Takaisin edelliselle sivulle

Potilas tarvitsee hyvää hoitoa, vaikka kansallinen hoitosuositus puuttuisikin

Potilas tarvitsee hyvää hoitoa, vaikka kansallinen hoitosuositus puuttuisikin

Markus Henriksson ja Tarja Holi 12.12.2017 / päivitetty 12.12.2017 08:40

Valvira on viime aikoina joutunut puuttumaan muutamien mm. kroonista väsymysoireyhtymää hoitavien lääkäreiden ammattioikeuksiin. Tapaukset ovat herättäneet runsaasti keskustelua erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kroonisen väsymysoireyhtymän ja muiden ns. toiminnallisiksi häiriöiksi luokiteltavien sairauksien luotettava diagnosointi on haastavaa, sillä oireet ovat usein moninaisia, eivätkä ne ole tunnusomaisia ainoastaan kyseiselle sairaudelle. Sairauksia yhdistää paitsi diagnosoinnin haasteellisuus myös kiistat vaikuttavista hoitomuodoista.

Moniin toiminnallisiin häiriöihin ja monitekijäisiin oireyhtymiin, kuten krooniseen väsymysoireyhtymään, ei toistaiseksi ole kansallisia hoitosuosituksia. Jotkut lääkärit ovatkin ryhtyneet laatimaan näistä sairauksista kärsiville potilailleen omia diagnostisia kriteerejä ja tarjoamaan epätyypillisiä, lääketieteelliseen näyttöön perustumattomia hoitoja. Toiminnallisten häiriöiden tunnistamiseen ja hoitamiseen tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota sekä lääketieteellisessä tutkimustoiminnassa että lääkärikoulutuksessa.

Lääkäri voi poiketa hoitosuosituksista lääketieteellisesti perustellusta syystä

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja kansalaisten tueksi on laadittu useita kansallisia hoitosuosituksia, kuten Duodecimin Käypä hoito -suositukset. Riippumattomat suositukset perustuvat laajaan ja huolellisesti läpikäytyyn tutkimusnäyttöön.

Käypä hoito- ja muut vastaavat suositukset ovat kuitenkin vain yksi työväline potilaan hoidon suunnittelussa: ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Sille, miksi suositusta ei voida noudattaa, voi olla monia hyviä perusteita (esim. hoitovasteen puute, potilaan muut sairaudet tai potilaan kieltäytyminen suositellusta hoidosta). Lääkärillä onkin oikeus, jopa velvollisuus, poiketa yleisistä hoitosuosituksista, jos tämä on potilaan kohdalla lääketieteellisesti perusteltua ja toteutettavissa turvallisesti. Valittu hoitomuoto on kuitenkin perusteltava hoitosuosituksen mukaista hoitoa tarkemmin ja perusteet on kirjattava potilasasiakirjoihin. Hoidon seurannan on myös oltava riittävää. Lääkärin toiminnan asianmukaisuutta arvioidessaan Valvira selvittää mm. sitä, onko hän tutkinut potilaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla, tehnyt diagnoosin lääketieteellisin, yleisesti hyväksytyin perustein ja toteuttanut hoidon ja sen seurannan potilasturvallisuutta vaarantamatta sekä asianmukaisin lääketieteellisin perustein.

Valviran tehtävänä ei ole arvioida tieteellistä tutkimusta, eikä laatia tai ottaa kantaa hoitosuosituksiin: Valvira ei siis kiellä tai hyväksy hoitoja. Valvontatyössään Valvira näkee kuitenkin selvästi katvealueita, joilla potilaiden on vaikea saada hoitoa ja on tehnyt itse useita aloitteita mm. Käypä hoito -suositusten laatimiseksi ja palveluiden kehittämiseksi.

Yksittäistapauksissa ja huolelliseen harkintaan perustuen lääkäri voi toteuttaa myös ns. kokeellisia hoitoja. Niitä ei kuitenkaan tule ottaa yleiseen tai laajaan käyttöön. Kokeellista hoitoa antaessaan lääkärin on tutkittava potilas erotusdiagnostisesti eli tunnetut muut sairaudet pois sulkien hyvin huolella ja potilaalle on turvattava normaalit, yleisesti hyväksytyt tutkimukset ja hoidot. Lisäksi potilasta (tai hänen huoltajaansa) pitää informoida käytetystä epätyypillisestä hoidosta ja sen mahdollisista haitoista ja riskeistä. Lääkärin on aina arvioitava, aiheuttaako hoito potilaalle enemmän vaaraa tai haittaa kuin hoidettava sairaus. Lääkäreiden, jotka antavat epätyypillisiä hoitoja, tulisi pitää hyvää huolta siitä, että heillä on päivitetyt tiedot suositelluista, yleisesti hyväksytyistä hoidoista.

