Takaisin edelliselle sivulle

Ennakoiva valvonta on entistäkin tärkeämpi valvonnan muoto

Ennakoiva valvonta on entistäkin tärkeämpi valvonnan muoto

Hanna Ahonen 20.8.2015 / päivitetty 20.8.2015 12:09

Valvoa =
1.(nukkumisen vastakohtana:) olla hereillä, valveilla
2.tarkkailla, pitää silmällä, kontrolloida, pitää huolta, huolehtia jostakin.

Ohjata=
1.  saattaa jk kulkemaan haluttuun suuntaan, pitää jk oikeassa suunnassa, säädellä jnk kulkua.
2. tietä t. suuntaa näyttäen neuvoa menemään jhk, johdattaa, opastaa, johtaa, suunnata.
3. saattaa jk ohjeilla sujumaan halutulla tavalla, opastaa, neuvoa, johtaa.
4. suunnitella ja valmistaa näytelmä, elokuva, televisioesitys tms. esityskuntoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että asukkaat saavat heille lain mukaan kuuluvat laadukkaat ja turvalliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan painopiste on jatkuvasti siirtymässä jälkikäteisestä valvonnasta (jo tapahtuneen haittatapahtuman selvittäminen ja seuraamukset) ennakoivaan valvontaan (riskit ovat hallinnassa ja mahdolliset puutteet havaitaan ja korjataan jo ennen haitan aiheutumista).

Ennakoivan valvonnan mahdollisuudet ovat parhaat silloin kun toimintayksikkö itse seuraa aktiivisesti prosessejaan ja palvelujensa laatua, tunnistaa laatua uhkaavat riskit jo ennakolta ja toimii nopeasti niiden poistamiseksi tai mahdollisten haittojen minimoimiseksi. Lainsäädännössä toiminnasta käytetään nimitystä omavalvonta.

Omavalvonta on riskien hallintaa ja haittojen ehkäisyä

Omavalvonnan tavoitteet ovat yhtenevät minkä tahansa palvelutoiminnan kehittämistavoitteiden kanssa. Tavoitteena ovat laadukkaat ja asiakasturvalliset palvelut, joiden tuotantoprosessit edistävät asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia ja vahvistavat heidän osallisuuttaan. Palveluprosessien sujuvuus ei saa olla riippuvainen kulloinkin työssä olevan henkilön omista intresseistä, vaan prosessit on toteutettava yhtenäisesti sovitulla tavalla. Tämä edellyttää, että yksikön toimintakulttuuri on avoin ja oppiva.

Uusien mittarien luominen on palvelun kehittämistyön keskeinen elementti, eikä se onnistu ilman palveluntuottajien ja asiakkaiden aktiivista osallistumista.  

Riskienhallinta ja haittojen ennaltaehkäisy on omavalvonnan ydin. Sen yhteydessä määritellään yksikön toimintaperiaatteet, jotka näkyvät asiakastyössä ammattieettisenä toimintana - asiakkaan kohtaamisena kunnioittavasti ja kiireettömästi. Laadun keskeinen osatekijä on sen vastaavuus asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin. Siksi omavalvontaprosessi pitää sisällään myös asiakaspalautteen käsittelyn sekä asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden tukemisen.

Kun omavalvonta toimii hyvin, palvelun laatu on hyvä. Valvova viranomainen seuraa palvelun lopputulosta sitä kuvaavien erilaisten indikaattorien avulla. Siihen, millaisin resurssein tai toimintatavoin tulos on saavutettu, ei viranomainen puutu, vaan se jää palveluntuottajan omaan valintaan.

Ennakoiva valvonta on ohjausta, tiedon välitystä ja vuorovaikutusta

Myös viranomaisvalvonnan tavoitteena painottaa entistä enemmän ennakoivaa valvontaa. Siihen liittyy monenlaista ohjausta ja vuorovaikutusta palvelun tuottajan tai järjestäjän kanssa. Valvontaviranomaiset järjestävät koulutustapahtumia ja työkokouksia sekä toimivat luennoitsijoina muiden järjestämissä tilaisuuksissa, joissa kerrotaan viranomaisen linjauksista ja aikaisemmista ratkaisuista.

Valvontaviranomaiset tekevät myös ohjauksellisia käyntejä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköihin tai järjestävät kunnallisia tai alueellisia ohjaus- ja arviointikäyntejä. Näiden yhteydessä he välittävät tietoa muun muassa lainsäädännöstä, viranomaisten valvontaohjelmista ja linjauksista sekä laatu- ja muista vastaavista suosituksista.

Näin valvontaprosessi tehdään läpinäkyväksi. Kun tieto valvontaviranomaisen ratkaisuista on kaikkien saatavilla, saadaan aikaan ”renkaita vedessä” -ilmiö eli valvonnan vaikutukset ulottumaan laajemmalle kuin vain kulloiseenkin varsinaiseen valvonnan kohteeseen. Kun palveluntuottajat tuntevat toiminnalle asetetut vaatimukset, he voivat jo ennakolta varmistaa, että palvelu on niiden mukaista.

Ennakoivaa valvontaa tehdään enenevässä määrin erilaisin vuorovaikutuksellisin menetelmin. Ohjaus- ja arviointikäynti on vuorovaikutteinen tilaisuus, jossa tuodaan esiin erilaisia näkemyksiä ja etsitään yhdessä parasta lopputulosta. Tänä nopeiden muutosten ja kasvavien vaatimusten aikana vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Tarvitaan uusia palveluja ja luovia ratkaisuja. Näiden arviointia ja valvontaa ei voi enää tehdä vanhoin mittarein. Uusien mittarien luominen on palvelun kehittämistyön keskeinen elementti, eikä se onnistu ilman palveluntuottajien ja asiakkaiden aktiivista osallistumista.  

 

Hanna Ahonen

sosiaalineuvos
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.