Takaisin edelliselle sivulle

Sosiaalihuollon ympärivuorokautisten asumispalvelujen omavalonnasta Pro gradu -tutkimus

Sosiaalihuollon ympärivuorokautisten asumispalvelujen omavalonnasta Pro gradu -tutkimus

Riitta Husso 6.11.2015 / päivitetty 17.12.2015 17:23

Itä-Suomen yliopistossa valmistui syksyllä 2015 Niina Kaukosen ja Virva Richterin Pro gradu -tutkimus Sosiaalipalvelujen omavalvonta turvaamassa asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutu-mista. Siinä tarkasteltiin asiakkaan asemaa ja oikeuksien toteutumista omavalvontasuunnitelmien kirjausten perusteella ja sitä, miten ne toteutuivat käytännön asiakastyössä. Tutkimuksessa oli mukana 14 Etelä-Savon alueen kuntaa, joiden omavalvontasuunnitelmien sisältö analysoitiin (n= 60). Sisällön analyysiä täydennettiin kyselyllä, johon vastasi 64 toimintayksikön työntekijää.  

Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin neljä erilaista lähestymistapaa asiakkaan asemaan ja oikeuksien toteutumiseen liittyvässä omavalvontasuunnitelmaan kirjaamisessa. Osa omavalvontasuunnitelmista oli puhtaasti tietyn lähestymistavan mukaisia kun taas osasta löytyi kaikkia lähestymistapoja.

Omavalvonta edellyttää uudenlaista osaamista ja asiakaslähtöisen toiminnan kehittämistä eli toimintakulttuurin muuttumista. Tärkeää on, että tätä ei nähdä irrallisena lisävaivana, vaan osana yksikön toimintaa ja laadunvarmistusta.

1.    Normilähtöisessä omavalvontasuunnitelmassa korostuivat lait, asetukset ja määräykset ja asiakkaan asema ja oikeudet kuvattiin toteutuvaksi normien mukaisesti. Kirjaukset sisälsivät suoraa lainausta mm. lakiteksteistä ammattisanastoa.

2.    Organisaatiolähtöisessä omavalvontasuunnitelmassa asiakkaan asema ja oikeudet kirjattiin organisaation toimintatapojen ja laadunhallinnan kuvauksina. Niissä tulivat esille yksikön käyttämät laadunhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmät sekä toimintaohjeet.

3.    Työntekijälähtöisessä omavalvontasuunnitelmassa tuotiin esille käytännön näkökulmaa, tosiasiallisia toimintatapoja ja käytäntöjä. Suunnitelmissa kuvattiin mm. mitä omahoitaja, vastuuhoitaja tai työntekijä tekee.

4.    Asiakaslähtöisessä omavalvontasuunnitelmassa asiakkaan asema ja oikeudet korostuivat aidosti ja niitä kuvattiin asiakkaan näkökulmasta osallisuuden ja asiakkaan roolin kautta. Suunnitelmissa kuvattiin, miten asiakas otetaan huomioon käytännössä, miten hänen toiveitaan kuunnellaan ja miten häntä osallistetaan konkreettisesti. Myös itsemääräämisoikeus tuli esille kuvauksissa siinä mielessä, miten asiakas voi vaikuttaa omaan elämäänsä asumispalveluyksikössä.

Omavalvontasuunnitelmista suurin osa oli organisaatiolähtöisiä ja vähiten asiakaslähtöisiä. Vanhimmissa omavalvontasuunnitelmissa korostuivat normi- ja organisaatiolähtöisyys. Sen sijaan uusimmissa oli jo löydettävissä työntekijä- ja asiakaslähtöisiä lähestymistapoja.

Omavalvontasuunnitelmissa ihannetilakuvausta

Asiakkaiden osallisuudessa, itsemääräämisoikeudessa, asiakkaan yksityisyyden kunnioittamisessa ja mahdollisuudessa yksilölliseen ja omannäköiseen elämään nähtiin vielä kehittämistä. Asukkaan päivärytmiä ohjasivat rutiinit ja kiire monen vastaajan mielestä.

Ikääntyneen osallisuus toteutuu vaihtelevasti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Omavalvontasuunni-telmassa ei tuotu havaittuja puutteita esille kehittämisasiana, vaan asiat oli kuvattu toteutuvan lain edellyttämällä tavalla. Ihannetilakuvaukset eivät kaikilta osin toteudu käytännössä.

Omavalvonnan toteutuminen käytännössä

Omavalvonnassa on vielä paljon tehtävää, ja kohdittain (osittain?) ollaan vielä alkuvaiheessa. Osassa yksiköistä omavalvontasuunnitelma on kirjattu pelkästään lakisääteisenä asiakirjana, eikä se kuvaa yksikön arkea. Omavalvonta edellyttää uudenlaista osaamista ja asiakaslähtöisen toiminnan kehittämistä eli toimintakulttuurin muuttumista. Tärkeää on, että tätä ei nähdä irrallisena lisävaivana, vaan osana yksikön toimintaa ja laadunvarmistusta.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että omavalvonnasta koettiin olevan asiakkaalle merkitystä asiakkaan aseman ja oikeuksien toteutumisen kannalta. Omavalvontaa voidaan suunnitella ja toteuttaa normi-, työntekijä-, ja organisaatiolähtöisesti mutta, jos toimintakulttuurin halutaan oikeasti muuttuvan uudenlaisiin hallinnan muotoihin, on asiakas tuotava suunnittelun ja toiminnan keskiöön. Omavalvonta toimintaideologina on sisäistettävä, ja sitä on tarkasteltava nimenomaan asiakkaan näkökulmasta. Tämä edellyttää omavalvonnan koulutusta ja yksikön johtamiselta vahvaa sitoutumista omavalvontaan.

Terveystieteen maisteri Niina Kaukonen on Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen vammais- ja vanhuspalvelujen johtaja ja valvonnan vastuuhenkilö, joka pian valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Filosofian maisteri Virva Richter on myös pian valmistuva valtiotieteiden maisteri ja vanhustyön lähihoitaja ja perhehoitaja Pieksämäeltä.
 
 


Lähteet
Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalveluiden omavalvontasuunnitelmasta (Valviran määräys 1/2014)

Husso Riitta 2014, 2015. Omavalvonta. Valviran materiaalia.



 

 

Riitta Husso

lakimies
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.