Lähtökohtana on, että uudet hoitomuodot pitäisi tutkia tieteellisesti ennen niiden laajamittaista käyttöä.

Ammattioikeuksien rajoituspäätökset perustuvat monipuoliseen selvitykseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilövalvonta on tärkeä osa Valviran potilasturvallisuustyötä. Esimerkiksi lääkärien lääkkeiden määräämisoikeutta rajoittamalla on voitu paitsi estää potilasriskejä myös hillitä laajemmin epäasianmukaisen ja ei-lääketieteellisen lääkkeiden käytön leviämistä maassamme.

Kun Valvira tekee ammattioikeuksia rajoittavan tai oikeudet poistavan päätöksen, se perustuu huolelliseen ja monipuoliseen selvitykseen. Selvityksen arvioinnissa hyödynnetään usein Valviran pysyviä asiantuntijoita. Samalla arvioidaan, mikä on pienin mahdollinen puuttumistapa havaitun potilasturvallisuusvaaran poistamiseksi. Ammattioikeuden rajoituspäätöksissä ei koskaan ole kyse tietyn hoitomuodon valinnasta sinänsä, vaan potilaiden hoidon kokonaisuudesta ja siitä, vaarantaako ammattihenkilö toiminnallaan potilasturvallisuutta. Päätökseen johtaneet selvitykset ja niiden arviointi on perusteellisesti kuvattu Valviran päätöksissä.

Valitun hoidon on oltava yksilö- ja tapauskohtaiseen arviointiin ja riittäviin tutkimuksiin sekä lääketieteelliseen diagnostiikkaan perustuvaa ja sen on toteuduttava turvallisesti.

Kun Valvira on puuttunut esimerkiksi joitakin ns. epätyypillisiä hoitoja määränneiden lääkäreiden toimintaan, ammattioikeuksien rajoituspäätökset ovat perustuneet näiden lääkäreiden aiheuttamaan vaaraan. On myös huomattava, että potilas ei aina voi itse tietää hoidon vakavista riskeistä. Hyvinkin vaaralliset hoidot voivat lyhyellä aikavälillä tuntua potilaista toimivilta – haittavaikutukset voivat ilmetä vasta pitemmän ajan kuluessa.

Valviran päätösten tapauskohtaiset perusteet vaihtelevat, koska todetut epäasianmukaisuudetkin ovat lääkärikohtaisesti erilaisia. Epäasianmukaisuutta on kuitenkin todettu monen potilaan hoidossa. Lääkärillä, jonka ammattioikeuteen Valvira on joutunut puuttumaan, voi olla myös useita asianmukaisesti hoidettuja potilaita. On ikävää, että nämäkin potilaat voivat joutua tilanteeseen, jossa tuttu lääkäri ei voi jatkaa hoitoa. Lääkärin oikeuksia ei kuitenkaan voida rajoittaa potilaskohtaisesti.  

Potilasta on hoidettava silloinkin, kun oireiden syy on epäselvä ja vaikka käytössä ei olisikaan Käypä hoito -suosituksia. Valitun hoidon on oltava yksilö- ja tapauskohtaiseen arviointiin ja riittäviin tutkimuksiin sekä lääketieteelliseen diagnostiikkaan perustuvaa ja sen on toteuduttava turvallisesti. Potilaita on hoidettava myös mahdollisimman pitkälti yhteisymmärryksessä heidän kanssaan. Aina potilaita ei kuitenkaan voida hoitaa heidän itse toivomallaan tavalla. Näissä tilanteissa keskustelu hoitopäätösten perusteista yhdessä potilaan kanssa on erityisen tärkeää.

Markus Henriksson ja Tarja Holi

Markus Henriksson on ylijohtaja ja Tarja Holi on johtaja
Jaa tämä sivu


Kommentit (133)

Lisää kommentti
sydän syrjällään 7.1.2018 22:19 133
Käypähoitosuositukset pitäisi kieltää.

Globaalissa arvioinnissa niistä alle viidesosa perustui turkimustietoon. Erilaisten painostusryhmien mutu-mielipiteet olivat vallitsevina.

Suomessa erityisvaara että kilpirauhashoitoihin niitä tekevät Duodecim-lehdessä 1/2016 kunnollista hoitoa vastaan hyökänneet "endokrinologit". Pakollisen korulauseen jälkeen 99-prosenttisesti vaaditaan että potilasta ei saa hoitaa vaan TSH-arvoa. Oireita ei pidä kuunnella. Oireet poistava lääkitys on ylilääkitys. Biancon ja Hoermannin ryhmien tutkimustuloksia ei saa ottaa huomioon. Terveen kilpirauhasen T3-eritystä ei pidä käyttää mittapuuna yhdistelmälääkityksessä. Jne. Jne.
JOUKKOKANNE? 31.12.2017 6:45 132
Käypä hoito -suositukset:
Suurelle yleisölle kerrotaan, että käypähoito -suosituksilla pyritään takaamaan kaikille potilaille yhtäläinen ja tasa-arvoinen hoito paikkakunnasta riippumatta.

