Takaisin edelliselle sivulle

Lääkärin ammatinharjoittamisoikeuden rajoittaminen epäasianmukaisen lääkkeenmääräämiskäytännön johdosta

Lääkärin ammatinharjoittamisoikeuden rajoittaminen epäasianmukaisen lääkkeenmääräämiskäytännön johdosta

14.6.2017 15:14

Yksityislääkärin lääkkeenmääräämistä koskeva asia tuli vireille Valvirassa apteekin tekemän ilmoituksen perusteella, jonka mukaan lääkäri määräsi paljon pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia (pkv) lääkkeitä.

Tapahtumat

Valvira pyysi selvityksen lääkärin määräyksillä hänen toimipaikkansa lähikuntien apteekeista toimitetuista pkv-lääkkeistä, pregabaliinia sisältävistä lääkkeistä, varsinaisista huumausaineista ja alkoholista. Selvityksen tulosten mukaan lääkärin määräyksillä oli puolen vuoden aikana toimitettu pkv- ja pregabaliinivalmisteita yhteensä 380 potilaalle, joista 30 oli syntynyt 1990-luvulla. Puolen vuoden aikana joillekin potilaille oli lääkärin lääkemääräysten perusteella toimitettu apteekeista yli tuhat ja joillekin jopa yli kaksi tuhatta tablettia bentsodiatsepiineja sekä osittain samoille potilaille opioidikipulääkkeitä (tramadoli, parasetamolikodeiini) yli tuhat ja jopa tuhat yhdeksänsataa tablettia.

Valvira pyysi lääkäriltä selvityksen niistä lääketieteellisistä syistä ja hoidon aiheista (diagnoosit, esitiedot, taudinmäärityksen lääketieteelliset perusteet, perusteet valitulle hoidolle), joihin hänen 11 henkilölle kyseisenä aikana antamansa lääkemääräykset perustuivat.

Asian arviointi

Valvira totesi, että lääkärin laatimat potilasasiakirjat sisälsivät lähes yksinomaan merkintöjä määrätyistä lääkkeistä. 11 potilaasta ainakin 9 oli käyttänyt lääkärin määräämiä pkv-lääkkeitä jatkuvasti ja pitkäaikaisesti: 5 kipulääkkeitä, 6 ahdistuneisuuslääkkeitä ja 5 lääkkeitä unettomuuteen. Näistä potilaista 2 oli käyttänyt samanaikaisesti lääkkeitä kipuun, ahdistuneisuuteen ja unettomuuteen ja 3 kipuun ja ahdistuneisuuteen tai ahdistuneisuuteen ja unettomuuteen. Puutteellisten potilasasiakirjamerkintöjen perusteella ei ollut mahdollista arvioida potilaille annetun diagnoosin, erotusdiagnoosin ja hoitopäätösten perusteita.

Valvira totesi, että potilasasiakirjojen tehtävänä on palvella muun muassa potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Potilasasiakirjoilla pyritään parantamaan hoidon jatkuvuutta ja tiedonvälitystä esimerkiksi silloin, kun potilas siirtyy toisen lääkärin hoidettavaksi. Riittävät, asianmukaiset ja virheettömät merkinnät vahvistavat sekä potilaan että lääkärin oikeusturvaa, koska näiden perusteella arvioidaan myös lääkärin ammattitoiminnan asianmukaisuutta.

Valvira katsoi, että lääkärin laatimien potilasasiakirjojen perusteella ei voitu päätellä, että hän olisi tutkinut potilaita riittävästi, jotta lääketieteellisesti perustellun hoidon antaminen olisi ollut mahdollista. Lääkärin laatimien potilasasiakirjamerkintöjen perusteella arvioiden hänen antamansa hoito oli pelkästään lääkkeiden määräämistä, joita hän määräsi potilaiden omien kertomusten perusteella.

