Takaisin

Pula pätevistä ammattilaisista ja kasvava liikkuvuus eurooppalaisen sosiaalihuollon haasteina

Pula pätevistä ammattilaisista ja kasvava liikkuvuus eurooppalaisen sosiaalihuollon haasteina

Hanna Ahonen 10.1.2017 / päivitetty 10.1.2017 11:38

Pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuus ja riittävyys organisaatioissa nousevat meillä toistuvasti esiin. Valvontaviranomaisten havaintojen mukaan joko määrältään tai laadultaan riittämättömät resurssit aiheuttavat viiveitä käsittelyajoissa. Samalla vaarantuvat asiakkaan oikeusturva ja hyvä hallintotapa (esim. hallinnollisten päätösten puutteet tai niiden jättäminen kokonaan tekemättä). Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki parantaa edellytyksiä laadultaan hyvään sosiaalipalveluun, mutta samalla on koettu huolta lain edellytykset täyttävien sijaisten saatavuudesta.

Pätevistä sosiaalihuollon ammattilaisista pulaa Euroopan laajuisesti

Pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä ja muista sosiaalihuollon ammattilaisista ei ole yksin suomalainen ilmiö. Valvira oli marraskuussa 2016 mukana Euroopan sosiaalialan verkoston (European Social Network, ESN) työkokouksessa Bratislavassa, missä sosiaalialan työvoimakysymyksiä pohdittiin koko Euroopan laajuisesti.

Vaikka sosiaalityöntekijöiden ja muiden sosiaalialan ammattilaisten työtä pidetään yleisellä tasolla tärkeänä, ei alaa koeta kovinkaan vetovoimaiseksi. Alalle hakeutumista vähentävät useimmissa maissa samat sosiaalihuollon arkipäivään kuuluvat ilmiöt kuin meilläkin: alhainen palkkataso, henkisesti ja usein myös fyysisesti kuormittava työ, vähäinen arvostus ja vähemmän houkuttelevat työolosuhteet.

Myös yksi EU:n peruspilareista, työvoiman liikkuvuus, on alalla vähäistä, vaikka eurooppalaisella EURES-sivustolla oli joulukuun 2016 alussa haettavana yli 41 000 sosiaalialan työpaikkaa. Yhtenä selityksenä tähän lienee, että sosiaalihuollon koulutusta tai kelpoisuuksia ei ole toistaiseksi EU-maissa samalla tavalla harmonisoitu kuin terveydenhuollossa. Sosiaalihuollon osaamisen harmonisoiminen onkin varsin haasteellinen tehtävä. Työ on hyvin kulttuurisidonnaista ja edellyttää työskentelymaan lainsäädännön, hallinnon ja toimintatapojen hyvää tuntemusta. Hyvä kielitaito on työssä onnistumisen edellytys, mutta sen lisäksi tarvitaan kykyä kommunikoida myös huonosti itseään ilmaisevien asiakkaiden kanssa.  Puutteellinen viestintä on merkittävä riski asiakasturvallisuudelle. Kielitaidon merkitykseen on kiinnitetty huomiota myös terveydenhuollossa, joka kuitenkin on kansainvälisesti sosiaalihuoltoa yleispätevämpää.

Sosiaalihuollon asiakaskunta monimuotoistuu – kohti räätälöityjä palvelukokonaisuuksia

Vaikka sosiaalihuollon ammattihenkilöiden liikkuvuus onkin toistaiseksi vähäistä, monimuotoistuu sosiaalihuollon asiakaskunta väestön rajat ylittävän liikkuvuuden myötä: EU-maiden sosiaalihuollon piiriin tulee mukaan ihmisiä erilaisista kulttuureista ja erilaisilla taustoilla. Toisesta maasta tulleet sosiaalityöntekijät ja muut sosiaalialan ammattilaiset onkin nähty hyödylliseksi resurssiksi maissa, joihin on muodostunut samasta kulttuurista tulevien ihmisten yhteisöjä. Näin esim. Englannissa on rekrytoitu puolalaisten maahanmuuttajien asuinalueelle puolalaistaustainen sosiaalityöntekijä. Asiakkaat ovat saaneet asioida omalla kielellään, ja heitä on voitu auttaa oman kulttuurinsa lähtökohdat huomioon ottaen.

Sosiaalityössä ja sosiaalipalveluissa yksilölliset tarvearvioinnit ja niiden pohjalta räätälöidyt monialaiset palvelukokonaisuudet korvaavat yhä useammin standardoidut perusratkaisut.  Väestön liikkuvuuden mukanaan tuoma monimuotoistuminen ja kulttuurien sekoittuminen lisäävät tätä yksilöllisten ratkaisujen ja rajat ylittävän yhteistyön haasteellisuutta entisestään.

Hanna Ahonen

sosiaalineuvos
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti