Takaisin edelliselle sivulle

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö muutoksessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö muutoksessa

Marja-Liisa Partanen 14.12.2015 / päivitetty 14.12.2015 16:14

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on edennyt, ja hallitus on sopinut 7.11.2015 aluejaon perusteista. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallintoalueelle. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille1.1.2019. Samalla kun hallitus teki nämä linjaukset, se päätti lisätä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotannon monipuolisuutta.

Hallituksen on tarkoitus säätää valinnanvapauslainsäädäntö osana palvelurakenneuudistusta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen perustasolla asiakkaiden valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö, jota sovelletaan soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluihin. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja asiakkaan valintaa tukevalla julkisella tiedolla. Samalla vahvistuu valtion ohjaus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset vaikuttavat merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja myös sen valvontaan. Uudistusten keskeisenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, jota myös valvontaviranomaiset tukevat suunnitelmallisella valvonnalla.

Ennakoivan, riskinarviointiin perustuvaan valvonnan toteutuminen edellyttää sekä valtakunnallisesti että alueellisesti ajantasaisen tilannekuvan muodostamista valvonnan kohteesta.

Valvira on yhdessä aluehallintovirastojen kanssa valmistellut sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman vuosille 2016-2019, joka linjaa valvonnan strategiset tavoitteet hallitusohjelmakaudeksi ja valvonnan painopisteet vuodelle 2016. Valvonta suunnataan kolmen kokonaisuuden avulla: palvelurakenne, palveluiden saatavuus sekä palveluiden sisältö ja laatu. Muuttuvassa valvontakulttuurissa keskeisiä ovat vuorovaikutteiset ja ennakoivat valvontamenetelmät, asiakaskeskeisyys ja ennakoivat toimet kuten esimerkiksi toimintayksiköiden omavalvonnan tukeminen ja varmistaminen.

On tarpeellista selkeyttää nykyistä hajanaista palvelujärjestelmää ja keskittää palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuuta. Toimintaympäristön muutokset ja niukkenevat resurssit lisäävät entisestään tarvetta riskinarviointiin ja vaikuttavuuden arviointiin. Voimavarojen oikea kohdentaminen on keskeinen toiminnan vaikuttavuutta lisäävä tekijä.

Toimintatapa, joka ruokkii päällekkäisiä, kilpailevia ja rinnakkaisia toimia ja niiden organisointia on kustannustehoton, eikä se ole muutoinkaan tuloksellista. Painotusten täytyy olla sellaisia että, ne takaavat asiakas- ja potilasturvallisuuden. Sosiaali- ja terveysala ml. ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto on merkittävä yhteiskunnan toimintalohko, jonka riittävä asiantuntemus on varmistettava. Myös sosiaali- ja terveysalan valvonnan on muodostettava selkeä kokonaisuus.

Valvonnan keskeinen edellytys on tietopohja. Ennakoivan, riskinarviointiin perustuvaan valvonnan toteutuminen edellyttää sekä valtakunnallisesti että alueellisesti ajantasaisen  tilannekuvan muodostamista valvonnan kohteesta. Riskinarviointia ei voida tehdä ilman ajantasaista, kattavaa tilannekuvaa. Valviran sisarorganisaatio Ruotsissa (IVO) on kehittänyt kokonaisvaikutteisen riskianalyysimallin, jonka pohjalta arvioidaan kulloisenkin valvonnan painopistealueet. IVOn riskianalyysimalli muodostuu inventoinnista, systematisoinnista ja tematisoinnista, valintaprosessista sekä analyysista ja priorisoinnista.  

Tilannekuvan muodostamiseen tarvitaan yleistä suorite- ja indikaattoritietoa (elinolot ja niihin kohdistuvat riskit, palvelujen saatavuus, kattavuus ja käyttö, palvelujen laatu) sekä varsinaisesta valvonnasta syntyvää tietoa (havaitut puutteet ja ilmiöt, käytetyt menetelmät). Vankka tietopohja on myös tarpeellinen valvonnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. Tämä kaikki edellyttää uusien indikaattorien kehittämistä ja niiden systemaattista seurantaa. Valvonnan on löydettävä keinot, joilla se kykenee sote-uudistuksessa vastaamaan näihin valvonnan uusiin tarpeisiin.

Marja-Liisa Partanen

ylijohtaja
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.