Kulissien takana todellisuudessa käypähoito -suosituksen tarkoituksena on säästää rahaa ja suositus on potilaan samalle hoidolle asetettu MAKSIMI.

Jos käypähoito -suositus puuttuu, kyseistä oirekuvaa / vaivaa ei ole, ei tarvitse hoitaa tahi tutkia. Näin kliinikot asiantilan käytännössä tulkitsevat.

Myös olen ollut lukuisia kertoja tilanteessa, missä lääkäri perustelee valheellisesti hoitolinjauksensa käypähoito -suosituksilla, vaikka sellaista ei ole.

Myös vedotaan PALKO:n linjauksiin. T3 -lääkkeen osalta PALKO on linjannut tutkimukset, kontrollit ja lääkityksen julkiselta sektorilta ulos.

PALKO on ilmeisimmin lobbauksen myötä sekä omien kyseenalaisten intressiensä sokaisemana päätynyt kilpirauhashormonien ja niihin liittyvien sairauksien osalta ko. potilaiden "HEITTEILLEJÄTTÖ"-suosituksiin sekä asettanut ko. potilaat epätasa-arvoiseen asemaan.

Kaikilla ihmisillä on lain mukaan oikeus saada tarvitsemansa tutkimukset ja hoidot julkisella sektorilla, iästä, rodusta, ihonväristä, terveydentilasta, sukupuolesta jne riippumatta. Syrjintä on lain mukaan rangaistava rikos. Kilpirauhaspotilaiden kohdalla lakiin on tehty ilmeisesti virkamiesten ja heitä edustavien juristien toimesta valtava porsaanreikiä. Kuinka tähän ei kukaan puutu, kuinka syrjintä voi jatkua vuodesta toiseen?

Vaadin VALVIRA:n antavan julkisen perustelun asiassa. Syrjinnän uhreja on tässä asiassa =asianomistaja Suomessa tuhansia.

Onko joukkokanne ainoa tie oikeuden saamiseksi kilpirauhashormonisairauksista kärsiville potilaille?
VALVIRAN ARMOTON EUTANASIA 29.12.2017 0:28 131
Yli KOLMEKYMMENTÄ vuotta sitten, 19 vuotiaana sairastuin ilmeisimmin työpaikkani sisäilmaongelman laukaisemana Hashimoton tyreoidiittiin. Geenialttius on olemassa, meillä suvussa toistakymmentä tapausta. Mitään hoitoa en tautiin saanut. Riutumista, järjettömässä syväjäässä palelua, uupumusta, krooninen erittäin vaikea migreeni, lopulta lihastoiminnot heikkenivät niin, että pienikin rasittaminen johti massiivisiin ja niin tuskallisiin lihaskouristuksiin. Infektiokierre, veren valkosolujen ehtyminen luuytimen toiminnan heikkenemisen myötä. Myös infektioita vastaan välttämättömien vasta-aineiden tuotanto romahti. Vaikeat unihäiriöt, sympaattinen yliaktiivisuus, tykyttelyt, kammiolisälyönnit, verenpaineen nousu, kolesterolin nousu. sokeriarvojen nousu, painonnousu, alaraajojen massiiviset turvotukset (myxödema).... Kaikki nämä ja monta muuta oiretta ja poikkeavuutta mm. laboratoriokokeilla varmennettu moneen kertaan.

Julkiselta ei saanut minkäänlaista apua, ei ole diagnosoitavaa, ei siis hoidettavaakaan. Asioihin huolellisesti perehtyvä ja tietävä yksityislääkäri teetti mittavat tutkimuspatteristot, verikokeita, UÄ-tutkimuksia ja vaikea-asteinen hypotyreoosi todettiin. Tyroxin-kokeilu 6 kk, tila vaikeutui entisestään. rT3 nousi lähes 40:een. T3/rT3 -ratio putosi kuuteen (alle 15 -> selvä rT3-dominanssi). Maksani tuottaa suhteellisesti liikaa DIO3:a, joka muuntaa Tyroxinin rT3-muotoon. Se EI OLE inaktiivinen metaboliittii (kuten niin viisaat, mutta perehtymättömät endot väittävät), vaan se jarruttaa aineenvaihduntaa. Terveillä aineenvaihduntaa pitää hidastaa ravinnon puutteessa, sairastamisen yhteydessä jne. Se on fysiologinen puolustuskeino, jonka tavoitteena on säästää energiaa jonkun merkityksellisen syyn takia. (solubiologia, biokemia yliopistossa pääaineena opiskeltu; tieto siis, ei arvaus)

