Takaisin edelliselle sivulle

Puutteita sairaalan valmiudessa hätäkeisarileikkaukseen ja kohdun repeämän diagnosointiin

Puutteita sairaalan valmiudessa hätäkeisarileikkaukseen ja kohdun repeämän diagnosointiin

7.6.2010 10:21

7.6.2010

Nainen kanteli synnytyksensä hoidosta. Hän oli terve toissynnyttäjä, joka oli synnyttänyt aiemmin suunnitellulla keisarileikkauksella epäillyn ahtaan lantion vuoksi. Nainen kävi äitiyspoliklinikalla synnytystavan suunnittelussa, missä ei todettu estettä alatiesynnytykselle. Synnytys käynnistettiin Cytotec-lääkeellä raskausviikolla 39+5 epäillyn ahtaan lantion vuoksi. Synnytys käynnistyi ja edistyi normaalisti. Sikiön sydänääniä seurattiin STAN-laitteen avulla. Klo 21.23 laite hälytti, mutta sikiön sykekäyrä oli hyvä ja synnytyksen seuraamista jatkettiin. Klo 23 maissa sykekäyrän vaihtelu väheni ja siihen alkoi tulla supistusten jälkeisiä laskuja. STAN-laite ei kuitenkaan hälyttänyt. Kohdunsuu oli täysin auki klo 23.51 ja ponnistaminen aloitettiin klo 00.07. Klo 00.35 STAN-laite hälytti ja päivystävä lääkäri kutsuttiin paikalle. Koska sairaalan leikkaustiimi päivysti kotona, eikä välitöntä mahdollisuutta hätäkeisarileikkaukseen ollut, lääkäri päätti käyttää imukuppia. Sikiön pää seurasi koevedolla, mutta kuppi irtosi ja takapäivystäjä hälytettiin paikalle. Takapäivystäjä päivysti kotona, mutta tuli paikalle nopeasti ja sai lapsen syntymään klo 01.00.

Lapsi syntyi huonokuntoisena. Hänet vietiin virvoittelun jälkeen teho-osastolle, jossa todettiin vaikea aivovaurio hapenpuutteen seurauksena. Lapsi menehtyi sittemmin puolen vuoden iässä. Äidillä oli synnytyksen jälkeen epätavallisen kovia vatsakipuja. Hänellä todettiin neljäntenä synnytyksen jälkeisenä päivänä vatsaontelon tähystyksessä kohdun repeämä ja kohdun vieressä verenpurkauma. Hän sai hoidoksi kipulääkkeitä ja antibiootteja. Verenpurkauma kuitenkin kasvoi ja viidentenä synnytyksen jälkeisenä päivänä tehtiin kohtuvaltimon embolisaatio verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Tämän jälkeen naisen vointi koheni.

Valvira totesi hankkimaansa asiantuntijalausuntoon yhtyen, että alatiesynnytyksen valinta synnytystavaksi oli asianmukaista. Synnytyksen käynnistämistä ei voitu pitää täysin perusteltuna, mutta ei myöskään virheellisenä toimintana. Asiantuntijan mukaan sykekäyrä ei klo 23 maissa edellyttänyt välitöntä keisarileikkauspäätöstä. Sykekäyrässä kyseessä olleiden muutosten vuoksi otetaan yleensä sikiön päästä ns. mikroverinäyte sikiön hapetuksen tutkimiseksi. Sairaalassa ei ko. ajankohtana kuitenkaan ollut siihen mahdollisuutta. Sykekäyrä oli asiantuntijan mukaan ponnistusvaiheen alkaessa vielä hyväksyttävä alatiesynnytyksen jatkamiselle. Sykekäyrä muuttui kuitenkin patologiseksi ponnistusvaiheen aikana ja STAN-laite hälytti klo 00.35. Valvira totesi, että imukuppiulosauttoon ryhtyminen oli asianmukaista, koska sairaalassa ei ollut mahdollisuutta tehdä hätäkeisarileikkausta. Valvira katsoi, että imukuppiulosautto venyi jonkin verran johtuen siitä, että takapäivystäjä jouduttiin kutsumaan paikalle ja koska takapäivystäjä sairaalan käytännön mukaisesti päivysti kotona.

Valvira katsoi, että synnytystoimintaan osoitetut resurssit sairaalassa olivat puutteelliset. Valviran käsityksen mukaan keskussairaalatasoiseen synnytystoimintaan kuuluu ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarileikkausten tekemiseen ja sikiön hapetuksen tutkimiseen. Nämä puutteet vaikuttivat todennäköisesti merkittävissä määrin syntyneen lapsen hapenpuutteen vaikeusasteeseen. Sairaala on sittemmin muuttanut synnytyskäytäntöjään siten, että sairaalassa on ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarileikkauksen tekemiseen ja sikiön hapetuksen tutkimiseen. Valvira totesi, että kohdun repeämän diagnosointi viivästyi ja kiinnitti tämän vuoksi synnytystä hoitaneen lääkärin huomiota huolellisuuteen synnytyksen jälkeisen vatsakivun diagnosoinnissa. Valvira katsoi, että kohdun repeämän ja kohtuvaltimon vuodon hoitoa ei voida pitää virheellisenä. Valviran käsityksen mukaan kohdun toimintakyky olisi kuitenkin todennäköisesti ollut parempi tulevia raskauksia ajatellen, mikäli kohdun repeämä olisi hoidettu kirurgisesti.

Lisätietoja: ylitarkastaja Leena Kinnunen, puhelin (09) 77292119

Jaa tämä sivu