Takaisin edelliselle sivulle

Valvonnan asiakaskeskeisyyden vahvistaminen edellyttää koulutusta

Valvonnan asiakaskeskeisyyden vahvistaminen edellyttää koulutusta

Satu Räsänen 26.4.2018 / päivitetty 26.4.2018 10:59

Viranomaisten koulutuskysymykset olivat esillä Kööpenhaminassa viime viikolla järjestetyssä sote-valvontaviranomaisten kokouksessa. Kokouksen järjesti European Partnership for Supervisory Organisations in Health Services and Social Care (EPSO), jonka jäsen myös Suomi on. Sote-valvontaviranomaiset myös muissa Euroopan maissa työskentelevät asiakkaiden osallisuuden vahvistamisen ja koulutuskysymysten parissa. Osassa asiakasosallisuus on viety jo hyvin pitkälle. Tällöin kokemusasiantuntijat toimivat esimerkiksi osana tarkastusdelegaatiota ja osallistuvat tarkastuksista tehtävien raporttien kirjoittamiseen. Näin on mm. Irlannin sote-valvontaviranomaisen, Health Information and Quality Authority (HIQA), tarkastuksilla. Toiminnasta on siellä jo paljon kokemuksia ja keskusteluissa on ollut mm. kokemusasiantuntijoiden palkkausasiat (HIQA ei maksa kokemusasiantuntijoille palkkaa).

Sote-valvontaan otetaan yhä vahvemmin mukaan palveluiden käyttäjät, kokemusasiantuntijat. Asiakkaiden ja potilaiden vahva osallisuus valvontaan on muutos, joka edellyttää huolellista pohdintaa mm. tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä. Uudistuva asiakaslähtöinen valvontakulttuuri muuttaa valvontamenetelmiä, mutta myös valvontaviranomaisen sisäisiä toimintatapoja. Näiden muutosten läpivientiin ja periaatteellisten kysymysten käsittelyyn tarvitaan koulutusta.

Kokemusasiantuntijoita käytetään usein lasten ja nuorten sosiaalipalveluiden valvonnassa, mutta mm. Irlannissa toiminnassa on mukana myös aikuisia kokemusasiantuntijoita. Erityisen lisäarvon valvontaan kokemusasiantuntijat tuovat asiakkaiden haastattelutilanteissa, joista on saatu hyviä tuloksia kokemusasiantuntija-haastattelijan puhuessa haastateltavien asiakkaiden kanssa ”samaa kieltä”.

Uudistuva asiakaslähtöinen valvontakulttuuri muuttaa valvontamenetelmiä, mutta myös valvontaviranomaisen sisäisiä toimintatapoja.

Kun kokemusasiantuntijoita käytetään valvonnassa, keskustelu siirtyy vääjäämättä siihen, että kokemusasiantuntijuus on asiantuntijuutta vain henkilön omasta näkökulmasta ja toiminta kokemusasiantuntijana on osa henkilön omaa kasvuprosessia tai eheytymistä esimerkiksi vaikeasta sairaudesta tai haasteellisesta nuoruudesta. Irlannin kokemukset eivät puhu tämän puolesta. Vaikuttaa siltä, että valvonnan asiakaskeskeisyyden vahvistamiseen valitut henkilöt tunnistavat hyvin oman toimintansa rajat ja reunaehdot, tuntevat esteellisyyssäädökset ja osaavat tarvittaessa jäävätä itsensä. Toimijat myös itse osaavat jättäytyä toiminnasta pois, kun vapaaehtoistyö ottaa enemmän kuin antaa. Nuoret kokemusasiantuntijat usein nopeammin kuin aikuiset, jotka monesti toimivat useita vuosia valvonnan kokemusasiantuntijana.     

Valvira ja aluehallintovirastot järjestävät asiakasareenoja  

Osana asiakaskeskeisyyden lisäämistä Valvira ja aluehallintovirastot järjestävät yhteistyössä osana vuoden 2018 suunnitelmallista sote-valvontaa asiakasareenan nimellä kulkevia alueellisia tilaisuuksia ikäihmisten kotiin annettavien palvelujen ja vammaispalveluiden valvonnassa. Asiakasareenat on tarkoitettu asiakkaiden, heidän omaistensa ja läheistensä keskustelufoorumiksi palveluiden laadusta, sisällöstä ja toteuttamisesta. Keskustelun antia hyödynnetään valvonnan ja ohjauksen kehittämisessä sekä palvelujen järjestäjien ja tuottajien ohjauksessa ja valvonnassa. Seuraava asiakasareena järjestetään 21.5.2018 Oulussa. Valvira myös kutsui sote-asiakas- ja potilasjärjestöt keskustelemaan valvonnasta syksyllä 2017. Tilaisuus saa jatkoa myös ensi talvena.

Asiakasareenoja ja muuta valtakunnallisen sote-valvontaohjelman mukaista valvontaa voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #sotevalo18.

Muutostilanteissa perehdytyksellä yhdenmukaistetaan toimintatapoja

Sote-valvonnan perimmäinen tehtävä on parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Keinoja siihen on useita. Niiden vaikuttava toteuttaminen edellyttää systemaattista koulutussuunnitelmaa, jota johdonmukaisesti toteutetaan, mutta myös säännöllisesti arvioidaan ja tarvittaessa korjataan suuntaa.

Valvonnan kehittäminen koulutuksen avulla on tärkeä juuri nyt, kun Valviran ja aluehallintovirastojen seuraajaa eli vuoden 2020 alussa toimintansa aloittavaa Valtion lupa- ja valvontavirasto Luovaa rakennetaan. Virastokokonaisuuksia yhdistetään uudeksi monialaiseksi ja poikkihallinnolliseksi organisaatioksi. Rakenteiden muuttamisen ohella uudistetaan myös hallinnon kulttuuria yhä asiakaslähtöisemmäksi. Keskeistä tässä Luova-viraston rakennustyössä on uusien yhdenmukaisten toimintatapojen löytäminen. Lupahallinnon ja valvonnan yhdenmukaisuus on yhdenvertaisuus- ja perusoikeuskysymys. Uusissa rakenteissa yhdenmukaiset toimintatavat eivät synny itsestään, vaan ne edellyttävät jaettua näkemystä arvoista ja menettelytavoista sekä henkilöstön huolellista perehdytystä.

Toiminta EPSOssa on Valviralle yksi tapa kehittää valvontaa ja tuoda siihen uusia näkemyksiä. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan sote-valvonnassa myös uusissa rakenteissa. Tätä vahvistaakseen, Valvira on hiljattain liittynyt myös International Association of Medical Regulatory Authorities (IAMRA) jäseneksi.

Lue myös: Valvontaa kehitetään myös kansainvälisessä yhteistyössä.

Satu Räsänen

ylitarkastaja
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.