Jodin, raudan ja seleenin puute, raskasmetalli- ja halogeenisten yhdisteiden liiallinen kuormitus, maksan benignit kasvaimet (DIO3-tuottavat), geneettinen DIO2-tuotantohäiriö, T3-reseptoreiden geneettiset rakennevirheet tai sairauden aiheuttamat reseptorivauriot, mitokondriotaudit, DIO1-entsyymin liikatuotanto jne ovat kaikki todellisia fysiologisia sairaudentiloja, jotka edellyttävät huolellista tutkimista ja HOITOA. Mikäli elimistö ei kykene muuntamaan tyroxinia aktiiviin T3-muotoon, on sitä saatava purkista. Muuten tulee katastrofi, solujen energia-aineenvaihdunta vaikeutuu merkittävästi ja se aiheuttaa TODELLISET OIREET. Tässä ei ole kyse mielipiteistä tai mielisairaudesta, vaan todellisista fyysisistä sairauksista, joissa yhteistä on hoito: T3-lääke.

On sulaa hulluutta, että Valvira ja johtavat endot pilkkaavat näistä sairauksista kärsiviä potilaita ja polkevat potilaiden oikeusturvan lokaan. On lukuisia sairaudentiloja, joissa hoito on välttämätöntä, mutta sitä ei osata, eikä haluta tutkia.

Yksityislääkärini aloitti lopulta T3-lääkkeen. Hoitoa on jatkanut toinen lääkäri = vahvistanut T3-tarpeellisuuden. Myös usean Tk-lääkärin, työterveyslääkärin jne kanssa on asia käyty läpi ja tarve on vahivistettu, hoitoa jatkettu.

Lapsillani on todettu sama sairaus; rokotereaktion laukaisema Hashimoton tyreoidiitti. Lisäksi geenitestillä on todettu DIO2-tuotantohäiriö. T3-tarve on pysyvä. En suostu siihen, että Valvira invalidisoi lapseni vallanhimoissaan.

Yksityislääkärini muuten ihmetteli, kuinka voin olla edes hengissä, kolmekymmentä vuotta autoimmuunityreoidiittia vailla hoitoa. Totesi tuo: "Tavallisesti tämä tauti tappaa!"
20 vuoden placebovaikutus? 27.12.2017 20:03 130
Nimerkillä "Placeboa ja noseboako?" on omituisia ja helposti kumottavia arveluja. On totta että epäfysiologinen lääkitys pelkällä tyroksiinilla (T4) on tuottanut erilaisia haittoja. Eikä ihme, koska terve kilpirauhanen tuottaa myös T3-hormonia 20...30µg/vrk. Tyroksiini ja trijodityroniini eivät oikeastaan ole lääkkeitä siinä mielessä, että terve kehokin niitä aina tuottaa.

Jo useita vuosia sitten mainittiin tunnetun tietokirjailija Paul Robinsonin olleen T3-monoterapialla (siis jo silloin) yli kaksikymmentä vuotta. Vieläkö odotettava toiset 20 vuotta placebovaikutuksen poistumista?

Selvennykseksi että Robinson kuten Pöntynenkin kehottaa välttämään T3-monoterapiaa, jossa ohitetaan kehon erityistilanteissa tarvitsema metabolian säätely.

"Syö, nuku ja liiku oikein" ei auta jos solut eivät saa T3-hormonia. Ääritapaus kun kilpirauhanen on poistettu. Yleisimmin kun autoimmuunityreoidiitti on tuhonnut osan kilpirauhasesta, mutta on muitakin häiriömahdollisuuksia.

Puutoksen korvaaminen on potilaan etu. Väsymys ja aivosumu 16-tuntisen yöunen jälkeen ei tapa, mutta ei myöskään ole elämisen arvoista elämää.
Placeboa ja noseboako? 23.12.2017 15:17 129
Kyllä kaikenlainen hormonihoito väsyneisiin auttaa, huolimatta normaaleista laboratoriotuloksista. Kuitenkin tiedetään, että pitkäaikaiskäytössä taas haitat korostuu. Sotkemalla normaali oma hormonituotanto ei taatusti ole potilaan etu. Väsymykseen harvoin kuolee, mutta väärin perustein totetutettuun hormoni- ym. kokeellisiin hoitoihin todennäköisemmin.

