Takaisin edelliselle sivulle

Terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuus on sekä työperäistä maahanmuuttoa että pakolaisuutta

Terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuus on sekä työperäistä maahanmuuttoa että pakolaisuutta

Jussi Holmalahti 24.11.2015 / päivitetty 27.11.2015 10:55

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden liikkuminen maasta ja maanosasta toiseen on pysyvä ilmiö. Viime vuosina mukaan on kuitenkin tullut ammattilaisten aktiivinen työperäinen maahanmuutto kehitysmaista länsimaihin ja toisaalta erilaisiin konflikteihin liittyvä pakolaisuus. Valvira tarkastelee ilmiötä erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta: terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan sääntelyn, kuten ammattipätevyysdirektiivin, tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua.

Globaaleihin kriiseihin liittyvä pakolaisuus on kasvanut voimakkaasti vuoden 2015 aikana. Muuton taustalla ovat EU:n lähialueiden kriisit, joiden seurauksena satoja tuhansia ihmisiä on lähtenyt kriisialueilta kohti parempia elinolosuhteita. Maahanmuuttoaalto on ulottunut myös Suomeen, ja maahanmuuttajien joukossa on lukuisia terveydenhuollon ammattilaisia. Näiden maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää niin henkilöiden kotouttamisen kuin suomalaisen palvelujärjestelmänkin kannalta.  

Terveydenhuollon työnantajan velvollisuutena on tarkastaa, että työntekijällä on Valviran myöntämä ammatinharjoittamisoikeus.

Työnantajalla on myös vastuu siitä, että henkilöllä on hoitamiensa tehtävien edellyttämä kielitaito. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien ammattilaisten osalta Valvira varmistaa kielitaidon osana laillistamisprosessia. Tulevaisuudessa Valviran rooli vahvistuu myös EU/ETA-alueelta tapahtuvassa ammattilaisten kielitaidon varmistamisessa osana henkilöiden laillistamista Suomessa.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden globaaliin työperäiseen maahanmuuttoon liittyy eettisiä kysymyksiä. Eettisellä rekrytoinnilla tarkoitetaan sääntöjä ja käytäntöjä, joiden avulla otetaan huomioon lähtömaiden, kohdemaiden ja liikkuvan työvoiman oikeudet, velvollisuudet ja odotukset. EU:n sisällä mm. Viron terveydenhuolto on kärsinyt terveydenhuollon ammattihenkilöiden siirtymisestä työskentelemään Suomessa. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä on rekrytoitu aktiivisesti myös mm. Filippiineiltä ja Espanjasta.

Valvira on Suomeen muuttaviin terveydenhuollon ammattihenkilöihin liittyvissä kannanotoissaan todennut yleisen ja ammatillisen kielitaidon olevan suurin kynnys maahanmuuttajien siirtymiselle työmarkkinoille. Kielen opetuksen lisäämisen jälkeen kiireellisimpiä toimenpiteitä terveydenhuollon maahanmuuttajien kotouttamisessa on pätevöittävän ja valmentavan koulutuksen vakiinnuttaminen. Myös harjoittelupaikkojen ja sopeutumisaikaan liittyvien työpaikkojen järjestämisen koordinointi edistäisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden kotouttamisen onnistumista. Esteitä voitaisiin raivata mm. luomalla koordinoitu yhteistyömalli viranomaisten, terveydenhuollon ja ammatillisten järjestöjen välillä.

Valvira on valmis mahdollisuuksiensa mukaan edistämään hallinnollisen prosessin sujuvoittamista. Jo yksinomaan tutkintojen oikeellisuuden varmistaminen tilanteessa, jossa lähtömaassa ei ole yliopistoja, oppilaitoksia tai toimivia järjestelmiä (esim. Syyria, Irak) tulee olemaan vaikea tehtävä. Myös asiakirjojen yhdistäminen pakolaisstatuksella maahan tulleeseen henkilöön ilman meille suomalaisille tuttuja henkilötunnuksia on tehtävä, jossa tarvitaan lukuisten asiantuntijoiden panosta. Hakemusprosessia voidaan kuitenkin sujuvoittaa esimerkiksi hakemusten käsittelyn priorisoinnilla, maahanmuuttajille suunnatulla ohjeistuksella ja henkilökohtaisella neuvonnalla. Perimmäisenä tavoitteena on potilasturvallisuuden varmistaminen ja terveydenhuollon ammattilaisen integrointi suomalaiseen terveydenhuollon järjestelmään.

Lainsäädännöllinen tausta

Ammattihenkilölaissa ja sitä täydentävässä asetuksessa säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta. Ammattipätevyysdirektiivi vahvistaa ne säännöt, joiden mukaisesti EU- ja ETA-alueiden jäsenvaltioiden on tunnustettava ammattipätevyys, joka on hankittu toisessa EU- tai ETA-maassa. Ammattipätevyysdirektiivin uusiminen saadaan päätökseen tammikuussa 2016. Sosiaalihuollon osalta ammattihenkilölaki tulee voimaan maaliskuussa 2016.

Maahanmuuttajien asemaan ja oikeuksiin sekä erityisesti heidän rekrytointiinsa vaikuttavat useat lait ja säädökset. Ulkomaalaislaissa säädetään ulkomaalaisten maahanmuutto-, oleskelu- ja työnteko-oikeudesta. Yhdenvertaisuuslaissa säädetään sekä yhdenvertaisuuden edistämisestä että syrjinnän kiellosta. Työsopimuslaissa säädetään myös yhdenvertaisuuslakia vastaavasta syrjintäkiellosta. Työsuhteissa on noudatettava työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Rikoslain perusteella työsyrjintä ja kiskonnantapainen työsyrjintä ovat rangaistavia. Tilaajavastuulaki toisaalta varmistaa, että alihankkijat ja vuokratyötä tarjoavat yritykset täyttävät työnantajavelvoitteensa.

Jussi Holmalahti

Johtaja, Terveydenhuollon oikeudet ja teknologia -osasto
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.