Takaisin edelliselle sivulle

Valvira selvitti ammatinharjoittamisoikeuteen puuttumiseen johtaneen valvonnan vireilletuloa

Valvira selvitti ammatinharjoittamisoikeuteen puuttumiseen johtaneen valvonnan vireilletuloa

27.11.2017 09:38 / Uutinen

Valvira selvitti kolmelta vuodelta (2009, 2013 ja 2016) vireilletulotapaa ja -syitä sellaisissa asioissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa on päädytty ns. turvaamistoimenpiteeseen (ammatinharjoittamisoikeuden rajoitus tai menetys tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden menetys). Samalla selvitettiin, kuinka monessa tapauksista ammattihenkilöä oli epäilty lääkevarkaudesta.

Vireilletulotapa luokiteltiin seuraaviin: apteekki, hoitopaikka, työtoverit, muu tapa, poliisi, syyttäjä tai tuomioistuin, potilas ja työnantaja. Selvityksen mukaan yleisin vireilletulotapa oli ”muu tapa”, joka pitää sisällään Valviran omasta aloitteestaan vireille ottamat asiat (esim. ns. jatkovalvonnat eli asiat, joissa on aikaisemmin tehty väliaikainen turvaamistoimenpide tai jotka muutoin on otettu esimerkiksi hallinnollisen ohjauksen tai muun valvonnan jälkeen uudelleen selvitettäväksi). Toiseksi yleisin vireilletulotapa kaikkina tarkasteltuina vuosina oli työnantajalta tullut ilmoitus. Vuosina 2009 ja 2013 noin kolmannes turvaamistoimenpiteeseen johtaneista valvonta-asioista tuli vireille työnantajan ilmoituksen perusteella, vuonna 2016 yli 40 %. Työnantajan ilmoituksen perusteella selvitettäväksi otettujen asioiden osuus ammattihenkilön turvaamistoimenpiteeseen johtaneissa valvonta-asioissa on siten selvästi kasvanut viime vuosina. Tämä kuvastanee omavalvonnan parantumista ja työnantajan vastuunoton vahvistumista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa sekä ylipäätään potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuurin parantumista. Muiden vireilletulotapojen osalta oli enemmän vuosittaista hajontaa.

Noin 20 %:ssa tarkastelluista asioista epäiltiin ammattihenkilöä vireilletulovaiheessa muun ohessa lääkevarkaudesta. Lääkevarkauksissa voi olla kyse kertaluontoisesta lääkkeiden ottamisesta työpaikan lääkekaapista. Toisaalta kyse voi olla pitkään jatkuneesta voimakkaiden kipu- ja/tai rauhoittavien lääkkeiden tai unilääkkeiden anastamisesta. Lääkevarkaus tai sen epäily on usein pontimena sille, että ammattihenkilön valvonta-asia tulee Valviran käsiteltäväksi. Lääkevarkauden taustalla on usein henkilön puutteellisesti hoidossa olevia päihde- ja/tai mielenterveysongelmia. Työnantajien ilmoituksissa on monesti myös havaintoja lääkkeitä anastaneiden ammattihenkilöiden työkyvyn ja/tai ammattitaidon puutteista.

Päätös turvaamistoimenpiteestä perustuu aina laajaan ja perusteelliseen selvitykseen ammattihenkilön ammatinharjoittamisesta, ammatillisesta toimintakyvystä ja terveydentilasta sekä näiden vaikutuksista potilas- ja asiakasturvallisuuteen.

Lue lisää

Milloin työnantajan on syytä ilmoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöstä valvontaviranomaisille? (Valvira.fi)

Valvontalautakunta (Valvira.fi)

Lisätietoja

Mervi Kärkkäinen, lakimies
puh. 0295 209 461
etunimi.sukunimi(at)valvira.fi

Jaa tämä sivu