Takaisin

Kilpirauhaspotilaat tarvitsevat hyvää, lääketieteellisesti perusteltua hoitoa

Kilpirauhaspotilaat tarvitsevat hyvää, lääketieteellisesti perusteltua hoitoa

24.11.2016 13:28 / Uutinen

Kilpirauhassairaudet, varsinkin kilpirauhasen vajaatoiminta, puhututtavat erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen, tavallisesti varsin helposti verikokeiden avulla tunnistettava sairaus. Haasteena on, että kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet voivat olla hyvin moninaiset: sairaus voi ilmetä esim. väsymyksenä, muistiongelmina, paleluna, vähentyneenä hikoiluna, painonnousuna tai ummetuksena. Myös monet muut sairaudet aiheuttavat samankaltaisia oireita.

Huomio huolelliseen diagnostiikkaan ja lääkehoidon vaikutusten seurantaan

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan lähtökohtaisesti tyroksiinilääkityksellä (T4). Tyroksiinilääkitys auttaa useimpia potilaita, kun sopiva annostus löytyy. On kuitenkin myös potilaita, jotka eivät saa apua pelkästä tyroksiinilääkityksestä. Tällöin voi olla perusteltua kokeilla, hyötyisikö potilas tyroksiini-trijodityroniini-yhdistelmälääkityksestä (T4 + T3).

Mitään kilpirauhashormonivalmisteita ei pidä määrätä tai käyttää ilman asianmukaisiin potilaan tutkimuksiin perustuvaa diagnoosia. Olennaista on, että potilas saa oikeaa hoitoa hänellä todettuun sairauteen sekä hoidon asianmukainen ja riittävän tiivis seuranta. Kun lääkitys aloitetaan, on tärkeää seurata säännöllisesti, miten se vaikuttaa potilaan vointiin ja veriarvoihin.

- Kilpirauhaspotilaat tarvitsevat hyvää, lääketieteellisesti perusteltua hoitoa, toteaa lääkintöneuvos Markus Henriksson.

- Myös muilla vastaavanlaisista oireista kärsivillä potilailla on oikeus tarvitsemaansa hoitoon. Keskeistä on oikea diagnoosi ja oireiden syiden selvittäminen. Aina syyt eivät ikävä kyllä selviä nopeasti. Tällöin potilas tarvitsee tukea ja hoitosuhteen jatkuvuutta.

Kiisteltyyn T3-hoitoon, varsinkin hoitoon pelkällä T3:lla (T3-monoterapia) liittyy kohonnut haittatapahtumariski: ilman asianmukaisia lääketieteellisiä perusteita määrätty T3-hoito voi johtaa kilpirauhasen liikatoimintaa vastaavaan tilaan, joka voi olla hengenvaarallinen.

- Toki kohonnut haittatapahtumariski liittyy kaikkiin ilman asianmukaisia lääketieteellisiä perusteita määrättyihin lääkevalmisteisiin, Henriksson huomauttaa.

- Valvira ei kuitenkaan kiellä minkään lääkevalmisteen käyttöä, eikä voisi sitä tehdäkään: Valviralla ei ole toimivaltaa asettaa yleisiä ehtoja lääkkeiden määräämiselle, eikä myöntää erityislupaa sitä edellyttävien lääkkeiden, kuten trijodityroniinin, käytölle. Erityisluvat myöntää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

- On kuitenkin huomattava, että palveluvalikoimaneuvosto PALKO on rajannut T3-monoterapian kokonaan julkisin varoin rahoitetun palveluvalikoiman ulkopuolelle.

Valvira puuttuu kilpirauhashormonivalmisteiden määräämiseen potilasturvallisuussyistä

Valvira varmistaa potilasturvallisuutta valvomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden toimintaa. Lääkärin ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista ja menettämistä koskevat asiat käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa. Valvontalautakunta on aikavälillä 2013–22.11.2016 rajoittanut yhteensä 85 eri lääkärin lääkkeenmääräämisoikeutta. Viiden lääkärin kohdalla kyse on ollut kilpirauhashormonivalmisteiden määräämisestä. Kilpirauhassairauksiin liittyvät asiat muodostavat vain hyvin pienen osan Valvirassa vuosittain käsiteltävistä valvonta-asioista.  

Jos lääkärin ammattioikeuksia rajoitetaan, perustuu päätös aina laajaan selvitykseen lääkärin ammattitoiminnasta ja lääkkeenmääräämisestä. Kilpirauhassairauksiin liittyvät valvonta-asiat ovat tulleet vireille useimmiten keskussairaaloiden sisätautilääkärien kautta: sisätautilääkärit ovat tehneet ilmoituksen Valviralle hoidettuaan potilaita, joille on aiheutunut vakava vaaratilanne heille toisen lääkärin toimesta aloitetusta kilpirauhashormonilääkityksestä. Mikäli Valvira on rajoittanut lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta joltain osin, esimerkiksi kilpirauhassairauksien hoitamisen osalta, lääkäri on velvollinen ohjaamaan potilaan toisen lääkärin arvioon ja hoitoon, jotta potilaan tarpeenmukaista ja lääketieteellisesti perusteltua hoitoa voidaan turvallisesti jatkaa.

- Valvira ei puutu lääkärin toimintaan, ellei sillä ole syytä epäillä lääkärin hoitamien potilaiden turvallisuuden vaarantuvan, Henriksson toteaa.

- Kaikkia lääkkeitä voidaan määrätä, jos siihen on potilaskohtaisesti lääketieteellisesti perusteltu syy, lääkityksen vaikutuksia potilaan vointiin seurataan asianmukaisesti ja hoito toteutetaan turvallisesti.  

Lue lisää:

KHO vahvisti kaksi Valviran lääkärin ammattioikeuksia rajoittavaa päätöstä (25.1.2016)
Kilpirauhaspotilaiden hoidossa ei ole kysymys pelkästään lääkkeen määräämisestä (1.9.2014)
Valvira ei aseta yleisiä ehtoja lääkkeiden määräämiseen kilpirauhaspotilaille (23.5.2013)

Lisätietoja:

Markus Henriksson, ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos
puh. 0295 209 401

Mervi Saari, ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri
puh. 0295 209 406

etunimi.sukunimi(at)valvira.fi

Jaa tämä sivu