Takaisin edelliselle sivulle

Valtion lupa- ja valvontavirasto selkiyttää sosiaali- ja terveysalan valvontaa

Valtion lupa- ja valvontavirasto selkiyttää sosiaali- ja terveysalan valvontaa

Markus Henriksson 21.6.2017 / päivitetty 21.6.2017 08:03

Vuoden 2019 alusta pääosaa Valviran tehtävistä hoidetaan paraikaa valmisteltavassa Valtion lupa- ja valvontavirastossa (Luova-virasto). Uuteen virastoon kootaan sosiaali- ja terveysalan, opetus- ja kulttuuritoimen, ympäristötehtävien ja työsuojelun lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Valtion lupa- ja valvontavirastoa koskeva lakiluonnos oli lausunnoilla kesäkuun 19. päivään saakka. Tutustu Valviran lakiluonnosta koskevaan lausuntoon tästä.

Uusi virasto selkiyttää sosiaali- ja terveysalan valvonnan kokonaisuutta: Valviran ja aluehallintovirastojen asiakkaille uudistus on parannus, sillä enää ei tarvitse pohtia, kuuluukohan asia Valviran vai AVIn vastuulle. Sote-valvonta-asioille tulee vain yksi ”postiluukku”. Asiakasnäkökulma on uuden viraston pystyttämisessä keskiössä. Virasto tarjoaa myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja osaajille aivan uudenlaisen asiantuntijatyöyhteisön valvontatoiminnan ytimessä. Asiantuntijuuden merkitys vain kasvaa.

Uusi virasto selkiyttää sosiaali- ja terveysalan valvonnan kokonaisuutta.

Linjakasta ja asiakkaan kannalta selkeää olisi, että sekä Valviran että aluehallintovirastojen alkoholihallinnon tehtävät koottaisiin perustettavaan Valtion lupa- ja valvontavirastoon yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Näin toteamme lausunnossamme luonnoksesta maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Myös aluehallintovirastot ovat lakiluonnosta koskevissa lausunnoissaan samalla kannalla. Lakiluonnoksessa esitetään aluehallintovirastojen alkoholihallinnon tehtävien siirtoa maakuntiin. Tämä kuitenkin pirstaloittaa alkoholihallinnon kokonaisuutta ja luo esteitä toiminnan yhdenmukaisuudelle ja sähköisten järjestelmien optimaaliselle hyödyntämiselle.

Vuonna 2019 sosiaali- ja terveysala näyttää kovin toisenlaiselta kuin tänään. Uudessa palvelujärjestelmässä korostuvat palvelujen järjestämisen valvonnan merkitys ja toimintayksiköiden omavalvonta. Omavalvonnan tukemista ja muuta ennakoivaa valvontaa onkin kehitettävä edelleen. Esimerkiksi kotiin vietävien palvelujen omavalvonnan menetelmät kaipaavat voimakasta kehittämistä. Vuoropuhelua kentän toimijoiden ja valvontaviranomaisten välillä on lisättävä edelleen ja palvelujen käyttäjien ääni on saatava paremmin kuuluviin.

Paraskaan mahdollinen ennakoiva omavalvonta ja viranomaisvalvonta ei estä sitä, että inhimillisessä toiminnassa menee joskus jotain pieleen. Jälkikäteistä valvontaa tarvitaan vastaisuudessakin – ja erityisesti sote-toimintaympäristön muutostilanteessa. Ennakoivaa ja jälkikäteistä valvontaa ei tulisikaan nähdä toistensa vaihtoehtoina, vaan toisiaan tukevina valvonnan muotoina: jälkikäteisvalvonnalla taataan usein laajojen potilas- ja asiakasmäärien turvallisuus ja toisaalta valvontatapausten myötä viranomaisen tietoon nousee esim. uusia valtakunnallisia ohjaustarpeita.

Sote- ja maakuntauudistuksen ohella moni muukin seikka muokkaa valvojan toimintaympäristöä. Paljon kritiikkiä kerännyt alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus on etenemässä eduskuntakäsittelyyn. Terveysteknologian, kuten sote-tietojärjestelmien, merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä lisääntyy jatkuvasti. Lääkinnällisten laitteiden uudet EU-asetukset tulivat voimaan toukokuussa. Asetusten kansallisella toimeenpanolla on kiire, sillä kansalliset toimivaltaiset viranomaiset on nimettävä marraskuun 26. päivään mennessä. Myös elinympäristön terveysriskien hallinnan keinot ovat voimakkaassa muutoksessa: olemme tänä vuonna mm. laatineet yhteistyössä Isännöintiliiton, Kiinteistöliiton, Kuntaliiton ja Helsingin kaupungin kanssa asuntoyhteisöjen tupakointikieltoja koskevan ohjeistuksen.

Valvonta vaikuttaa. Näemme tämän omassa työssämme monin tavoin, vaikkapa toimintayksiköiden tehostuneena omavalvontana ja jatkuvasti parantuneena kentän asiakas- ja potilasturvallisuustyönä ja avoimempana viestintänä. Englannin sote-valvontaviranomainen on vastikään julkaissut raportin oman työnsä vaikuttavuudesta. Raportin mukaan valvojan toiminta on parantanut palvelujen laatua. Kolme neljäsosaa rekisteröityneistä palveluntuottajista oli sitä mieltä, että rekisteröityminen ja oman toiminnan arvioiminen valvontaviranomaisen standardien mukaan oli vaikuttanut laatuun myönteisesti. Raportti on kiinnostavaa luettavaa myös kotimaisen palvelujärjestelmän murroksen näkökulmasta.

Toimintaympäristön muuttuessa on varmaa, että kaikkien toimijoiden kiinteää yhteistyötä meidän kaikkien hyvinvoinnin, laadukkaiden palveluiden ja elinympäristön turvallisuuden hyväksi tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Hyvää kesää!

Markus Henriksson

ylijohtaja
Jaa tämä sivu


Kommentit (2)

Lisää kommentti
Fasilitointi ja etiikka ovat eri asioita kuin kontrollipolitiikka 28.10.2017 8:02 2
Eikö olis parempi satsata enemmän oikeisiin resursseihin kuin kontrolliin ja jälkiviisauteen? Ennen vanhaan ainakin terveydenhuoltoa ohjasi lääketiede, etiikka ja ihmisestä välittäminen, hyveet. Omavalvonnat ja käskyt eivät ketään paranna ja rikolliset ja "tuottavat" yritykset osaavat raporttinsa laatia vastedeskin, oli toiminnan todellinen vaikuttavuus mitä tahansa.
Sirkka 21.6.2017 12:28 1
Hyvä analyysi muutoksesta. Uusia mahdollisuuksia ja vaikuttavaa valvontaa.
Yhteydessä tekeminen tiivistyy.