastuu ennalta ilmoittamattomilla käynneillä

22.6.2015 09:50 / Uutinen

Aluehallintovirastot ja Valvira kokeilivat koko maassa pienimuotoisesti yhdenmukaisia ja kohdennettuja, ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä vanhustenhuollon yksiköihin toukokuussa 2015. Tarkastusten avulla selvitettiin erityisesti vanhusten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tarkastusten perusteena oli, että yksiköissä oli alhainen henkilöstömitoitus.

Arkipäiväistä toimintaa havainnoimalla sekä henkilökuntaa ja asiakkaita haastattelemalla saatiin tietoa siitä, millaiset mahdollisuudet asiakkailla on päättää omista asioistaan ja osallistua itselleen mielekkääseen toimintakykyä ylläpitävään toimintaan.

Tarkastuskäynnit osoittautuivat toimivaksi menetelmäksi ja niistä saadut kokemukset olivat rohkaisevia. Kohdennettuja, ennalta ilmoittamattomia ja yhdenmukaisia tarkastus- tai valvontakäyntejä tehdään myös jatkossa kehittäen menetelmää edelleen. Tarkastuskäyntien suunnittelussa hyödynnettiin EPSOn (European Partnership for Supervisory Organisations in Health Services and Social Care) valmistelemaa, kansainvälisesti pilotoitua mallipohjaa, jonka työstämiseen Valvira on osallistunut aktiivisesti.

Tarkastuskäyntejä tehtiin vain muutamia, joten niiden perusteella ei voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Yhdistettynä muihin valvontaviranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin (kantelut, THL:n kyselyt) käynnit vahvistivat käsitystä siitä, että valvonnassa on vastaisuudessakin kiinnitettävä erityistä huomiota ikääntyneiden osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden tukemiseen sekä yksilölliseen, asiakkaalle mielekkääseen toimintakykyä ja vireyttä ylläpitävään toimintaan. Näin sen vuoksi, että laitosmainen toimintatapa vaikuttaa olevan edelleen yleinen, ja rutiinitoimet tehdään kaikille samalla tavalla määrätyssä järjestyksessä ilman yksilöllisyyttä ja muuten istutaan toimettomina.

Vanhustenhuollon valvonnassa ovat viime vuosina korostuneet THL:n ja Valviran laajojen ja kattavien kyselyjen vastausten perusteella tehty valvontatyö. Tämän ns. suunnitelmaperusteisen valvonnan rinnalla on kuitenkin tehty jatkuvasti myös esim. kanteluihin ja ilmoituksiin perustuvaa jälkikäteistä valvontaa. Tärkeänä valvonnan menetelmänä etenkin aluehallintovirastoissa ovat sekä ennalta ilmoittamattomat että etukäteen sovitut tarkastus- ja valvontakäynnit.

Valvonnan menetelmiin, myös tarkastus- ja valvontakäynteihin, kohdistuu jatkuvia tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimuksia. Valvira ja AVIt pohtivat, miten valvontakäynneistä saataisiin entistä suunnitelmallisempia ja ne osattaisiin kohdistaa valikoidusti sinne, missä niiden tarve on suurin. Tavoitteena on myös saavuttaa ’renkaita vedessä’-ilmiö, jolla käyntien vaikutus saadaan ulottumaan varsinaisia käyntien kohteita laajemmalle alueelle.

Vastuu palvelun laadusta ja päivittäisen toiminnan järjestämisestä on aina ensisijaisesti palvelun tuottajalla. Se, miten nämä varmistetaan, on palveluntuottajan kuvattava omavalvontasuunnitelmassaan, jonka laadinnassa asiakas- ja henkilöstöpalautteella on tärkeä rooli. Kun laatua uhkaavat riskit on tunnistettu, niihin voidaan varautua, ja kun laadussa havaitaan poikkeama, siihen voidaan puuttua välittömästi. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen on yksi laadun osatekijä.

Toimintakykyä ylläpitävän toiminnan järjestäminen on vaikeaa, mikäli henkilökuntaa on vähän. Monesti kuitenkin kysymys on enemmänkin toimintatavoista kuin henkilöstön määrästä. Esimerkiksi yhteiset lukuhetket ja asukkaiden ottaminen mukaan päivittäisiin askareisiin ovat toteutettavissa hyvinkin vähällä vaivalla.

Valvira päivittää parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa ja kiinnittää siinä yhteydessä huomiota ikääntyvien osallisuuteen ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaviin palveluihin.

Lisätietoja

sosiaalineuvos Hanna Ahonen 0295 209 603

ylitarkastaja Marjut Eskelinen 0295 209 348

 

 

Jaa tämä sivu