Takaisin edelliselle sivulle

Kaksosraskauden seurannassa puutteita

Kaksosraskauden seurannassa puutteita

16.11.2010 14:25

Dnro 1524/05.01.04.00/2009
9.11.2010

Nainen kanteli kaksosraskautensa seurannasta. Hänellä todettiin alkuraskaudessa dikoriaalinen raskaus (sikiöillä oli erilliset suonikalvot). Raskautta seurattiin sekä äitiysneuvolassa että keskussairaalan äitiyspoliklinikalla useiden ultraäänitutkimusten avulla. Ultraäänitutkimuksissa sikiöiden todettiin olevan tasakokoisia ja voivan hyvin. Nainen hakeutui raskausviikolla 37 äitiyspoliklinikalle, koska A-sikiön liikkeet tuntuivat huonosti. Erikoistuvan vaiheen lääkärin tekemän ultraäänitutkimuksen mukaan molemmat sikiöt voivat hyvin. Naiselle tehtiin ultraäänitutkimukset äitiyspoliklinikalla myös raskausviikoilla 28 ja 30, jolloin molempien sikiöiden todettiin voivan hyvin ja painavan noin 1500 g. Naisen synnytys käynnistyi itsestään ennenaikaisena raskausviikolla 30 supistuksia estävästä lääkityksestä huolimatta. Sisätutkimuksessa heräsi epäily tarjontavirheestä, minkä vuoksi erikoislääkäri teki ultraäänitutkimuksen. Tutkimuksessa hän totesi, että A-sikiö oli kuollut. Synnytys edistyi nopeasti ja kuollut A-sikiö (600 g) syntyi ruskeasta lapsivedestä. Sen jälkeen syntyi hyvävointinen B-sikiö, joka painoi 1500 g.

Selvitysten mukaan A-sikiö oli menehtynyt todennäköisesti jo ennen 27. raskausviikkoa. Ultraäänitutkimuksia oli tehty tämän jälkeen ainakin viisi usean eri erikoistuvan vaiheen lääkärin ja kätilön toimesta pääasiassa yhdessä sairaalassa. Ultraäänitutkimuksissa oli todennäköisesti mitattu hyvinvoiva B-sikiö kahteen kertaan. Jälkikäteen tarkasteltuna sikiöistä otetut sykekäyrät (KTG) olivat samanlaiset viitaten siihen, että ne oli otettu samasta sikiöstä. Tätä virhettä ei kuitenkaan huomattu sykekäyriä otettaessa. Myös neuvolassa todettiin raskausviikolla 29 kohdun kasvun hidastuneen, mutta tähän ei reagoitu, koska ultraäänitutkimuksessa sikiöiden todettiin voivan hyvin.

Valviran käsityksen mukaan raskautta seurattiin yleisen hoitokäytännön mukaisesti neuvolassa ja erikoissairaanhoidossa. Useiden eri henkilöiden tekemistä ultraäänitutkimuksista huolimatta toisen sikiön menehtymistä kohtuun ei huomattu. Selvitysten mukaan kyseessä oli valitettava inhimillinen erehdys. Valviran käsityksen mukaan asiaan on saattanut myötävaikuttaa sikiöiden asento kohdussa sekä ultraäänitutkimuksia tehneiden henkilöiden vähäinen kokemus ultraäänitutkimusten tekemisestä kaksosraskauksissa. Asiaan on mahdollisesti myös myötävaikuttanut erikoislääkäri- ja kätilöresurssien puute kyseisenä ajankohta ko. sairaalassa. Selvitysten mukaan sairaanhoitopiirissä on sittemmin kiinnitetty huomiota naistentautien ja synnytysten yksikön resurssointiin ja asia on pyritty korjaamaan.

 

Valviran käsityksen mukaan riskiraskauksien seuranta erikoissairaanhoidossa edellyttää riittäviä erikoislääkäriresursseja, ja kaksosraskauksien seurannassa kokeneen ”ultraäänikätilön” tai erikoislääkärin pitäisi ainakin välillä tehdä ultraäänitutkimus. Valvira kiinnitti vastaisen toiminnan varalle sairaanhoitopiirin kuntayhtymän huomiota edellä todettuihin seikkoihin. Valvira katsoi, että toisen sikiön menehtymisen toteaminen aikaisemmassa raskauden vaiheessa ei olisi kuitenkaan tässä tapauksessa vaikuttanut oleellisesti raskauden seurantaan eikä todennäköisesti myöskään sen lopputulokseen, joskin tiedon saaminen toisen sikiön kuolemasta vasta synnytyksen käynnistyttyä on ymmärrettävästi ollut perheelle suuri järkytys.

 

Jaa tämä sivu