Takaisin edelliselle sivulle

Valvonta oppimista edistämässä. Poimintoja pohjoismaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon valvontakonferenssista

Valvonta oppimista edistämässä. Poimintoja pohjoismaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon valvontakonferenssista

Eija Kenttäkumpu 20.10.2015 / päivitetty 21.10.2015 10:08

Suomi on uudistuksia tehdessään katsonut perinteisesti Pohjanlahden tuolle puolen, Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Valviran ruotsalainen kollegaorganisaatio IVO (Institutet för vård och omsorg) uudistettiin vuonna 2013. Uudistamisen taustalla oli tarve löytää uusi suunta, visio ja yhteiset tavoitteet.

Uuden valvontapolitiikan mukaisesti Ruotsissa tarkastellaan ja arvioidaan ihmisten ja organisaatioiden toimintaa rakenteiden sijasta. Valvonnan tietoperusta runsas, riskinarviointi on strategisen ohjauksen perusta ja valvonnan vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti.

Valvonnan vaikutuksia seurataan ja sen tuloksista ja hyvistä esimerkeistä kerrotaan valvonnan kohteille. Valvonnalla varmistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat asiakkaille ja potilaille sekä turvallisia että korkealaatuisia ja, että ne parhaalla mahdollisella tavalla palvelevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saajia.

Pohjoismaisen valvontakonferenssin ohjelman suunnitteluun osallistunut sosiaalineuvos Hanna Ahonen Valvirasta toteaa, että valvonnan aikaansaannoksia ei voi kuvata pelkästään määrällisillä suoritteilla, vaan tarvitaan myös laadun arviointia:
- Laatuun taas vaikuttaa monta osatekijää. Yksilöllisiin, muuttuviin tarpeisiin ei voi vastata standardinomaisilla tai tiukasti normitetuilla palveluilla. Tuloksien arviointi edellyttää, että valvovilla viranomaisilla on käytössään yhteisesti sovitut, tasapuoliset ja oikeudenmukaiset laatua kuvaavat indikaattorit. Näiden kehittäminen on meillä Suomessa lähivuosien suuri haaste, Hanna Ahonen kertoo.

Valvonnan on tärkeää saada aikaan kehittymistä

Selkeys, luotettavuus, uskottavuus ja eheys luonnehtivat valvontaa. Laillisuusperiaatteen mukaisesti valvonta perustuu Ruotsissa lainsäädäntöön ja ratkaisut ovat yhdenmukaisia, ennustettavia, avoimia, riippumattomia ja ammatillisia.

Ennustettavuuteen ja avoimuuteen sisältyy myös se, että valvonnan kohteet tietävät, miten ja miksi heitä valvotaan. Näin edistetään oppimista ja estetään virheiden ja väärinkäytösten toistuminen. Myös valvonnan vaikutuksia seurataan, ja valvottavien kohteiden henkilökunnalle annetaan perusteltuja ja tietoon perustuvia neuvoja.

Valvonnan katsotaan Ruotsissa olevan lähtökohtaisesti vaikuttavaa silloin, kun valvonnassa otetaan huomioon asiakkaiden ja potilaiden tarpeet, ja se kohdistuu asioihin, jotka ovat tärkeitä yksilöille ja ryhmille. Jos lait ja säännökset eivät määrää toisin, valvonta on riskiperusteista ja sillä tarkastellaan asioita, jotka ovat oleellisia turvallisten ja korkealaatuisten palvelujen varmistamisen näkökulmasta. Valvonnan on tärkeää aikaansaada edisty(mi)stä, jolloin sekä organisaatiot että ihmiset kehittyvät.
- Oppimisen ja kehityksen perusta on älykkyys ja kompetenssi yhdistyneenä nöyryyteen ja uteliaisuuteen, kiteyttää johtaja Lena Weilandt Ruotsin IVOsta  

Valvonta on tietoon perustuvaa

IVOlla on käytettävissään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskeva laaja-alainen tietomäärä. Sillä on myös oikeus käyttää eri tahoilla kerättävää tietoa, muokata ja yhdistellä tietoa ensisijaisesti riskinarviointiin. Näitä tietoja ovat esimerkiksi potilasvakuutusjärjestelmän tiedot vahinkotapahtumista sekä eri laaturekistereihin ja tilastoihin kerätty tieto. Myös Tanskassa valvontaviranomaisella on käytettävissään riskinarviointiin erilaisia rekisteritietoja.

”Oppimisen ja kehityksen perusta on älykkyys ja kompetenssi yhdistyneenä nöyryyteen ja uteliaisuuteen.” Lena Weilandt, Institutet för vård och omsorg

Ruotsin lisäksi Norjassa ja Tanskassa on myös kehitetty toimivat tietojärjestelmät, joiden avulla valvontatapahtumista kertyvä tieto hyödynnetään valvonnan kohdentamiseen ja valvonnan vaikutusten arviointiin.
- Onnistuminen on sitä, että tietää, miten asia tehdään, mitä välineitä käytetään ja tuntee vallitsevat olosuhteet, projektinjohtaja Einar Hovlid Norjan Helsetilsynetistä kiteyttää, mitä on vaikuttava valvonta.
- Meillä Suomessa kokonaisvaltaisen tietojärjestelmän luominen vaatii vielä työtä. Meillä kerätään paljon tietoa, mutta liian usein tieto jää vain kerääjän käyttöön, Hanna Ahonen toteaa.

