Takaisin edelliselle sivulle

Päivystävä vuokralääkäri tutki potilaan puutteellisesti ja teki väärän diagnoosin - potilas kuoli

Päivystävä vuokralääkäri tutki potilaan puutteellisesti ja teki väärän diagnoosin - potilas kuoli

23.3.2010 11:32

23.3.2010

Vaimo kanteli noin 40-vuotiaan puolisonsa hoidosta keskussairaalan päivystysklinikan perusterveydenhuollon päivystysyksikössä. Miehellä oli ollut aaltoilevaa päänsärkyä noin kuukauden ajan. Hän oli pyytänyt, että vaimo tulisi auttamaan työpaikalta päivystykseen pääsemisessä, koska päänsärky oli erittäin kovaa, ja hän tunsi olonsa heikoksi ja oli aiemmin päivällä oksentanut.

Keskussairaalan yhteispäivystyksessä hänet tutki lääkäri, joka oli suorittanut lääkärin tutkinnon ulkomailla ja saanut oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia Suomessa ns. eurolääkärin oikeuksilla (perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaihe). Kyseinen lääkäri, joka toimi päivystysyksikössä vuokralääkärinä, arvioi miehen oireiden syyksi poskiontelon tulehduksen ja hoidon tarpeeksi antibiootti- ja tulehduskipulääkkeen. Lääkäri kotiutti miehen tutkimuksen jälkeen.

Puoliso löysi miehen seuraavana aamuna kuolleena. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyynselvityksen perusteella miehen välitön kuolemansyy oli aivojen puristustila, joka johtui äkillisestä aivoselkäydinnesteen virtauksen pysähtymisestä, aivopaineen äkillisestä noususta, ja peruskuolemansyy oli kolmannen aivokammion kolloidikysta.

Kantelun mukaan miehen vointi oli vastaanotolla niin huono, että puoliso etupäässä vastasi lääkärin kysymyksiin. Puoliso kertoi lääkärille muun muassa, että miehellä oli jo aika neurologian erikoislääkärin vastaanotolle. Lääkäri teki poskionteloiden ultraäänitutkimuksen, totesi, että kyseessä oli poskiontelon tulehdus ja määräsi hoidoksi antibioottia ja kipulääkettä. Puolison kysymykseen, voiko poskiontelon tulehdus aiheuttaa näin kovaa päänsärkyä, lääkäri vastasi myöntävästi. Lääkärin vastaanottotilanteesta tekemät potilasasiakirjamerkinnät olivat erittäin puutteelliset.

Päivystysklinikan perusterveydenhuollon ylilääkäri kertoi, että hän oli arvioinut lääkärin toimintaa asiakirjojen perusteella ja päätynyt kahden päivystysvuoron jälkeen ilmoittamaan vuokrausyritykselle, että lääkäri ei enää voinut toimia kyseisessä päivystyksessä. Ylilääkäri ei ollut seurannut lääkärin vastaanottoa henkilökohtaisesti. Ylilääkärin mukaan vuokratyövoimaa tarjonneen palveluntuottajan kanssa oli tehty sopimus, jonka mukaan ”Palveluntuottajan palkkaamat lääkärit ovat laillistettuja lääkäreitä, perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavia lääkäreitä tai lääketieteen kandidaatteja, jotka ovat suorittaneet tehtävän hoitamiseen yleisesti vaadittavat kurssit ja joilla on kyky hoitaa päivystykseen kuuluvat tehtävät”. Ylilääkäri totesi selvityksessään lisäksi, että poliklinikalla työskenteli aina myös kirurgian ja sisätautien erikoisalojen lääkäreitä, joita voi ja piti hänen ohjeistuksensa mukaan aina tarvittaessa konsultoida. Lisäksi myös vuokralääkäreiden välittäjä tarjosi konsultaatiota päivystysrinkinsä kautta.

Lääkärin omasta selvityksestä kävi ilmi, että hän tiesi miehen päänsäryn keston ja ajankohtaisen voimakkuuden sekä sen, että työterveyshuolto oli jo lähettänyt hänet neurologian alan konsultaatioon. Hän tiesi että miehen oirekuvan taustalla epäiltiin neurologista sairautta. Valviran neurokirurgian alan pysyvä asiantuntija totesi asiantuntijalausunnossaan, että aivokammion kolloidikystan parantava hoito on kystan poistaminen mikrokirurgisella leikkauksella. Kolloidikysta on harvinainen löydös, mutta kyky epäillä kohonnutta kallonsisäistä painetta kuuluu päivystävän lääkärin valmiuksiin. Valvira yhtyi asiantuntijansa kantaan, että miehen oireet ja vointi vastaanotolla olisivat edellyttäneet kohonneen kallonsisäisen paineen epäilyä ja miehen lähettämistä saman sairaalan erikoisalojen päivystysyksikköön. Asiantuntija piti hyvin todennäköisenä, että tämä olisi johtanut asianmukaisiin tutkimuksiin ja miehen hengen pelastavaan päivystysleikkaukseen. Valvira yhtyi myös tähän asiantuntijansa kantaan.

