Takaisin edelliselle sivulle

Hyvä johtaminen parantaa terveydenhuollon laatua

Hyvä johtaminen parantaa terveydenhuollon laatua

Riitta Aejmelaeus 18.8.2017 / päivitetty 18.8.2017 09:31

Care Quality Commission (CQC), Englannin terveydenhuollon ja aikuisten sosiaalihuollon valvonnasta vastaava viranomainen, julkaisi kesäkuussa 2017 raportin sairaaloiden toiminnan laadun parantamisesta. Raportissa kuvataan, miten sairaalat, joiden toiminta aiemmalla CQC:n tarkastuskäynnillä oli arvioitu puutteelliseksi, olivat onnistuneet parantamaan laatuaan. Sairaaloiden laadunarviointi perustui siihen, miten turvallisia, tehokkaita, hyvin johdettuja ja potilaan tai asiakkaan tarpeisiin vastaavia palvelut ovat, ja miten hyvin hoito- ja hoivatyö on toteutettu.

Avoin toimintakulttuuri auttaa kyseenalaistamaan huonot käytännöt

Raportissa todetaan, että tehokas johtaminen ja avoin kulttuuri luovat olosuhteet, joissa henkilökunta kyseenalaistaa huonot toimintakäytännöt ja muuttaa käsityksiään ja toimintatapojaan. Osassa tarkastelluista yksiköistä henkilökunta ei ollut selvillä siitä, millä tavoin toimintatavat olivat olleet puutteellisia. Sokeutuminen omille käytännöille heikensi potilasturvallisuutta. Suurin osa yksiköistä oli kuitenkin selvillä siitä, että muutosta kaivattiin, ja parannustoimenpiteet oli aloitettu. CQC:n tarkastuskäynnillä tekemä arvio antoi hyvän pohjan kehittämistoimille, ja jotkut yksiköt kokivat, että juuri ulkopuolinen arvio mahdollisti perusteellisen toimintatapojen muutoksen.

Yksiköissä, joiden toiminnassa oli havaittu puutteita, yhteys eri toimijoiden välillä oli usein katkennut. Se ilmeni esimerkiksi johdon ja kliinikoiden tai eri toimipisteiden välillä. Johdon painotukset ja henkilökunnan käytännön kokemus eivät kohdanneet. Selvä käsitys ja visio siitä, mihin suuntaan oltiin menossa, puuttui. Työntekijöiden roolit ja vastuut olivat epäselviä. Esiin nousi myös kokemus henkilökunnan ja resurssien riittämättömyydestä, prosessien puutteellisuudesta ja siitä, että ongelma oli jätetty henkilökunnan harteille.

Kun pienet onnistumiset huomioidaan ja niitä arvostetaan, halu parantaa laatua lisääntyy

Toimintakulttuurin muutoksen avain on kaikkien osapuolten kuulemisessa

Osa yksiköistä teki muutoksia johdossa saadakseen aikaan toivottuja tuloksia, osassa olemassa oleva johto muutti toimintatapojaan. Myös auditointia käytettiin apuna muutoksen aikaansaamiseksi.  

Vertaisarviointia lisättiin ja hyviä käytäntöjä jaettiin muiden toimijoiden kesken aiempaa aktiivisemmin. Keskusteluja työntekijöiden ja potilaiden kanssa, seurantaa ja saatujen palautteiden käsittelyä lisättiin. Nopean kulttuurinmuutoksen keskeinen lähtökohta oli kaikkien osapuolien kuuleminen. Johdon tehtävänä oli tunnistaa katkokset ja palauttaa yhteys eri toimijoiden välille.

Toinen tärkeä tehtävä oli tuoda johto näkyvämmäksi ja rakentaa säännöllisiä viestintäkanavia johdon ja eri toimintatasojen välille. Henkilökunnan on voitava luottaa siihen, että johto on saavutettavissa, jotta he tuntevat saavansa tukea työlleen. Tärkeätä oli myös, että työntekijät itse tunnistivat puutteellisia toimintatapoja ja asettivat standardit sille, millaista laadultaan hyvä työ on. Kun kulttuuria muutettiin niin, että pienetkin onnistumiset huomioitiin ja niitä arvostettiin, halu parantaa laatua lisääntyi. Uusia näkökulmia etsittiin aktiivisesti. Henkilökunta keskusteli potilaiden, omaisten ja kansalaisten kanssa sosiaalisessa mediassa ja kutsui heitä osallistumaan toimintaan.  

Resurssit nousivat keskeisesti esiin, mutta samalla todettiin, että laatu ja rahoitus ovat saman kolikon eri puolia. Kun laatu ja tehokkuus paranivat, myös talous koheni. Johdon oli osattava katsoa kokonaisuutta: työntekijän lisääminen oikeaan kohtaan prosessia saattoi tuoda niin selviä säästöjä, että se kannatti tehdä tiukasta budjetista huolimatta.     

Sairaalat aloittivat myös yksittäisiin ongelmakohtiin liittyviä parannusprojekteja, esimerkiksi East Lancashire Hospitals Trust otti käyttöön uuden tavan käsitellä muistutuksia. Jos potilaat tai omaiset kokivat, että joku ei toiminut oikein, he saivat viiveettä tavata ylihoitajan, joka selvitti asian. Muistutusten ja kantelujen määrä väheni selvästi.

Moniin CQC:n raportissa esiin nousseisiin seikkoihin kiinnitetään huomiota myös sosiaali- ja terveysministeriön kesäkuussa julkaisemassa Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategiassa.

Riitta Aejmelaeus

ylilääkäri
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.