Takaisin edelliselle sivulle

Lapsi kuoli bakteerin aiheuttamaan verenmyrkytykseen

Lapsi kuoli bakteerin aiheuttamaan verenmyrkytykseen

3.2.2014 13:34

Äiti kanteli  poikansa hoidosta Kaupungin sairaalassa ja yksityisellä Lääkäriasemalla. Kolmivuotias poika menehtyi tulehdustautiin kaksi päivää ensimmäisestä lääkärissäkäynnistä.

Kantelun mukaan Kaupungin sairaalan päivystyksessä poika oli kuumeinen ja arka kosketukselle, mitä lääkäri ei huomioinut riittävästi. Päivystävä lääkäri ei myöskään antanut vanhemmille selviä ohjeita siitä, miten heidän tulisi toimia tilanteen mahdollisesti muuttuessa huonommaksi.

Vanhemmat veivät pojan yksityiselle Lääkäriasemalle, jossa lääkäri totesi, että potilas piti viedä Yliopistolliseen sairaalaan. Vanhemmat lähtivät viemään lasta omalla autollaan sairaalaan, mutta matkalla hän lakkasi hengittämästä ja menehtyi. Kantelussa kysytään, miksi kuljetusta varten ei soitettu paikalle ambulanssia, jossa elvytys olisi voitu suorittaa ammattitaitoisesti.

Tapahtumat

Potilasasiakirjoista saadun selvityksen mukaan pojalle oli kaksi vuotta aikaisemmin asetettu molempiin korviin ilmastointiputket. Lisäksi hänellä oli ollut ohimeneviä hengitystie- ja suolistotulehduksia.

Poika sairastui yskään ja hänellä oli kuumetta, lihassärkyjä ja niskakipuja. Noin viikon kuluttua sairastumisesta Kaupungin sairaalan päivystysasemalla päivystävä terveyskeskuslääkäri A merkitsi potilasasiakirjoihin, että potilas oli melko pirteä ja että hänellä oli aristusta niskalihaksissa oikealla, mutta ei merkkejä aivokalvojen ärsytyksestä. Nielussa ja korvissa A ei todennut poikkeavaa. Keuhkojen kuuntelussa ja vatsan painelussa ei ollut poikkeavaa löydöstä. Tulehdusta osoittava pikakoe, CRP oli 19 mg/l (viitealue alle 10 mg/l). Lääkäri A:n loppupäätelmä oli, että potilaalla oli virustulehdus, joka ei vaatinut muita toimenpiteitä kuin oireidenmukaisen hoidon.

Kuumeilu jatkui, ja lapsen iholle ilmaantui pieniä verenpurkaumia. Viiden päivän kuumeilun jälkeen hänen vointinsa huononi, ja vanhemmat veivät hänet kaksi päivää ensimmäisestä lääkärissäkäynnistä yksityiselle Lääkäriasemalle. Potilasasiakirjojen mukaan lastentautien erikoislääkäri B totesi, että potilas oli sairaan oloinen, hän hengitti raskaasti, oli harmaankalpea ja iholla oli runsaasti verenpurkaumia. B merkitsi potilasasiakirjoihin, että perheen auto oli lähellä, ja että kuljetus Yliopistosairaalaan hoitoon tapahtuisi nopeimmin sitä käyttäen. Hän merkitsi soittaneensa Yliopistosairaalan lastensairauksien päivystävälle lääkärille, jotta sairaalassa olisi voitu varautua potilaan välittömään tehohoitoon. Lapsi lakkasi hengittämästä matkalla sairaalaan ja menehtyi samana päivänä.

Oikeuslääketieteellisessä kuolemansyynselvityksessä potilaan perus- ja välittömäksi kuolemansyyksi kirjattiin Streptococcus pyogenes-bakteerin aiheuttama verenmyrkytys.

Saaduista selvityksistä

Lääketieteen lisensiaatti A toteaa selvityksessään, että kuumeinen lapsi samanlaisilla oireilla kuin potilaalla oli, on hyvin tavallinen Kaupungin sairaalan päivystysvastaanotolla. Potilaan yleistila on tärkeä havainto, ja tutkimukseen kuuluu tulehduspesäkkeen etsiminen kliinisen tutkimuksen avulla. CRP-kokeen tarkoitus on erottaa virustulehdus bakteeritulehduksesta. Kaikki potilaan tutkimustiedot viittasivat virustulehdukseen. A toteaa, että ohjeet kontrolleista tai toimenpiteistä potilaan terveydentilan muuttuessa eivät tule kirjatuiksi, jollei tilanne ole erityisen hankalan tuntuinen. A toteaa, että hän toimi pojan lääkärinä opitun tiedon, todennäköisyysarvion ja oman kokemuksensa varassa. Kantelussa mainitusta kosketusarkuudesta A toteaa, että potilaan kliininen tutkimus oli potilasasiakirjamerkintöjen perusteella hyvin suoritettavissa, ja tämä puhuu merkittävää kosketusarkuutta vastaan.

