Takaisin edelliselle sivulle

Luottamusperusteinen valvonta luo valvojalle ja valvottaville positiivisia haasteita

Luottamusperusteinen valvonta luo valvojalle ja valvottaville positiivisia haasteita

Hanna Toiviainen 14.12.2015 / päivitetty 14.12.2015 16:17

Sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnan painopistettä siirretään sosiaalisten ongelmien ja sairauksien ehkäisyyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskeskeisyyttä. Teemat näkyvät vahvasti myös vastikään julkaistussa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa, jonka Valvira ja aluehallintovirastot ovat valmistelleet raamittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmallista valvontaa vuosille 2016 - 2019.

Valvontaohjelma on valmisteltu meneillään olevalle hallituskaudelle ja siinä näkyy selvästi hallitusohjelman muutoshenki (toimintatavat ja reformit) ja terveyden ja hyvinvoinnin kärkihankkeiden toimeenpano valvonnassa. Keskeinen osa uudistuvia toimintatapoja on vuorovaikutteinen ja ennakoiva valvonta.

Valvontaviranomaiset tukevat omavalvonnan toteutumista järjestämällä alueellisia tilaisuuksia. Vuoden 2016 aikana Valvira järjestää yhdessä aluehallintovirastojen kanssa eri puolilla Suomea kolme sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaseminaaria, joihin kutsutaan laajasti eri sidosryhmiä keskustelemaan ja kuulemaan omavalvonnasta ja sen kehittämisestä. Lisäksi omavalvonnan toimivuus varmistetaan aina yksittäisten valvontatapausten yhteydessä. Osana omavalvonnan tukemista viranomaiset valmistelevat ohjelmakaudella yhdessä kansallisen omavalvontamallin, joka ohjaa palveluntuottajien omavalvontasuunnitelman tekemistä, toimeenpanoa, seurantaa, arviointia ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun laadun määrittely ja sen valvonta ei ole yksiselitteistä. Esimerkiksi määrittely lainsäädäntöön ei aina ole edes mahdollista, vaan keskeistä laadun arvioinnissa on asiakkaan oma kokemus palvelusta tai hoidosta. Omavalvonnassa yhtenä elementtinä toimii asiakaspalautteiden käsittely osana omavalvonnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä.

Suunnitelmallisella valvonnalla tuetaan siten paitsi potilaan ja asiakkaan oikeutta saada asianmukaista ja laadultaan hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua, myös asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta palveluiden suunnittelussa ja toimintakäytännöissä.

Asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta sekä valinnanvapautta korostava kehitys haastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan käytännöt ja toimintatavat, ja osallisuuden vahvistamisen muotoja kehitetään myös valvonnassa. Suunnitelmallisella valvonnalla tuetaan siten paitsi potilaan ja asiakkaan oikeutta saada asianmukaista ja laadultaan hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua, myös asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta palveluiden suunnittelussa ja toimintakäytännöissä. Yhtenä kehittämiskohteena on vuorovaikutteisten valvontamenetelmien vahvistaminen ohjaus- ja arviointikäyntien sekä alueellisten tilaisuuksien kautta. Niihin kutsutaan palveluntuottajien lisäksi mukaan myös asiakkaiden edustajia, mm. potilas- ja asiakasjärjestöjä ja kokemusasiantuntijoita. Tilaisuuksissa yksi keskeinen toimintamuoto on hyvien käytäntöjen jalkauttaminen laajemmin.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on menossa useiden keskeisten lakien valmistelu, ml. sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelujärjestelmässä. Tavoitteena on turvata erityisesti heikoimmassa asemassa olevien palvelut. Palvelujärjestelmän asiakkuus ei aina ole samanlaista; esimerkkinä tästä ovat väestöryhmien eri lailla koetut mahdollisuudet osallistua sekä asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvät kysymykset. Valvonnalla pyritään esimerkiksi vahvistamaan myös kehitysvammaisten asemaa ja oikeuksia sekä toimimista subjektina itseään koskevissa asioissa. Palvelujen käyttäjän näkökulmasta ei ole merkitystä, määritteleekö palvelua sosiaalihuollon vai terveydenhuollon lainsäädäntö tai tuleeko hoito perusterveydenhuollon vai erikoissairaanhoidon luukulta, vaan tärkeintä on laadukas hoito ja saumattomat palveluketjut.

Muutos haastaa valvontaviranomaiset valvomaan asiakkaan saamaa palvelun lopputulosta. Valvontaa kohdennetaan kolmen kokonaisuuden avulla, jotka ovat palvelurakenne, palvelujen saatavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu. Valvontaohjelmassa on vuosittain vaihtuvat suunnitelmallisen valvonnan kohteet. Vuonna 2016 suunnitelmallisen valvonnan kohteeksi on riskinarvioinnin perusteella valittu päivystystoiminta ja kotiin annettavat palvelut (palvelurakenne), hoitoon pääsyn enimmäisajat, toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat, ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut (palvelujen saatavuus), ja  itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa (palvelujen sisältö ja laatu).


Lue myös:  

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2016–2019 on julkaistu – valvonnassa siirrytään kohti kokonaisuuksien ohjausta (Valviran verkkouutinen 10.12.2015)

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2016-2019
 

 

 

Hanna Toiviainen

suunnittelupäällikkö, ryhmäpäällikkö
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.