Syö, nuku ja liiku oikein -periaatteella ihminen voi paremmin kuin luontaistuotteita ja hormoneja syömällä. Kuka seuraa näiden suosituksista poikkeavien potilaiden pitkäaikaisen seurannan (=10-20 vuotta) vaikutuksia tai onko takautuvasti näistä edes tietoa.
HILJAINEN TIETO 22.12.2017 22:42 128
EPISODI 1:

Kokonaisuudessaan viisaiden virkamiesten tulisi kyetä näkemään tilanne huomattavasti tarkemmin. Kuten lukuisat kommentit osoittavat, T3-lääkitystä tarvitsevat potilaat jäävät pääsääntöisesti muissa TH-yksiköissä tutkimatta, diagnosoimatta ja hoitamatta. Suurin osa hypotyreoosipotilaista on vuosia-vuosikymmeniä syönyt Thyroxinia ja sairastunut entistä vaikeammin. Ne potilaat, jotka hyötyvät Thyroxinista, tyytyvät saamaansa hoitoon ja toipuvat. Ne potilaat, joille Thyroxin ei sovi tai riitä, kiertävät useiden lääkäreiden luona hakien apua ja armoa vaikeisiin oireisiinsa.

Ihmiset ovat yleensä empaattisia läheisiään kohtaan ja jakavat toisilleen tietoa niistä tahoista, joilta apua on näissä erityisen hankalissa tapauksissa löytynyt. Sinne siis suuntaavat ne kaikista vaikeimmat potilastapaukset, jotka kaikista todennäköisimmin tarvitsevat juuri T3-hoitoa.

Kyse ei siten ole esim. Pöntysen yleisestä tavasta hoitaa potilaita yksioikoisesti T3-lääkkeellä, vaan Pöntysen kyvystä arvioida potilaan sairashistoriaa ja suorittaa riittävän perusteellisesti tarvittavat tutkimukset sekä myös tulkita OIKEIN tutkimustulokset ja valita potilaalle se hoitomuoto, joka kyseistä, vaikeasta oirekuvasta ja toimintakyvyn heikkenemisestä kärsivää potilasta, IHMISTÄ, oikeasti auttaa.

Vaikeiden tapausten tutkiminen ja hoitaminen aidosti hyvillä tuloksilla vaatii innostuneisuutta, sitoutuneisuutta, paneutumista, jatkuvaa uuden oppimista ja ammattiosaamisen kehittämistä.

Valtaosa tuntemistani lääkäreistä ei valitettavasti näin toimi. Kiinnostavampaa on käydä virka-aikana yksityisvastaanotoilla nostamassa triplapalkkaa ja näyttää tärkeältä. Julkisen sektorin laitoksissa ei ole lainkaan poikkeuksellista, että vietetään kosteita kekkereitä ja ollaan seuraavana päivänä krapulassa töissä oksentamassa ja nukkumassa. Pitkä kokemus on tämän näyttänyt. Yksityissektorilla tämä ei tule kyseeseen, ainakaan kovin montaa kertaa.

Kunnia kuuluu sille, jolle se aidosti kuuluu! Tässä tapauksessa niille lääkäreille, jotka ovat toimineet pioneereina ja ovat olleet aidosti kiinnostuneita potilaistaan ja saaneet aikaan paljon HYVÄÄ!

Nyt on valviran virkamiesten aika todella huomata, että soditte väärään suuntaan ja kärsijänä ovat tuhannet potilaat, suomalaiset veronmaksajat. On jo korkea aika lopettaa tämä ihmisten kiusaaminen. Potilasturvallisuus on tässä suuressa vaarassa ja joudutte itse vastaamaan seurauksistanne, elämään omantuntonne kanssa loppuikänne.

Peli poikki ja työrauha Pöntyselle ja muille lääkäreille, joita tämä turha sota on koskenut ja vahingoittanut. Se on oikea ryhtiliike!

EPISODI 2:

Kilpirauhashormonien muodostumisen ja toiminnan ymmärtäminen solutasolla on syvällistä erityisosaamista vaativaa lääketiedettä. Kuten olemme saaneet havaita mm. siitä tosiseikasta, että valtaosa suomen endokrinologeista ei valitettavasti siitä yhtään mitään ymmärrä. Heistä varsin monelta puuttuu tarvittava kiinnostus oppimiseen ja omaehtoiseen opiskeluun ja paneutumiseen.

