Takaisin edelliselle sivulle

Valvira kuuli sidosryhmiensä näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta

Valvira kuuli sidosryhmiensä näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta

21.5.2015 15:01 / Uutinen

19.5.2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa pitäisi siirtyä entistä enemmän normien valvonnasta valvomaan lopputulosta, eli sitä saako potilas ja asiakas riittävän hyvää hoitoa ja huolenpitoa kulloisessakin elämäntilanteessaan. Toinen iso trendi valvonnassa on toiminnanharjoittajien omavalvonnan ensisijaisuus ennen viranomaisvalvontaa.

Valvontaan kaivataan myös lisää keskustelua ja vuorovaikutteisuutta valvojien ja valvottavien välille sekä uusia, rohkeitakin innovaatioita. Omavalvontaan siirtyminen edellyttää, että valvovat viranomaiset luottavat nykyistä enemmän palvelujen tuottajien kykyyn ja haluun tuottaa ja ylläpitää riittävän laadukkaita palveluja.

Valvontaa pitäisi myös keskittää. Nykyinen Valviran ja kuuden aluehallintoviraston hoitama valvonta on hajanaista, kallista ja joskus päällekkäistä, eikä aina takaa kansalaisten ja palvelujen tuottajien yhdenvertaista kohtelua ja yhdenmukaisia ratkaisuja.

Edellä olevia johtopäätöksiä voi tehdä Valviran 18. toukokuuta järjestämästä pyöreän pöydän keskustelusta, jossa pohdittiin valvonnan toimintaympäristöä ja tulevaisuuden näkymiä. Keskusteluun osallistui kolmisenkymmentä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajaa sekä yksityisestä että julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta, etujärjestöistä, kunnista ja valtionhallinnosta. Ylintä laillisuusvalvontaa tapaamisessa edusti eduskunnan oikeusasiamies.

Keskustelijat eivät kuitenkaan halunneet kokonaan luopua normeista, vaan pitivät tärkeänä, että esimerkiksi palvelujen saatavuutta määräajassa valvotaan. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että valvonnan tarvitsemat tiedot saataisiin suoraan ja reaaliaikaisesti sähköisistä järjestelmistä, eikä niitä tarvitsisi pyytää kunnilta ja palvelujen tuottajilta erilliskyselyillä.  

Valvonnan vaikuttavuudesta, samoin kuin luottamuksesta keskusteltiin paljon. Peräänkuulutettiin priorisointia, ongelmien ennalta ehkäisyä sekä sitä, että yksittäistapauksista tulevaa tietoa jaettaisiin viestinnän avulla nykyistä paremmin.  Keskustelijat toivoivat myös, että suunnitelmien laadinnan valvonnasta siirryttäisiin valvomaan niiden toimeenpanoa.

Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partanen totesi tapaamisen päätteeksi, että keskustelu vahvisti Valviran omaa käsitystä siitä, mihin suuntaan valvontaa on kehitettävä. Erittäin tärkeää olisi päästä nopeasti yhteisymmärrykseen siitä, millä mittareilla lopputulosta, eli palvelujen laatua mitataan. Laatua mittaavia indikaattoreita haetaan monissa eri työryhmissä ja työpajoissa, ja työ on kesken monissa muissakin maissa. Indikaattorityötä tehdään myös meneillään olevassa kuntakokeilussa, ja Partanen kutsuikin sekä nyt keskusteluun osallistuneet että kokeilukuntien ja ministeriöiden edustajat päivittämään tilanteen uudessa tapaamisessa syksyllä indikaattorityöpajan merkeissä.


Lisätietoja
Viestintäpäällikkö Tarja Tamminen, puh. 0295 209 302

 

Jaa tämä sivu