Mikä ihmeen imo, eli mitä itsemääräämisoikeus ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tarkoittaa?
Mitä ajattelisit, jos sinulle kerrottaisiin, ketä saat tavata, keneen olla yhteydessä ja kenelle soittaa? Mitä ajattelisit, jos joku päättäisi milloin heräät aamulla tai milloin käyt suihkussa? Tai, milloin syöt makeisia, tai minkälaisia vaatteita käytät? Edellä kuvatut tilanteet kuulostavat monelle meistä vierailta, mutta ne voivat olla arkea sosiaalihuollon asumisyksiköiden asiakkaille, kuten vammaisille tai ikäihmisille. Edellä kuvatuissa arkisissa tilanteissa ei ole tunnistettu ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaan ja asukkaan itsemääräämisoikeutta, ja joku toinen on tehnyt päätöksiä hänen puolestaan.
Mitä itsemääräämisoikeus on ja mitä se tarkoittaa ympärivuorokautisessa asumisyksikössä?
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että ihminen saa itse päättää asioistaan, itsestään ja toimistaan ilman rajoittamista. Itsemääräämisoikeuden perustana on jokaisen oikeus yhdenvertaisuuteen, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Itsemääräämisoikeus on perusoikeus, joka säilyy iästä, sairauksista tai asumismuodosta riippumatta. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös oikeus tehdä sellaisia päätöksiä tai ratkaisuja, jotka voivat toisen henkilön mielestä olla huonoja. Henkilön itsemääräämiskyky voi myös vaihdella riippuen asiasta, tilanteesta ja henkilön tilasta, mutta hänellä on silloinkin itsemääräämisoikeus, jonka toteuttamisessa hän saattaa tarvita tukea.
Ympärivuorokautinen asumisyksikkö on asiakkaan koti, jossa hän saa tarvitsemansa huolenpidon, ja jossa hänellä on oikeus elää tavallaan sekä päättää päivittäisistä asioistaan. Asiakkaalla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa palveluidensa suunnitteluun ja toteuttamiseen, kuten esimerkiksi siihen minkälainen on hänen päivärytminsä tai miten hän haluaa aikaansa viettää.
Miten itsemääräämisoikeus huomioidaan ympärivuorokautisessa asumisyksikössä?
Helpoin tapa tukea asiakkaan itsemääräämisoikeutta ympärivuorokautisessa asumisyksikössä on ottaa asiakas mukaan palveluidensa suunnitteluun ja kysyä hänen mielipidettään asiasta. Mikäli asiakas ei pysty ilmaisemaan mielipidettään esimerkiksi sairauden vuoksi, tulee asiakkaan omaa tahtoa selvittää yhdessä hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajan kanssa. Tällöin pitää selvittää, miten asiakas toivoisi asian ratkaistavan, ei omaisen mielipidettä asiaan.
Asiakkaan oma tahto ja mielipide tulee kirjata asiakaskohtaiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joka ohjaa päivittäistä asiakastyötä. Suunnitelmaan on hyvä sisällyttää konkreettisia toimia itsemääräämisoikeuden tukemiseen, kuten asiakkaan toiveita päivärytmistä, ruokailuista, yhteydenpidosta omaisiin tai muista hänelle tärkeistä asioista.
On tärkeä muistaa, että elämään kuuluu paljon muutakin kuin autettavana olemista myös silloin, kun henkilö asuu sosiaalihuollon asumisyksikössä. Meidän jokaisen tulee saada nauttia perhe-elämäämme ja yksityisyyteemme kohdistuvaa suojaa ja kunnioitusta. Ympärivuorokautisessa asumispalvelussa tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät tai muut ulkopuoliset tahot eivät aiheettomasti puutu siihen.