Kilpirauhashormoniaineenvaihdunnan voi oppia ainoastaan keskittymällä pitkäjänteisesti ihmisen biokemiaan ja solubiologiaan, anatomiaan ja fysiologiaan. Pakollisilla kursseilla puolinukuksissa istuminen ei tätä viisautta päähän istuta. Laajamittaisen teoriatiedon lisäksi tarvitaan myös runsaasti kokemusta. Lääkäri saa kokemuksellista osaamista kerättyä ainoastaan kliinisessä potilastyössä. Sanotaan: "Potilas on lääkärin paras opettaja" Kokenut ja analyyttisen ajattelun omaava lääkäri osaa yksilöllisissä potilastapauksissa SOVELTAA teoriatietoa ja kokemuksellista ammattiosaamistaan kunkin yksilön kohdalla. Soveltamiskyky käytännössä osoittaa osaamisen todellisen tason ja luonteen.

Valvira on nyt linjaamassa kokemuksellisen osaamisen, hiljaisen tiedon kartuttamisen ja hyödyntämisen kliinisessä potilastyössä KIELLETYKSI. Tämä vaikuttaa kovin kummalliselta. ns. Käypä Hoito -suositukset ovat ainoastaan suosituksia. Ja koska ei ole kahta samanlaista ihmistä, ei ole samanlaisia sairauksia ja oireita, vaan yksilöitä, eivät käypähoidot sovellu todellisuudessa kovinkaan monessa tapauksessa. Kilpirauhassairauksia koskevia käypähoitosuosituksia ei edes ole.

Jos lääkäri ei ole kiinnostunut potilaastaan, ei hän myöskään ole kiinnostunut oppimaan ja kehittymään. Omakohtainen kokemukseni erikoissairaanhoidossa endokrinologin vastaanotolla on tämän nimenomaisesti vahvistanut. Kiinnostusta ei ollut lainkaan, vain uhkailua ja pelottelua. Ei tutkimuksia, ei hoitoa, vaan ulos....

On suorastaan vaarallista suunnitella edes, että kilpirauhassairaudet kuuluisivat endokrinologien toimialaan ja muilta lääkäreiltä kilpir.sairauksien hoito kiellettäisiin. Itse en missään tapauksessa tule hakeutumaan enää endokrinologin pakeille sairauteni kanssa. Sama koskee muita perheenjäseniäni.

Otan kantaa sekä omakohtaisesti potilaana, että terveydenhuollon edustajana. Seurantaa olen tehnyt aiheen parissa vuosikymmeniä ja uskallan väittää, että edellä mainittu on totta.
RYHTILIIKE 22.12.2017 22:20 127
Kokonaisuudessaan viisaiden virkamiesten tulisi kyetä näkemään tilanne huomattavasti tarkemmin. Kuten lukuisat kommentit osoittavat, T3-lääkitystä tarvitsevat potilaat jäävät pääsääntöisesti muissa TH-yksiköissä tutkimatta, diagnosoimatta ja hoitamatta. Suurin osa hypotyreoosipotilaista on vuosia-vuosikymmeniä syönyt Thyroxinia ja sairastunut entistä vaikeammin. Ne potilaat, jotka hyötyvät Thyroxinista, tyytyvät saamaansa hoitoon ja toipuvat. Ne potilaat, joille Thyroxin ei sovi tai riitä, kiertävät useiden lääkäreiden luona hakien apua ja armoa vaikeisiin oireisiinsa.

Ihmiset ovat yleensä empaattisia läheisiään kohtaan ja jakavat toisilleen tietoa niistä tahoista, joilta apua on näissä erityisen hankalissa tapauksissa löytynyt. Sinne siis suuntaavat ne kaikista vaikeimmat potilastapaukset, jotka kaikista todennäköisimmin tarvitsevat juuri T3-hoitoa.

Kyse ei siten ole esim. Pöntysen yleisestä tavasta hoitaa potilaita yksioikoisesti T3-lääkkeellä, vaan Pöntysen kyvystä arvioida potilaan sairashistoriaa ja suorittaa riittävän perusteellisesti tarvittavat tutkimukset sekä myös tulkita OIKEIN tutkimustulokset ja valita potilaalle se hoitomuoto, joka kyseistä, vaikeasta oirekuvasta ja toimintakyvyn heikkenemisestä kärsivää potilasta, IHMISTÄ, oikeasti auttaa.

Vaikeiden tapausten tutkiminen ja hoitaminen aidosti hyvillä tuloksilla vaatii innostuneisuutta, sitoutuneisuutta, paneutumista, jatkuvaa uuden oppimista ja ammattiosaamisen kehittämistä.

Valtaosa tuntemistani lääkäreistä ei valitettavasti näin toimi. Kiinnostavampaa on käydä virka-aikana yksityisvastaanotoilla nostamassa triplapalkkaa ja näyttää tärkeältä. Julkisen sektorin laitoksissa ei ole lainkaan poikkeuksellista, että vietetään kosteita kekkereitä ja ollaan seuraavana päivänä krapulassa töissä oksentamassa ja nukkumassa. Pitkä kokemus on tämän näyttänyt. Yksityissektorilla tämä ei tule kyseeseen, ainakaan kovin montaa kertaa.

