Takaisin edelliselle sivulle

Valvontaa kehitetään myös kansainvälisessä yhteistyössä

Valvontaa kehitetään myös kansainvälisessä yhteistyössä

Markus Henriksson 26.4.2018 / päivitetty 26.4.2018 10:56

Valviran sisarvirasto, Ranskan IGAS -virasto (Inspection générale des affaires sociales) järjesti Pariisissa 9.4.2018 kansainvälisen seminaarin toimintansa kehittämistä silmällä pitäen. Osallistujia oli muun muassa Englannista, Norjasta, Saksan Liittotasavallasta ja Portugalista.

IGAS:in kutsusta pidin siellä puheenvuoron uuden Luova-virastomme valmistelusta, suunnitelmallisen sote-valvonnan haasteista sekä Valviran toiminnasta sote-ammattihenkilövalvonnassa. Kaikissa maissa valvontaviranomaisilta halutaan vaikuttavaa ja muuttuvan toimintaympäristön mukana uudistuvaa toimintaa, minkä vuoksi kansainväliset opit onnistumisista, epäonnistumisista, ongelmista ja niiden ratkaisuista ovat tärkeitä. Tässä seminaarissa keskityttiin niihin haasteisiin ja kehittämiskohteisiin, jotka ovat kaikille yhteisiä sote-järjestelmien ja valvontaviranomaisrakenteiden eroista huolimatta. Näin päästiin nopeasti itse asiaan.

Kaikissa maissa tehdään ja halutaan voimistaa suunnitelmallista valvontaa. Ranskassa ongelmana on ollut, että valvonnan keskusvirasto ja alueelliset viranomaiset eivät aina ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mitkä ovat valvonnan priorisoitavia kohteita.

Kuvasin Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimaa valtakunnallista sote-valvontaohjelmaa (sote-valo) ja sen kohteiden vuosittaista päivittämistä. Keskus- ja aluehallinnon yhteistyötä pidettiin hyvänä asiana, mikä ei tunnu olevan itsestään selvää monessakaan maassa, vaikka sen sitä pitäisi olla. Sitä, että tulevassa Luova-virastossa päästään Valviran ja avien yhdistyessä yhdeksi sote-toimialaksi, pidettiin kadehdittavana.

Monissa maissa valvontaviranomaiset ovat myös huolissaan valvonnan riittävästä autonomiasta: kulloinenkin politiikka ja erilainen edunvalvonta pyrkivät tunkeutumaan yksittäisiin valvontapäätöksiin. Se, miten Luova-virastolle suunniteltu valtioneuvoston yhteinen ohjaus ja toimialakohtainen ministeriöiden toiminnallinen ohjaus tulee onnistumaan, on kansainvälisestikin kiinnostavaa. Lue lisää: Valvonnan asiakaskeskeisyyden vahvistaminen edellyttää koulutusta.

Kaikissa seminaariin osallistuneissa maissa asiakkaiden ja potilaiden ääntä valvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa vahvistetaan. Erityisen systemaattista tämä on Englannissa, jossa kokemusasiantuntijat (experts by experience) ovat laajasti mukana ohjaus- tai tarkastuskäynneillä. Norjassa on erityisesti lastensuojelun valvonnan yhteydessä kehitetty lasten ja nuorten kuulemista. Vaikka lastensuojelun piirissä oleva nuori kärsisikin myös hyvin vakavista mielenterveyden ongelmista, häneltä voidaan saada tärkeitä tietoja ja ehdotuksia palvelujen laadun ja turvallisuuden parantamiseksi.

Kerroin seminaarissa siitä, miten Valvira selvittää ilmoituksella vireille tulevia valvonta-asioita, joissa on kyse sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavasta päihdeongelmasta. Monissa maissa valvontaviranomaisilla ei ole samanlaista selvitysten saannin mahdollisuutta ja toimivaltaa kuin meillä Suomessa ja muissa pohjoismaissa sekä esimerkiksi Englannissa. Vaikka valtaosa ammattihenkilöistä missään maassa ei kärsikään päihdehäiriöistä, ovat saksalaiset ja ranskalaiset huolissaan siitä, että heillä yleensä vasta poliisin ja tuomioistuinten toiminnan kautta päästään parantamaan potilasturvallisuutta toimintakyvyttömien ammattihenkilöiden kyseessä ollen. Valviran ja sen pohjoismaisten sisarvirastojen toimintaa ammattihenkilövalvonnassa ei todellakaan tarvitse hävetä kansainvälisessä vertailussa. Kansainvälinen yhteistyö valvonnan kehittämiseksi jatkuu.

Markus Henriksson

ylijohtaja
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.