Valvira piti vakavana ammatillisena laiminlyöntinä sitä, että lääkäri ei tutkinut ja arvioinut miehen päänsäryn syitä laajemmin sekä sitä, että hän ei konsultoinut kokeneempaa lääkäriä, varsinkin kun hänen ammatinharjoittamisoikeuteensa kuului toimia toisen ammattihenkilön ohjauksen ja valvonnan alaisena.
Valviran asiakirjoista saaman käsityksen perusteella hoitovirheen syynä ei todennäköisesti ollut lääkärin kielitaidon puutteellisuus, vaan se, että hänen arvionsa miehen esitiedoista ja ajankohtaisesta voinnista ja sitä mahdollisesti selittävistä tekijöistä oli liian suppea.

Perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittava lääkäri saa toimia vain toisen, itsenäisesti ammatti-aan harjoittamaan oikeutetun, lääkärin johdon ja valvonnan alaisuudessa yksityisessä tai julkisessa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain 24 §:ssä tarkoitetussa laitoshuollon toimintayksikössä. Tässä tarkoitetusta johdosta ja valvonnasta on aina sovittava selkeästi. Ohjauksen ja valvonnan on oltava tosiasiallista siten, että valvottavan lääkärin osaamisen riittävyyttä ja soveltuvuutta hänelle annettuihin tehtäviin arvioidaan säännöllisesti. Tämä ammatinharjoittamislain mukainen johto ja valvonta kohdistuu itsenäisiä lääkärinoikeuksia vailla olevaan lääkärii, ja se on eri asia, kuin työnantajan yleinen työnjohto-oikeus.
.
Lääkärin ohjauksesta ja valvonnasta keskussairaalan päivystyspoliklinikalla vastasi saadun selvityksen mukaan poliklinikan perusterveydenhuollon ylilääkäri. Valviran käsityksen mukaan lääkärin työn valvonta oli ollut osittaista, koska ylilääkäri ei ollut arvioinut hänen taitojaan vastaanottoa seuraamalla. Hän oli kuitenkin tarkistanut vastaanoton sujumista ilmeisesti ainakin jossain määrin asiakirjojen pe-rusteella, koska hän oli päätynyt siihen, että lääkäri ei sovellu toimimaan päivystäjän tehtävissä. Valviran käsityksen mukaan ylilääkäri olisi voinut niin sanottujen vuokralääkäreiden ohjauksesta ja valvonnasta vastuussa olleena yksikön johtajana arvioida lääkärin ammattitaitoa seuraamalla hänen vastaanottotyötään henkilökohtaisesti. Valviran kuitenkin totesi, että sitä, olisiko lääkärin tekemä hoitovirhe ollut näin estettävissä, ei ole jälkikäteen mahdollista asiakirjojen perusteella arvioida.

Valviran ratkaisu

Valvira katsoi, että miehen saama hoito ei ollut asianmukaista. Hänelle olisi todennäköisesti ehditty antaa tarpeellinen asianmukainen hoito, joka olisi todennäköisesti estänyt hänen menehtymisensä, jos lääkäri olisi arvioinut huolellisemmin hänen oireitaan ja ohjannut hänet keskussairaalan yhteis-päivystyksessä neurologian erikoisalan päivystäjän hoitoon.

Valvira antoi lääkärille huomautuksen hänen vastaisen toimintansa varalle siitä, että hänen tulee huolellisesti selvittää ja arvioida potilaan oireet ennen todennäköisimmästä taudinmäärityksestä päättämistä. Lisäksi hänen tulee laatia potilasasiakirjat niin, että niistä käyvät riittävässä määrin ilmi hänen potilaan hoidossa tekemänsä hoitopäätökset ja niiden perustelut.

Valvira kiinnitti perusterveydenhuollon päivystyksestä vastanneen ylilääkärin huomiota siihen, että hänen on riittävän varhaisessa vaiheessa ja riittävän huolellisesti arvioitava toimintayksikköönsä osoitettujen ulkopuolisten työntekijöiden ammattitaito ja soveltuvuus niihin tehtäviin, joita heidän edellytetään hänen johtamassaan yksikössä hoitavan. Valvira korostaa, että myös ns. vuokralääkärityövoimaa käyttäessään palvelujen järjestämisestä vastuussa olevan terveydenhuollon toimintayksikön johdon on varmistuttava siitä, että ulkopuolisen työntekijän ammatilliset taidot riittävät hänelle osoitettuihin tehtäviin. Työnantajan velvollisuus on myös arvioida ulkopuolisen työntekijän kielitaito ja hyväksyä vain riittävän kielitaidon omaavia ammattihenkilöitä työntekijöiksi yksikköönsä.

Valvira saattoi päätöksensä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtavan lääkärin tietoon, jotta hän ryhtyisi asiassa niihin toimenpiteisiin, joihin Valviran edellä kuvaamat tapahtumat antavat aihetta.

Jaa tämä sivu