Tanskassa on käytössä sosiaalihuollon valvonnan dialoginen ja järjestelmällinen valvontamalli, jossa kuvataan valvonnan aiheet, kriteerit ja indikaattorit. Kriteerejä on kaikkiaan pitkälle toistakymmentä ja indikaattoreita runsaat 30. Indikaattorit ovat julkisia, relevantteja, mitattavia ja täsmällisiä, mutta eivät liian yksityiskohtaisia.

- Suomesta puuttuvat valtakunnalliset indikaattorit, joiden avulla palveluja voitaisiin vertailla yhteismitallisesti. Tietojen vertailtavuus vahvistaisi myös asiakkaiden oikeutta käyttää valinnanvapauttaan palveluja hankkiessaan, Hanna Ahonen muistuttaa.

Riskinarviointi strategisen ohjauksen perustana

Ruotsissa sosiaali- ja terveydenhuollon strategisten ohjauksen valmistelun perustana on riskinarviointi. Arviointia tehdään sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla.

Riskinarviointityötä tehdään eri tilastojen ja raporttien sekä workshopien pohjalta. Menetelminä käytetään sisältöanalyyseja, tilastollisia analyyseja, workshop-työskentelyä, normatiivisia analyysejä ja keskusteluja.

Riskinarvioinnin tarkoituksena on löytää ne riskit ja riskialueet, joiden toteutuminen on kaikkein todennäköisintä. Allokoitaessa resursseja priorisoidaan nk. haavoittuvia riskiryhmiä kuten esimerkiksi lapsia ja mielenterveyspotilaita.

Suomessa Valvira valmistelee yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ennakoivia ja riskinarviointiin perustuvia valvonnan muotoja ja valvonnan seurantajärjestelmää.

Valvonnan vaikuttavuutta arvioidaan järjestelmällisesti

IVO seuraa valvontayksiköiden käsityksiä valvonnasta ja analysoi järjestelmällisesti omia kokemuksiaan kehittääkseen toimintaansa. Riskit analysoidaan ja priorisoidaan, valvontaa suunnitellaan ja valvonnan tulokset viestitään.  

Huomiota kiinnitetään valvonnan vaikuttavuuteen ja vaikuttavuuden mittaamiseen sekä potilaan, asiakkaan ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta oleellisiin riskeihin ja jatkuvaan valvonnan kehittämiseen. Valvonnan keinot valitaan sen mukaan, mikä vaikutus niillä arvioidaan olevan valvottuihin kohteisiin.

Kohti vuorovaikutukseen perustuvaa valvontaa

Muissa Pohjoismaissa valvontaviranomaiset tekevät tarkastuksia huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Suomessa painotetaan erityisesti omavalvonnan välttämättömyyttä ja ensisijaisuutta. Lähtökohtana on, että ainoastaan palveluntuottajalla eli työnantajalla on mahdollisuus jatkuvaan paikan päällä tapahtuvaan ohjaukseen, seurantaan ja valvontaan sekä välittömiin korjausliikkeisiin silloin, kun niihin on tarvetta.
- Yhteistä Pohjoismaille on se, että ennakoiva ohjauksellinen, vuorovaikutukseen perustuva valvonta on saamassa entistä enemmän jalansijaa. Viranomaisvalvonnan tarkoituksena on varmistaa asiakkaiden ja potilaiden oikeus laadukkaisiin palveluihin. Tämä saavutetaan parhaiten toimimalla ennakoivasti ja ohjaavasti vuorovaikutuksessa palvelun järjestäjien, tuottajien ja asiakkaiden kanssa, sosiaalineuvos Hanna Ahonen korostaa.

 

Pohjoismaisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontakonferenssin / Nordisk tillsynskonferens luentoaineistot
EPSOn 20. konferenssin luentoaineistot

Lue myös

Pohjoismaisen valvontakonferenssin anti käytäntöön (Ylijohtaja Marja-Liisa Partasen haastattelu)

ylilääkäri Riitta Aejmelaeus: Kuulumisia Euroopan sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaorganisaatioiden EPSOn konferenssista

tiedottaja Eija Kenttäkumpu: Viro on E-Health -palvelujen edelläkävijä, E-Health -palvelujen osuus kasvaa Euroopassa

ryhmäpäällikkö Heikki Mattlar: Terveysteknologian pohjoismaisten valvontaviranomaisten kokouksen antia

 

Eija Kenttäkumpu

tiedottaja
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.