Lastentautien erikoislääkäri B toteaa selvityksessään, että Lääkäriaseman turvakameroiden tallennuksen mukaan lapsen perhe ilmoittautui vastaanotolle klo 10.59, B otti hänet tutkimushuoneeseensa klo 11.05, isä lähti noutamaan autoa klo 11.06 ja perhe lähti lääkäriaseman aulasta klo 11.11. Selvityksen mukaan Lääkäriaseman aikaisempi kokemus, jonka mukaan B toimi, oli, että tilattu ambulanssi on hätätapauksessa tullut paikalle noin 30 minuutin odotuksen jälkeen. B arvioi potilaan pääsevän nopeimmin sairaalaan, joka on 5 kilometrin, eli noin 5 minuutin ajomatkan päässä. B toteaa tarkkailleensa potilaan vointia sillä aikaa, kun isä haki autoa, eikä todennut muutoksia hänen terveydentilassa. B toteaa soittaneensa Yliopistosairaalan lastentautien päivystävälle lääkärille ja ilmoittaneensa potilaan tilasta.

Asian arviointi

Valviran lastentautien ja lasten infektiosairauksien alan pysyvä asiantuntija totesi lausunnossaan, että potilas sairastui Streptococcus pyogenes-bakteerin aiheuttamaan verenmyrkytykseen, joka on Suomessa harvoin näin vakava ja nopeasti kuolemaan johtava.

Potilaalla ei Kaupungin sairaalan päivystysasemalla ollut verenmyrkytyksen merkkejä. Hänen yleistilansa oli hyvä ja CRP-arvo tuki virustaudin diagnoosia. Valvira yhtyy asiantuntijansa käsitykseen, että kyseisellä käynnillä kaksi päivää ennen kuolemaansa potilas tutkittiin ja hoidettiin asianmukaisesti.

Asiantuntija totesi, että Lääkäriasemalla potilaan huono terveydentila tunnistettiin nopeasti. Erikoislääkäri B pyrki saamaan potilaan hoitoon niin nopeasti kuin oli mahdollista ja ilmoitti Yliopistosairaalaan sairaan lapsen saapumisesta etukäteen. Valvira yhtyy asiantuntijansa käsitykseen, että lääkäri B teki oikeat johtopäätökset potilaan tilasta ja pyrki saamaan hänet asianmukaiseen hoitopaikkaan niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Streptococcus pyogenes-bakteerin erittämät tulehduksen välittäjäaineet aiheuttavat verenkierron romahtamiseen ja potilaan kuolemaan. Valvira toteaa asiantuntijansa käsitykseen yhtyen, että ambulanssissa tällaista shokkitilaa ei voida hoitaa tarpeeksi hyvin. Hoito on verenkierron tehokasta elvyttämistä, joka on mahdollinen vain sairaalassa. Valvira toteaa, että potilas, joka on niin sairas kuin poika oli, yleensä pitää kuljettaa sairaalahoitoon sairaskuljetusautossa. Vallinneet paikalliset olosuhteet tuntien B päätyi toisenlaiseen ratkaisuun. B seurasi potilaanvointia ennen kuljetuksen alkamista ja arvioi hänen kuntonsa sallivan kuljetuksen perheen autolla. Lapsen menehtyminen kuljetuksen aikana oli yllättävä, eikä ennakoitavissa. Valvira yhtyi asiantuntijansa näkemyksiin.

Ratkaisu

Valvira arvioi terveydenhuollon organisaatioiden ja ammattihenkilöiden toiminnan asianmukaisuutta potilaan hoidossa potilaan tilasta kyseisenä ajankohtana hoitoyksikön käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Valvira ei voinut todeta, että lapsen hoidossa Kaupungin sairaalan päivystysasemalla tai yksityisellä Lääkäriasemalla olisi tapahtunut virheellisyyksiä tai laiminlyöntejä.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Nuori Lääkäri -lehdessä helmkuussa 2014.

Jaa tämä sivu