Takaisin edelliselle sivulle

Sote-järjestelmä muuttuu – samoin valvonta

Sote-järjestelmä muuttuu – samoin valvonta

Riitta Aejmelaeus ja Hanna Ahonen 8.7.2016 / päivitetty 8.7.2016 09:32

Valvonnalla on tärkeä rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä erityisesti asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeusturvan varmistajana. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut liittyvät useita muita palveluita vahvemmin kansalaisten perusoikeuksien toteutumiseen, minkä vuoksi palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja laadun turvaamisella on erityinen merkitys.

Tulossa oleva historiallinen sote-uudistus korostaa entisestään tätä valvonnan perustehtävää.

Tutkimukset osoittavat, että suuret muutokset ovat aina riski normaalin palvelutoiminnan sujuvuudelle. Vanhoista toimintatavoista luovutaan ja uusien prosessien vakiintuminen vie aikansa. Silloin, kun muutokset tehdään tiukassa taloudellisessa tilanteessa, korostuvat asiakas- ja potilasturvallisuudelle aiheutuvat riskit entisestään.

Valvonnan on vastattava koviin laatuvaatimuksiin

Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta ja hillitä kustannuksia. Palvelujärjestelmän on vastattava väestön tarpeisiin ja yksittäisen asiakkaan palvelujen hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Myös valvonnan tehtävänä on tukea näiden tavoitteiden saavuttamista ja muutoksen onnistumista. Valvonta kohdistuu asiakkaan saaman lopputuloksen arviointiin ja on entistä useammin ennakoivaa ja vuorovaikutteista. Toisin kuin joillain muilla aloilla, hoito-, hoiva- ja huolenpitotehtävien lopputuloksen kuvaamiseen ei ole eksakteja mittareita, vaan arviointi on aina tehtävä yksilöllisesti. Samanaikaisesti on turvattava valvonnan oikeudenmukaisuus eli kansalaisten ja palveluntuottajien yhdenvertainen kohtelu koko maassa. Valvonnalle on siis korkeat laatuvaatimukset.

Jotta sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta toimisi ja pystyisi vastaamaan koviin laatuvaatimuksiin, on valvontaa toteuttavalla organisaatiolla ja sen henkilöstöllä oltava vahva sosiaali- ja terveydenhuollon substanssiasiantuntemus. Vain näin voidaan varmistaa valvonnan kohdentaminen sinne, missä sen tarve on suurin, sekä valvonnan menetelmien kehittäminen siten, että supistuvillakin resursseilla saadaan hyvää tulosta eli vaikuttavaa valvontaa. Määrämuotoinen valvontaprosessi sopii tilanteisiin, joissa on olemassa selkeät normit, joiden noudattamista valvotaan. Tilanteissa, joissa edellytetään tapauskohtaista harkintaa, tarvitaan vankkaa substanssiosaamista.

Palvelun laadusta vastaa palvelun tuottaja. Laatua valvotaan ensisijaisesti omavalvontana, asiakkaita ja henkilökuntaa kuullen. Puutteet voidaan korjata heti paikan päällä ja vahingot torjua ennakolta, ilman ylimääräisiä hallintokustannuksia. Omavalvonta on kustannustehokasta ja nivoutuu kiinteästi toiminnan kehittämiseen ja laadunhallintaan. Viranomaisvalvonta puuttuu tilanteeseen vain silloin, jos omavalvonta ei syystä tai toisesta toimi.

Asiantuntevaa palveluntuottajien auktorisointia tarvitaan valinnanvapauden tueksi. Tässä on oiva tilaisuus luoda pohjaa tulevaisuuden valvonnalle: Meidän on luotava asiakkaan valintoja tukeva julkinen palveluntuottajien rekisteri, joka voi toimia vertailun perustana. Samoin on luotava indikaattorit, joilla sote-toimintayksiköitä arvioidaan niiden auktorisointivaiheessa. Näitä indikaattoreita tarvitaan myös varmistamaan, että kansallisia ja monikansallisia palveluntuottajia koskevat samat laatuvaatimukset, eikä pääse syntymään alueita, joissa palvelujen halvempi tuottaminen olisi mahdollista asiantuntevan valvonnan puutteen vuoksi.

Valvonnan käytännöt ja palvelujen laatu on kyettävä harmonisoimaan valtakunnallisesti, ja niiden on oltava vertailukelpoisia Euroopan tasolla.

Valvontaa ei tehdä tyhjiössä

Jatkossa maakunta on alueellinen toimija, jonka vastuulla on tehokas omavalvonta. Valtakunnallinen viranomaisvalvonta varmistaa omavalvonnan asianmukaisuuden, valtakunnallisen valvonnan yhdenmukaisuuden ja yhdenvertaisen kohtelun sekä hoitoketjujen toimivuuden.

Paikallisten toimijoiden rinnalla on yhä enemmän monikansallisia yhtiöitä, rajat ylittävää sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Valvonnan käytännöt ja palvelujen laatu on kyettävä harmonisoimaan valtakunnallisesti, ja niiden on oltava vertailukelpoisia Euroopan tasolla, todennäköisesti vielä laajemminkin. Sitä odottavat sekä asiakkaat että palveluntuottajat. Valvonnan tehtävänä on varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus. On tärkeää esim. varmistaa, etteivät ammatinharjoittajat, joiden ammatin hallinta ei täytä jonkun maan kriteereitä, voi siirtyä työskentelemään maasta toiseen valvonnan puutteiden takia.

Pieni maa ei yksin pysty tekemään tarvittavaa tutkimusta ja kehittämään menetelmiä; tähän tarvitaan verkostoja. Valvira tekee aktiivista yhteistyötä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa palvelujen laadun parantamiseksi, hyvien käytäntöjen levittämiseksi sekä vaikuttavuuden arvioinnin, uusien toimintamallien ja tiedon jakamiseksi. Kyse on paitsi asiakkaiden myös veronmaksajien oikeuksista. Vain tietoon perustuva ja vaikutuksia jatkuvasti arvioiva valvonta ohjaa resurssit sinne, missä käytetyistä yhteisistä varoista saadaan paras hyöty.

Riitta Aejmelaeus ja Hanna Ahonen

Riitta Aejmelaeus on ylilääkäri ja Hanna Ahonen on sosiaalineuvos
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.