Takaisin edelliselle sivulle

Miksi lonkkaleikkausta ei kiirehditty?

Miksi lonkkaleikkausta ei kiirehditty?

30.5.2010 14:59

Tytär kanteli Valviralle 88-vuotiaan äitinsä A:n hoidosta keskussairaalassa. Kantelussa arvostellaan sitä, että A:n tultua sairalaan lonkkamurtuman hoitoon, hänen seuraavalle päivälle suunniteltua leikkausta siirrettiin vielä kaksi vuorokautta eteenpäin. A oli leikkausta odottaessaan tuskainen ja sekava eikä saanut ruokaa ja häntä pidettiin sänkyyn sidottuna, ja hänen huonontuvaa yleistilaansa hoidettiin pelkällä kipulääkityksellä. Myöskään virtsassa todettua Klebsiella pneumoniae bakteeritulehdusta ei hoidettu lääkkeillä. A kuoli kesken leikkauksen. Tytär kysyy, eikö A:n huonontuva yleistila olisi ollut aihe kiirehtiä leikkausta.

Selvitykset antoivat leikkaus- ja anestesiaosaston ylilääkäri, ortopedian osastonylilääkäri, ortopediaan sairaalalääkäri, ja ortopedisen vuodeosaston osastonhoitaja. Lisäksi käytettävissä olivat A:n potilasasiakirjat keskussairaalasta sekä Valviran anestesiologian alan pysyvän asiantuntijan, anestesiologian erikoislääkärin lausunto.

Tapahtumat

Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella A sairasti verenpainetautia, pysyvää sydämen eteisvärinää ja Alzheimerin tautia, joihin hänellä oli säännöllinen lääkitys. Häneltä oli leikattu oikean korvan hyvänlaatuinen kasvain 1990-luvulla ja kaihi molemmista silmistä 2000-luvulla.

A kompastui kotonaan ja hänen reisiluun kaulansa murtui. Terveyskeskuslääkäri laati hänestä lähetteen keskussairaalaan, jossa todettiin vasemman reisiluun kaulan murtuma, ja A siirrettiin ortopediselle vuodeosastolle odottamaan murtuman leikkaushoitoa. Potilasasiakirjojen mukaan A oli keskussairaalaan tullessa jonkin verran sekava. Hänen yleistilansa oli kohtalainen ja sydämen syke ja verenpaine olivat tilanteeseen nähden normaalit. Laboratoriokokeissa ei ollut poikkeavaa ja EKG-rekisteröinnissä ei ollut sydänin-farktiin viittaavaa.

A leikattiin kolme päivää myöhemmin selkäydinpuudutuksessa. Hänelle asetettiin reisiluun pään korvaava proteesi. Kesken leikkauksen A:n terveydentila huononi niin, että hänet jouduttiin elvyttämään, jonka jälkeen leikkausta jatkettiin. Leikkauksen loppuvaiheessa A:lla todettiin sydänpysähdys, jonka takia hänelle aloitettiin uudestaan elvytys. Elvytys oli tulokseton ja A kuoli leikkaussalissa.

Oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen perustuvassa kuolintodistuk-sessa perus- ja välittömäksi kuolemansyyksi todettiin vasemman lonkan murtuma, joka oli hoidettu leikkauksessa asettamalla A:lle puoliproteesi. Kuolinmekanismiin liittyvinä muutoksina todettiin keuhkoissa verekästä vesipöhöä. Sydän oli hieman suurentunut ja vasemman kammion seinämä paksuuntunut. Vatsa-aortassa ja lonkkavaltimoissa oli melko vahva kovettumatauti.

Asian arviointi

Valviran anestesiologian alan pysyvä asiantuntija, anestesiologian erikoislääkäri toteaa lausunnossaan, että keskussairaalassa vallinneen ruuhkaisen tilanteen takia ei A:ta voitu leikata vuorokauden sisällä, mikä olisi ollut sairaalan normaali käytäntö. A:n lonkkaleikkaus siirtyi kahdella vuorokaudella, mutta vuodeosastolla hänen oireidensa ja kivun hoito olivat tilanteeseen nähden asianmukaisia. Valvira yhtyi asiantuntijansa lausuntoon, että selkeää epäasianmukaisuutta ei A:n hoidossa ollut todettavissa. Valvira kuitenkin toteaa, että hoitoa ei voitu toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla, kun lonkkaleikkausta jouduttiin muiden kiireellisten leikkausten vuoksi siirtämään kahdella vuorokaudella. A:n virtsassa todettiin kasvavan Kleb-siellä pneumoniae bakteeri. A ei saanut tähän antibioottihoitoa, mutta Valvira katsoo, että tämä ei vaikuttanut hänen sairautensa lopputulokseen.

Valvira toteaa, että lääkärin tekemät potilasasiakirjamerkinnät olivat vähäiset. Kun A tuli vammansa takia hoitoon, hänestä tehtiin asianmukaiset potilasasiakirjamerkinnät. Seuraava lääkärin tekemä merkintä A:n terveydentilasta on kolme vuorokautta myöhemmin suoritetun kirurgisen toimenpiteen leikkauskertomus. A:n terveydentilan kehitystä ja hänen saamansa hoitoa voi seurata sairaanhoitajien tekemistä merkinnöistä. Valvira katsoo, että A:n terveydentilan kehityksen seuranta olisi edellyttänyt, että lääkäri olisi tehnyt A:n hoidosta perusteellisimmat potilasasiakirjamerkinnät.

Ratkaisu

Valvira ei voinut todeta varsinaista virheellisyyttä A:n hoidossa keskussairaalassa. Valvira toteaa, että A: leikkausta ei kuitenkaan voitu totetuttaa ihanteellisessa aikataulussa.

Valvira ilmaisi käsityksensä, että A:sta tehdyt potilasasiakrjamerkinnät keskussairaalassa olivat puutteelliset. Valvira saattoi edellä todetun käsityksensä sairaanhoitopiirin operatiivisen toimialueen johtajan tietoon ja toiminnassa huomioon otettavaksi.

 

Kirjoitus on julkaistu alunperin Nuori Lääkäri –lehdessä toukokuussa 2010.

Jaa tämä sivu