Kunnia kuuluu sille, jolle se aidosti kuuluu! Tässä tapauksessa niille lääkäreille, jotka ovat toimineet pioneereina ja ovat olleet aidosti kiinnostuneita potilaistaan ja saaneet aikaan paljon HYVÄÄ!

Nyt on valviran virkamiesten aika todella huomata, että soditte väärään suuntaan ja kärsijänä ovat tuhannet potilaat, suomalaiset veronmaksajat. On jo korkea aika lopettaa tämä ihmisten kiusaaminen. Potilasturvallisuus on tässä suuressa vaarassa ja joudutte itse vastaamaan seurauksistanne, elämään omantuntonne kanssa loppuikänne.

Peli poikki ja työrauha Pöntyselle ja muille lääkäreille, joita tämä turha sota on koskenut ja vahingoittanut. Se on oikea ryhtiliike!
Lasse 22.12.2017 20:34 126
Kommentissa 15.12 tammikuuksi odottelemastani tutkimuksesta sain tekijöiltä ilouutisen. Ilmestyikin yllättäen jo tänään 22.12.2017.

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fendo.2017.00364/full

"Recent Advances in Thyroid Hormone Regulation: Toward a New Paradigm for Optimal Diagnosis and Treatment"
Hilkka Nivukoski, Oulu 22.12.2017 13:25 125
Käypähoitosuositukseen ei käytetty oikeita lähteitä eikä oikeita asiantuntijoita.
Majvik II suositus on oikeudenmukainen ja sitä ei ole kumottu.
https://julkari.fi/handle/10024/102636
Itsekin sairastuneena ja ammattitautidiagnoosin saaneena tiedän, että homesairaus on loppuelämän riesa, joka todellakin rajoittaa elämää. Lapsena en ollut millekään allerginen enkä yliherkkä.
Toimin itse vertaisohjaajana astamaatikoille ja homesairaille. Todella pahoja ongelmia on monilla, kun heitä ei uskota.
over the counter 22.12.2017 12:24 124
Missä viipyvät valviran kauhukertomukset niistä monista maista, joissa kilpirauhaslääkkeet ovat reseptivapaita? Ainakin tyroksiini, usein T3:kin.
HÖLMÖLÄSTÄ KOTOISIN 21.12.2017 16:04 123
Valviran edellä olevassa kirjoituksessa sanotaan: "lääkkeiden määräämisoikeutta rajoittamalla on voitu paitsi estää potilasriskejä myös hillitä laajemmin epäasianmukaisen ja ei-lääketieteellisen lääkkeiden käytön leviämistä maassamme."

Arvoisat em. kirjoitelman kirjoittajat, voitteko selventää, mikä on ei-lääketieteellinen lääke?

Tietääkseni kaikki LÄÄKE-statuksen saaneet lääkkeet ovat lääketieteellisiä tuotteita, joilla on nimenomaisesti lääketieteellinen käyttöindikaatio, ja jotka ovat käyneet läpi lääketieteellisen arviointiprosessin kliinisine potilastutkimuksineen.

Tuntuu siltä, että Valviran puolelta ylijumalaa pyritään leikkimään vailla minkäänlaista asiantuntijuutta, erittäin puolueellisesti ja tavoitteellisesti.

Niinhän sitä sanotaan, että "laki on niin, kuin sitä luetaan". Tyroxin-uskovaiset sivuuttavat systemaattisesti hyvät hoitotulokset, puuttuvat haittavaikutukset tai komplikaatiot, potilaiden itsensä kokemukset sekä lukuisat LÄÄKETIETEELLISET tutkimusartikkelit, jotka todentavat T3-lääkityksen olevan monissa tilanteissa perusteltua ja tarpeellista.

Kilpirauhashormonien epätasapainon ja toimintahäiriön taustalla tiedetään olevan monia eri mekanismeja, joista useat ovat geneettisiä. Valvira ja endo-yhdistyksen puheenjohtaja eivät millään inttämisellä voi muuttaa väestömme koko maapallon mittakaavassa poikkeuksellista geeniperimäämme ja siihen liittyviä sairauksia tai poikkeavuuksia. NE TÄYTYY TUTKIA JA HOITAA! Kuten Valvira on itsekin todennut, mutta silti jatkaa oman oksansa sahaamista.
pdf hukassa 21.12.2017 14:00 122
Vastikään täällä mainittu VTM Suvisaaren tutkimus lienee nettisivuston uudelleenjärjestelyssä kadonnut. Alla privaattitallenne

https://drive.google.com/open?id=1a0l0J_yywOMBb4Wxyjss5ltQQaKme9-r
vauhdilla päin seinää 21.12.2017 11:09 121
Endokrinologit varsinkin Suomessa kiihdyttävät vauhtia ajaessaan päin tiiliseinää. Vuosikymmeniä sitten Synthroid-valmistajan myötävaikutuksella ilman tutkimuksia käyttöönotetulta väärältä hoitolinjaukselta murenee pohja kahtakin kautta:

Ensinnäkin vauhdilla kumuloituu tutkimustietoa tyroksiinihoidon kelvottomuudesta. Syksyllä 2014 olin pakotettu käynnistämään kilpparitutkimusten seuraamisen ja tein muistiinpanoja. Jo nyt, vain kolmessa vuodessa on monia kohtia pitänyt muuttaa.

Toisekseen kertyy kiihtyvästi kliinistä tietoa. Suomessa pitkään ja aiheellisesti "thyroxinliitoksi" pilkattu Kilpirauhasliitto aikansa piilotteli teettämäänsä Satu Suvisaaren selvitystä potilaskokemuksista, mutta sittemmin on Kilpi-lehdissäkin 2015-2016 monesti kerrottu T3:n tehosta.

Englannissa T3-vastustaja Mark Vanderpump oli puheenjotajana endokokouksessa 2015 näkevinään että vain 20 tai 25 prosenttia käsiäänestyksessä puolsi yhdistelmälääkitystä. Kuitenkin ainakin edes viidesosa jo yli kaksi vuotta sitten.
maailman huipputasoon 20.12.2017 21:41 120
astmt30 >> Völzke (PubMed 15785248) sai oikeasti terveillä viitealueeksi 0.25...2.12 ja arvojen jakauma ilmeisesti normaali Gaussin käyrä <<

Suomi voisi tulla endokrinologiassa edelläkävijämaaksi rehellisen TSH-viitealueen käyttöönotolla.

Profiilin kohotusta voisi tehostaa määrittämällä lääkityksen alustava TSH-tavoitearvo välille 0-0,5 siten, että vähennetään terveiden keskiarvosta (1,15) määrä, joka riippuisi suhdeluvusta T4v:T3v. Lääkitys lopullisesti tietysti oireiden ja T3v:n mukaan.

Lopullisesti maailman ykkösiä oltaisiinkin siirtämällä TSH sivuun ja annostelemalla T4v:n, T3v:n ja oireiden perusteella.
MOT 20.12.2017 15:16 119
Pöntysen ja muiden T3-lääkäreiden hoitotuloksia on tarkasteltava myös sitä tietoa vastaan, että heidän potilasaineistonsa on valikoitunutta. Heidän tutkimuksiin ja hoitoihin päätyvät ne potilaat, jotka vuosien yrittämisenkään jälkeen eivät ole saaneet julkiselta asinmukaista tutkimusta ja hoitoa.
sattumaako vain? 19.12.2017 20:50 118
Sattumaako vain se, mistä kertoo terveydenhuollossa tärkeässä tehtävässä toimiva kilpirauhaspotilas? Aikanaan yrittäessään saada hoitoa Suomessa oli tietyllä endokrinologilla vapaita vastaanottoaikoja joka päivälle. Sitten tulivat nämä mainioi vainot. Sattumaa tai ei, nyt tuolle endolle on kuukausien jono. (Tuo kertoja saa hoitonsa ulkomailta,)
kuinx ferritiini ja B12? 19.12.2017 20:00 117
T3-hälinässä tuntuu unohtuneen esim. ferritiinivajaus, joka aiheuttaa samat oireet ja on ollut joillakin vastaanotoilla yleisempi kuin kilpparivajis. On vihjattu että tämän korjaamisella joskus voi korvata T3-lisäyksen.

Joillakin lääkäreillä huhutaan olevan asiasta harmahtavaa aavistusta, mutta ohittavat sen aivan epärelevantilla hemoglobiinin mittaamisella. Mitattavat kolme olisivat transferriinin saturaatio eli TrFeSat, ferritiini eli ferrit ja transferriinireseptorit eli TfR.

(Eivätpä lääkärit osaa neuvoa Hashimotohyökkäyksiinkään gluteenittomuutta ja seleeniä 200µg/vrk.)
järkyttävää 19.12.2017 18:33 116
Videolla Ville esittelee 70-sivuista palautenippua ja haastattele kolmea potilasta. Kaikki seitsemänkymmentä on allaolevassa, mutta älkää lukeko illalla. Yöunet menevät:
https://www.laakarikeskuslupaus.fi/wp-content/uploads/2017/12/potilastarinat_lupaus.pdf