Takaisin edelliselle sivulle

Rajoitustoimenpiteiden käytön omavalvontaa on parannettava

Rajoitustoimenpiteiden käytön omavalvontaa on parannettava

10.11.2017 09:03 / Uutinen

Valvira selvitti itsemääräämisoikeuden toteutumista kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa vuonna 2016 osana vuoden 2017 suunnitelmallista sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa. Selvitys pohjautuu toimintayksiköiltä kerättyihin toimintakertomustietoihin sekä julkisilta toimintayksiköiltä otannalla alkuvuodesta 2017 kerättyihin tietoihin ja se kattaa yhteensä 455 kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluyksikköä (julkisia 110, yksityisiä 345).

Mitä suurempi yksikkö, sitä enemmän rajoitustoimenpiteitä käytetään

Rajoitustoimenpiteitä käytettiin 59 %:ssa selvityksessä mukana olleista yksiköistä. Rajoitustoimenpiteiden määrä oli sitä suurempi, mitä suurempi yksikkö oli. Tämä päti sekä julkisiin että yksityisiin yksiköihin. Rajoitustoimenpiteiden määrä oli lisääntynyt yksityisissä toimintayksiköissä edelliseen vuoteen (2015) nähden 22 prosentilla. Julkisten palvelujen kohdalla muutokset olivat vähäisiä. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava muutokset lainsäädännössä: voimassa olevassa laissa on rajoitustoimenpiteitä, joita ei ennen tulkittu rajoittamiseksi. On siis mahdollista, ettei rajoitustoimenpiteiden käyttö sinänsä ole lisääntynyt, vaan ne kirjataan ja tiedostetaan paremmin.

Lainmukaiset ratkaisu- ja päätöskäytännöt eivät ilmeisesti ole toimintayksiköissä kaikilta osin selvät. Vastausten perusteella näyttää siltä, että päätöksiä tekevät henkilöt, joiden toimivaltaan se ei kuulu. Päätöksiä tehdään rajoitustoimenpiteistä, joista tulisi tehdä ratkaisu. Toisaalta päätöksiä ei aina tehdä niistä rajoitustoimenpiteistä, joista se tulisi tehdä. Kirjallinen, valituskelpoinen päätös tulee tehdä esim. päivittäisissä toiminnoissa käytettävien rajoittavien välineiden tai asusteiden säännönmukaisesta ja pitkäkestoisesta käytöstä ja valvotusta liikkumisesta. Asiakasasiakirjoihin kirjattava ratkaisu tehdään esim. kiinnipitämisestä, henkilöntarkastuksesta ja lyhytaikaisesta erillään pitämisestä. Päätöksiä voivat tehdä toimintayksikön vastaava johtaja, sosiaalityöntekijä tai lääkäri riippuen rajoitustoimenpiteestä ja päätöksentekijän työsuhteesta (virkasuhde vai työsuhde). Rajoitustoimenpiteen ratkaisijana voi toimia sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.

Toimintayksiköiden kirjallisissa ohjeissa puutteita – käytännöt kirjattava omavalvontasuunnitelmaan

Lähes kaikissa tutkituissa toimintayksiköissä henkilökuntaa perehdytetään ja ohjeistetaan yksikön käytännöistä kehitysvammaisten itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistamiseksi. Kirjalliset ohjeet löytyvät kuitenkin vain 17 % yksiköistä. Julkisella puolella kirjalliset ohjeet olivat ainoastaan 8 %:lla tutkituista yksiköistä.

Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaisuus ovat osa toimintayksikön omavalvontaa ja niihin liittyvät käytännöt tulee kirjata yksikön omavalvontasuunnitelmaan. Lakisääteisen omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on kertoa, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa ja ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.

Itsemääräämisoikeudesta omavalvontasuunnitelmaan tulee kirjata

  • asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi välttämättömien rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevat periaatteet
  • miten asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistetaan konkreettisesti päivittäisessä työssä
  • rajoittamista ja rajoittavien välineiden käyttöä koskevat toimintaohjeet
  • rajoitteiden käyttöön ja kirjaamiseen liittyvät toimintatavat

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa on yksi Valviran ja aluehallintovirastojen suunnitelmallisen sote-valvonnan painopisteistä 2017.

Lue lisää:

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa (pdf)

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2016–2019

Seuraa valvontaohjelman toimeenpanoa Twitterissä: #sotevalo17

Lisätietoja:

Sari Mehtälä, ylitarkastaja
puh. 0295 209 316
etunimi.sukunimi(at)valvira.fi

Jaa tämä sivu