Takaisin edelliselle sivulle

Valviran sote- ja aluehallinnonuudistukseen liittyvissä kannanotoissa korostuvat toimijoiden yhdenvertaisuus, valvonnan rakenteiden järkevöittäminen sekä kansallisen tietopohjan merkitys

Valviran sote- ja aluehallinnonuudistukseen liittyvissä kannanotoissa korostuvat toimijoiden yhdenvertaisuus, valvonnan rakenteiden järkevöittäminen sekä kansallisen tietopohjan merkitys

Marja-Liisa Partanen 23.5.2016 / päivitetty 23.5.2016 11:13

Suomessa on käynnissä historiallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, ml. samanaikainen keskushallinnon rakenteiden muokkaaminen.

Valviran perustehtävänä on valvoa valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin elinoloihin – tämän perustehtävän merkitys korostuu entisestään toimintaympäristön murroksessa. Valviran näkökulmassa korostuvat palvelujen käyttäjien ja toiminnanharjoittajien yhdenvertainen kohtelu, asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen ja palvelujen varmistaminen myös heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille.

Hallinnon päällekkäisyydet poistettava ja sosiaali- ja terveyssektorin erityislaatu huomioitava

Uudistuksia toteutettaessa on tarpeellista selkiyttää valtion keskushallinnon ja aluehallinnon roolit ja tehtävät sekä poistaa päällekkäisyydet lupa-, ohjaus- ja valvontaprosesseista. Samassa yhteydessä on poistettava myös tiedonkeruuseen sekä arviointi- ja kehittämistehtäviin liittyvät päällekkäisyydet. Selkein ratkaisu olisi yksi sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla ja sosiaali- ja terveysministeriön suorassa ohjauksessa toimiva valtakunnallinen valvontavirasto – esimerkkinä Ruotsin valvontavirasto Inspektionen för vård och omsorg (IVO). Lisää kansainvälisten valvontarakenteiden/-mallien vertailusta voit lukea sosiaalineuvos Hanna Ahosen blogikirjoituksesta (16.2.). Kansainvälisesti sote-valvonta on organisoitu ko. hallinnonalan ministeriön alle ja suoraan ohjaukseen.

Valviran näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen, lupahallinnon ja valvonnan keskittäminen säästäisi resursseja ja lisäisi väestön ja toiminnanharjoittajien yhdenvertaisuutta (verkkouutinen 21.1.). Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta vastaava keskusvirasto kykenee parhaiten varmistamaan valvontaratkaisujen ja menettelytapojen yhdenmukaisuuden. Tämä on paras ratkaisu myös valinnanvapauden näkökulmasta (verkkouutinen 18.2., Valviran lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta).

On myös syytä muistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon lupa-, valvonta- ja ohjaustehtävät  vaativat runsaasti oman alansa erityisasiantuntijuutta. Siksi niiden muodostama kokonaisuus tulisi keskittää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ja suoraan ohjaukseen. Hajautettu monitoimialahallinto ei pysty turvaamaan asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista niin kuin eheässä sote-kokonaisuudessa on välttämätöntä (verkkouutinen 5.4., Valviran kommentit Hallitusohjelman toimeenpano aluehallintovirastoissa -raporttiin).

Kansainväliset kokemukset osoittavat, että sote-palvelujärjestelmien muutoksessa potilas- ja asiakasturvallisuusriskit ja valvonnan merkitys kasvavat. Suomessa tämä korostuu entisestään valinnanvapauden lisätessä palveluntuottajien kilpailua. Murroskausi ei ole hetkellinen.

Muuttuva toimintaympäristö tarvitsee vankkaa, kansallista tietopohjaa – myös kansainväliset hyvät käytännöt hyödynnettävä

Sosiaali- ja terveydenhuollon tehokas ohjaus edellyttää selkeitä rooleja sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja maakuntien kesken. STM:llä tulisi olla vahva strateginen ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueisiin. Lisäksi tehokas ohjaus edellyttää valtakunnallisia laadun, sisällön ja saatavuuden indikaattoreita ja mittareita. Näitä mittareita tulisi valmistella ainakin STM:n, THL:n ja Valviran yhteistyönä (verkkouutinen 7.3.Valviran kommentit sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttava ja tehokas ohjaus -selvityshenkilöraporttiin), ja myös valvonnan yhteydessä kerätty tieto on saatava hyötykäyttöön (lue lisää valvonnan tilastoista suunnittelija Mikko Kareisen blogikirjoituksesta). Vahva, palveluntuottajien vertailun mahdollistava kansallinen tietopohja on myös valinnanvapauden toteuttamisen ehdoton edellytys (Valviran kommentit koskien selvityshenkilöryhmän väliraporttia valinnanvapauden ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa).

Sote-kokonaisuutta valmisteltaessa on syytä tarkastella esimerkiksi Englannin ja Ruotsin hyviä käytäntöjä ja valvontamalleja ja arvioida, mitkä siellä tehdyistä ratkaisuista soveltuvat omaan, kansalliseen järjestelmäämme (Valviran 9.3. järjestämän Miten valvonta voi tuke sote-uudistuksen tavoitteita  -seminaarin esitykset). Valvirassa on tehty määrätietoista työtä valvonnan menetelmien kehittämiseksi myös kansainväliset parhaat käytännöt huomioiden ja työ jatkuu uuden strategiamme (10.2.) siivittämänä entistä ponnekkaammin: kehitämme jatkuvasti menetelmiämme digitalisaatiota hyödyntäen, reagoimme nopeasti ja toimimme aina ennakoivasti ja asiakaslähtöisesti. Näillä eväillä Valvira on valmis vastaamaan toimintaympäristön muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin.

Marja-Liisa Partanen

ylijohtaja
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.