Takaisin edelliselle sivulle

Valvontaviranomainen tukee omavalvonnan kehittämistä ja varmistaa omavalvonnan toimivuuden

Valvontaviranomainen tukee omavalvonnan kehittämistä ja varmistaa omavalvonnan toimivuuden

27.8.2015 15:12 / Uutinen

Omavalvonnan kehittämiseen liittyviin kysymyksiin keskityttiin Valviran 25.8.2015 järjestämässä sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaseminaarissa, johon omavalvonnan, potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä laadunhallinnan parissa työskentelevät asiantuntijat kokoontuivat Helsinkiin Säätytalolle sekä ympäri Suomen videoyhteyksien päähän.

Omavalvonnan kehittäminen on erittäin tärkeää, sillä työnantaja on ainoa taho, jolla on mahdollisuus ohjeistaa ja seurata toimintayksikkönsä toimintaa reaaliaikaisesti ja puuttua viivytyksettä havaittuihin epäkohtiin.

Tämän takia Valviran tavoitteena on, että omavalvonnasta tulee ensisijainen palvelujen laadun valvontamuoto. Valvira haluaa tukea yksityisten ja julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja -järjestäjien omavalvonnan kehittämistyötä. ”Yhtenä tärkeänä tavoitteena omavalvonnan kehittämisessä nähdään kansallisen mallin luominen omavalvontaan. Töitä on tehtävä edelleen myös sen eteen, että sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä saadaan tiivistettyä ja ymmärrystä lisättyä omavalvontaan liittyvissä kysymyksissä”, sanoi Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partanen avauspuheenvuorossaan.

Omavalvontasuunnitelma itsessään ei ole itseisarvo

Seminaarin alussa useat Valviran asiantuntijat kertoivat omavalvonnan taustoista ja kehittämiskeinoista. Lakimies Riitta Husso puhui yleisesti omavalvontaan liittyvästä lainsäädännöstä. Omavalvontasuunnitelma ei ole itsetarkoitus, vaan tärkeäksi muodostuu sen toimeenpaneminen käytännössä, säännöllinen seuranta ja arviointi sekä tarvittavien korjausliikkeiden tekeminen. Tarkastaja Minna Kymäläisen ja ylitarkastaja Tarja Vainiolan alustuksissa painotettiin erityisesti, että myös sosiaalihuollon puolella käytetään runsaasti terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita, vaikka tätä ei aina tiedosteta.

Sosiaalineuvos Hanna Ahonen avasi omavalvonnan roolia osana valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmaa vuosille 2015 – 2018. Johtaja Tarja Holi jatkoi puolestaan palveluntuottajien omavalvonnan toteutumisesta osana valvontaviranomaisten jälkikäteisvalvontaa. Näyttää siltä, että työnantajat ilmoittavat tapahtuneista virheistä ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä aiempaa enemmän. Omavalvonta näyttäisi siis nostaneen päätään arjen toiminnassa.

Toimintakulttuurien kipukohdat ja omavalvonnan varmistaminen

Iltapäivän ohjelmassa keskeiseen asemaan nousi omavalvonnan johtamisen kipukohdat.
Ylilääkäri Riitta Aejmelaeus puhui negatiivisen toimintakulttuurin tunnistamisen tärkeydestä. Samaan asiaan viittasi lääkintöneuvos Markus Henriksson painottaessaan muun muassa johtamisen ja koko työyhteisön merkitystä. Esittelijäneuvos Helena Mönttinen muistutti rekrytointitilanteiden omavalvonnasta ja painotti, että tarkastamalla rekrytoitavan henkilön tiedot huolellisesti JulkiTerhikistä voi välttyä monilta myöhemmiltä ongelmilta.

Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka viittasi puheenvuorossaan seminaarin avauksen pitäneen Valviran ylijohtajan puheenvuoroon sekä erityisesti omavalvonnan ensisijaisuuteen. Karpakka puhui myös luottamuksen tärkeydestä. Ammattihenkilö voi menettää työantajansa luottamuksen ja palveluntuottaja puolestaan asiakkaidensa luottamuksen. Tästä meitä kaikkia muistuttaa niin lehdistö kuin sosiaalinen media. Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelujen valvontakoordinaattori Jaana Lehtinen kertoi, miten Tampereella on omavalvontaan liittyvissä kysymyksissä menty eteenpäin. Silti joissain yksiköissä omavalvontasuunnitelma jää vielä varsin ”paperinmakuiseksi”. Yhdessä kehittäen ja kumppanuutta vaalien palveluita ja niiden laatua on kuitenkin hyvä viedä eteenpäin.

Vaasan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Marina Kinnunen puhui omavalvonnan toimivuuden varmistamisesta teemalla turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi. Potilaan ja asiakkaan polku hallintoprosessin sisällä on pitkä ja monimutkainen. On tärkeää, että tämä mutkainen polku sujuu potilaan ja asiakkaan näkökulmasta ongelmitta. Samoilla linjoilla jatkoi Mainio Vire Oy:n liiketoimintajohtaja Johanna Paavolainen, joka pureutui alustuksessaan omavalvontaan osana toiminnan systemaattista laadunhallintaa. ”Meillä ei tehdä tehokkaasti töitä, vaan kohdataan asiakas laadukkaasti”, Paavolainen painotti.

Omavalvonnan kehittämistä tuetaan

Omavalvontaseminaarin sanoma kiteytyy siihen, kuinka omavalvontaa kehitettäessä on tärkeää kiinnittää huomiota asenteeseen. Kun ongelmia ilmenee, ratkaisu ei ole etsiä syyllisiä vaan syitä. Vastoinkäymisistä on pyrittävä oppimaan ja niitä on käytettävänä avuksi, kun tulevia riskejä pyritään ennakoimaan. Omavalvonta ei myöskään toimi, jos sen kehittäminen jätetään organisaatiossa yhden henkilön taakaksi. Omavalvonta on osa ammattitaitoa ja sisältyy hyvään toimintakulttuuriin. Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoman kommenttipuheenvuoro nostikin esiin kunnan roolia sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvonnan kehittämisessä. ”Sote-palvelujen omavalvonnan kehittämiseen tarvitaan koko kylä”, kiteytti Heiniluoma.

Omavalvontaseminaarin herättämän runsaan kiinnostuksen vuoksi on lähdetty jo miettimään tarvetta vastaaville alueellisille tilaisuuksille.

Omavalvontaseminaarin luentomateriaalit löytyvät sivulta Tilaisuudet ja luentomateriaalit.
Seminaari on mahdollista katsoa kokonaisuudessaan läpi videotallenteesta.

Lisätietoja
Hanna Toiviainen
Suunnittelupäällikkö, ryhmäpäällikkö
puh. 0295 209 619

Jaa tämä sivu