Kivusta kärsivien potilaiden osalta lääkäri ei ollut ennen opioidilääkityksen aloittamista tai jatkamista tutkinut potilaita huolellisesti ja/tai lähettänyt heitä lisätutkimuksiin kivun syyn tarkemmaksi selvittämiseksi. Vaikka potilaan kipujen syytä oli hoidettu toisessa hoitopaikassa, lääkäri ei ollut tehnyt yhteistyötä hoitopaikkojen kanssa tai vaatinut saada nähtäväkseen aikaisempia potilasasiakirjoja. Valviran näkemyksen mukaan lääkäri oli määrännyt opioidilääkitystä myös ilman että sitä, onko potilaalla taipumusta lääkkeen väärinkäyttöön tai hoitamatonta ahdistuneisuutta tai masennusta, olisi riittävästi selvitetty. Kivun jatkuessa lääkäri ei ollut lähettänyt potilaita erikoissairaanhoitoon. Hän ei myöskään ollut tehnyt arviota siitä, miksi opioideja lievemmät ja väärinkäyttöön soveltumattomat kipulääkkeet eivät riittäneet kivun lievitykseen.

Valvira katsoi, että lääkäri ei hoitaessaan potilaiden ahdistuneisuutta ja unettomuutta bentsodiatsepiineilla ollut juurikaan harkinnut muiden lääkeryhmien tarpeenmukaista käyttöä pitkäaikaista lääkitystä suunniteltaessa. Hän ei ollut ohjannut potilaita psykoterapiaan tai muihin psykososiaalisiin hoitomuotoihin, eikä potilasasiakirjoissa ollut lainkaan merkintöjä konkreettisen hoitosuunnitelman laatimisesta niissä tapauksissa, joissa hän oli harkinnut pitkäaikaisen lääkehoidon tarpeelliseksi. Valvira totesi, että apteekkisopimus on suositeltava ja tunnettu toimenpide lääkkeiden väärinkäytön ja riippuvuuden kehittymisen estämisessä, mutta lääkäri ei ollut käyttänyt sitä hoidon toteuttamisessa lainkaan.

Valvira totesi, että lääkäri ei ollut tehnyt potilaille hoitosuunnitelmia eikä konsultoinut muita tahoja, kuten psykiatrian tai fysiatrian erikoislääkäriä, työterveyshuoltoa tai kivunhoitoon tai päihderiippuvuuksiin perehtynyttä lääkäriä, vaikka hän oli määrännyt nyt tarkastelluista 11 potilaasta 4 potilaalle pkv-lääkkeitä yli 10 vuoden ajan ja 2 potilaalle jo vuosia. Lääkäri ei myöskään ollut selvittänyt potilaiden muiden päihteiden käyttöä kysyen tai laboratoriokokein. Lääkäri oli määrännyt osalle potilaista pitkäaikaisesti niin suuria määriä pkv-lääkkeitä, että ainakin osalle heistä oli todennäköisesti kehittynyt lääkeriippuvuus. Tästä huolimatta mitään konkreettisia vähentämissuunnitelmia ei ollut tehty, vaan lääkäri oli jatkanut pkv-lääkkeiden määräämistä.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli kahdessa aikaisemmassa lääkärin ammatinharjoittamista koskeneessa päätöksessään todennut epäasianmukaisuutta hänen ammatinharjoittamisessaan siltä osin, kun kysymyksessä oli pkv-lääkkeiden määrääminen ja potilasasiakirjojen laatiminen. Saadusta selvityksestä kävi kuitenkin ilmi, että lääkärin potilailleen kivun, ahdistuneisuuden ja unettomuuden johdosta antama hoito perustui edelleen pelkästään pkv-lääkkeiden määräämiseen. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan potilaiden kivun syytä ei pyritty selvittämään esimerkiksi lähettämällä potilas muualle tutkimuksiin, eikä potilaiden ahdistusta pyritty hoitamaan muilla tavoin kuin määräämällä bentsodiatsepiinivalmisteita. Näin ollen lääkärin toimintatavoissa ei ollut saadun selvityksen perusteella tapahtunut muutoksia hänen saamansa hallinnollisen ohjauksen jälkeen.

Ratkaisu

Valvira katsoi vuonna 2015 antamassaan ratkaisussa potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliseksi rajoittaa lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta toistaiseksi siten, että hän ei saa määrätä apteekista toimitettavaksi pkv-lääkkeitä, pregabaliinia sisältäviä valmisteita ja varsinaisia huumausaineita.

Jaa tämä sivu